Kutoma kua maalua—We kukita kinyi bua kupela kuikala ku bupika buao?
Bangi bantu abatomaa maalua ebungi nsaa yabadi na mianda ayibakalakasha mu binangu, p’abepusha bupenka, sunga bakookie. Okuete kutoma bikile bibodi otomo kumpala su? Su mbiabia, we mulombene kutala su tue ku bupika bua kutoma maalua su? Tala ino mianda ibuwa ikumbene nkukuasha bua kupela kuikala ku bupika buao.
Kutoma na nkatshinkatshi akulesha kinyi?
Akiamba Bible: “Tuekalanga munkatshi mua bantu abatomaa maalua akile bungi.”—Nkindji 23:20.
Banda kutala uno muanda: Bible ta mmupele kutoma maalua na nkatshinkatshi nya. (Mulungudi 9:7) Anka, alesha kuilekena kui pankatshi pa kutoma na nkatshinkatshi, kutoma ngofu, bunkoluenkolue. (Luka 21:34; Bena-Efeso 5:18; Tite 2:3) Sunga taakutuala mu kukolua, kutoma ngofu nkulombene nkufisha mu kuata bitshibilo bibubi bikumbene kuluisha mbidi yobe, sunga kipuano kiobe na bangi.—Nkindji 23:29, 30.
Bakata ba mbulamatadi bebungi abashinguula kuilekena kui pa nkatshi pa kutoma na nkatshinkatshi na kutoma ngofu abebilesha nsaa y’ababadika bungi bua maalua akumbene muntu kutoma kuifuku na bungi buadia kutoma ku lubingo. a Anka, maalua e na bukitshishi builekene kui bantu, kui nsaa y’abataa kitshibilo kia kupela kutoma su ntupeela. Ndumbuluilo atalaa mianda ya bukome bua mbidi amba’shi:
“Sunga kutoma musango umuen sunga ibidi nkulombene kukila bungi—kileshesho:
Nsaa yokuete kutambusha sunga kufuba ku mashinyi.
Nsaa i muntu e na eyimi sunga kuete komesha.
Nsaa yokuete kutoma manga kampanda.
Nsaa yabadi bakukandikie bintu kampanda kui munganga.
Su touku bia kupela kuikala ku bupika bua kutoma maalua.”
Kilombene nkukuasha bua kutundula’shi okuete kutoma bikile
Akiamba Bible: “Tutaluuleyi na kushushuula mashinda etu.”—Kwidila 3:40.
Banda kutala uno muanda: We kuikaluila ku masaku aatukila mu kutoma kua maalua su okuete kutaluula nsaa yoso biubishi biobe bia kutoma na kuibishintuula pakudi mushindo. Tala bino bitunduilo abikukuasha bua kuuka su okuete kutoma bikile.
Abitungu’shi otome bua kuikala na muloo. Opusha’shi abitungu otome bua kuikala biya, wesambe na bangi, sunga kuasha maasha. Otomo bua kupudisha nkalakashi yodi nayo.
Otomo bikile bibodi otomo kumpala. Okuete kutoma misusa ibungi. Bintu biotomo bina maalua akile bungi, na bi na bukitshishi bui bukopo kukila bibodi kumpala.
Ntomeno oobe mmukufuishiele mianda ku nshibo sunga ku mudimo. Kileshesho, otusha makuta akile bua kutoma maalua kukila opetaa.
Wata bitshibilo bia nkufuishila masaku obe bapu kutoma, bu kutambusha motoka, kuyua, sunga kufuba na mashinyi.
Kutoma koobe akukalakasha bangi. P’abakulungula, ofitshi munda. Okidila mmongo mua bangi bua kutoma, sunga kudimba bungi bua maalua odi mutome.
Toobesha dingi kuleka. We mutompe kupeelesha kutoma sunga kuleka, kadi tue moobeshe.
Tala mianda itano ayikukuasha bua kupela kuikala ku bupika bua maalua
1. Ata mpángo.
Akiamba Bible: “Mpángo ya muntu sha binangu ayobelekaa.”—Nkindji 21:5.
Tompa bino: Sangula efuku dia ku lubingo diodia kutoma maalua. Tshiba bungi bua maalua bosha kukisha mu aa mafuku. Na osangule mafuku abidi ku lubingo osha kutoma maalua.
“Kubanda kuimika kutoma maaluwa bua kapindi nkulombene nkukuasha bua kupela kuikala ku bukpika bua kuiatoma,” nyi abiamba ungi ndumbuluilo a mu U.K.-alongieshaa pabitale kutoma kua maalua.
2. Fubisha mpángo yodi muate.
Akiamba Bible: “Lombasha kiakia kiodi mubangie kukita.”—2 Bena-Kodinda 8:11.
Tompa bino: Kimba bia kuuka bungi buabadi batshibe bua kutoma maalua muiumbo na kutala bungi bodi kuikala otomo. Kimba bitomuanga bishi na malua biodia kuikala otomo, na kuikala nabio pepi.
“Kushintuula kapela nkulombene kutusha bipeta bibuwa pabitale kupudisa nkalakashi ayitukila mu kutoma,” Nyi abiamba kilongielo kia mu États-Unis pabitale maalua na kutoma kua maalua.
3. Lamata ku bitshibilo biobe.
Akiamba bible: “Oolo obe ekale nka oolo, nya obe ekale nya.”—Shake 5:12.
Tompa bino: Elumbuule bua kuamba’shi “nya” na kanemo kadi na kushinkamisha kooso kui muntu akupa maalua bua kutoma.
“Su bopele musango umune abikala bukopo bua’shi obafule ku kitshibilo kiobe,” Nyi abiamba kilongielo kia mu États-Unis pabitale maalua na kutoma kua maalua.
4. Tuula binangu ku bipeta bibuwa abitukila ku bitshibilo biobe.
Akiamba Bible: “Nfudiilo e na muulo kukila mbangilo.”—Mulungudi 7:8.
Tompa bino: Funda tubingilo atukutakula mu kupela kuikala ku bupika bua maalua. Muanka we muele bintu bu kulongamisha tulo toobe, bukome bua mbidi, makuta, na kipuano kiobe na bangi. Nsaa yu’esamba na bangi pabitale bitshibilo biobe imena pa miabi yabio kushi pa nkalakashi.
5. Kimba bukuashi bu’Efile Mukulu.
Akiamba Bible: “Mu bioso ne munyingie ku bukuashi bua yawa ampa bukome.”—Bena-Fidipe 4:13.
Tompa bino: Su kipikua kiobe kia kutoma maalua kikuete kukukalakasha, teka bukuashi bu’Efile Mukulu. Mutekie bukome na butontshi bua mbidi. b Na wate nsaa ya kukimba binangu bibuwa abisanganyibua Muiyi diaye, Bible. Su e ku lupese lobe, obesha kupela kuikala ku bupika bua maalua.
a Kileshesho, Departema a mu États-Unis atalaa mianda ya bukome bua mbidi alesha pabitale kutoma ngofu’shi “kutoma misango 4 sunga ikile paapa kuifuku sunga misango 8 sunga kukila paapa bua bakashi na kutoma misango 5 sunga kukila kuifuku sunga misango 15 sunga kukila paapa ku lubiingo bua balume.” Buno bungi bua misango ya kutoma maalua mbuilekene mupunda maumbo, biabia ipushe bano abatalaa mianda ya bukome bua mbidi muiumbo dienu bua kuuka kitshibilo ki muanda pabitale kutoma ngofu.
b Su tue na mushindo wa kupela kuikala ku bupika bua kutoma maalua, we kukimba bukuashi bua ba munganga.
