Go na content

Go na table of contents

KAPITEL 35

Wan prenspari lezing di Yesus hori

Wan prenspari lezing di Yesus hori

MATEYUS 5:1–7:29 LUKAS 6:17-49

  • A PRENSPARI LEZING DI YESUS HORI NA TAPU WAN BERGI

Yesus begi wan heri neti èn baka dati a teki den 12 disipel fu tron en apostel. Wi kan frustan taki a musu fu weri. Ma now di dei broko, a abi krakti ete fu yepi sma èn a wani du dati trutru. A e du disi na tapu wan bergi na ini Galilea di no de so fara kande fu Kaperna-um, a presi pe a e preiki moro furu.

Furu sma komoto na farawe presi fu kon na en. Sonwan fu den komoto na zuidsei, na presi soleki Yerusalem nanga tra presi na ini Yudea. Trawan komoto na den foto Tirus nanga Sidon di de na noordwest-sei, krosibei fu a se. Fu san ede den kon na Yesus? ’Den kon drape fu arki en èn fu a meki den kon betre.’ Na dati Yesus e du tu. ’A e meki den alamala kon betre.’ Denki a tori! A e dresi ala siki sma. Yesus e yepi sosrefi ’den wan di abi ogri yeye na den tapu’. Den ogri yeye disi na bakaman fu Satan èn den e pina den sma.​—Lukas 6:17-19.

Baka dati Yesus e suku wan plata presi na tapu a bergi èn den sma e kon na en lontu. A no de fu taki dati den disipel fu en, spesrutu den 12 apostel, de moro krosibei fu en. Ala sma wani arki a leriman disi di man du wondru. A no de fu taki dati Yesus e leri den arkiman sani di kan tyari furu wini gi den. Sensi a ten dati bun furu sma kisi wini fu den sani disi di a taki. Wi srefi kan kisi wini, fu di den sani di a leri sma na dipi sani di abi fu du nanga Gado. Boiti dati, a fruteri den sani disi na wan fasi di krin èn di makriki fu frustan. Yesus taki fu sani di e miti sma ala dei èn fu sani di furu fu den sabi. Fu dati ede ala sma di wani wan moro bun libi èn di wani du san Gado wani, man frustan krin san Yesus taki. San na wan tu prenspari sani di Yesus leri den sma di a ben e taki nanga den na tapu a bergi?

SUMA DE KOLOKU TRUTRU?

Ala sma wani de koloku. Fu di Yesus sabi disi, meki a e bigin taki fa wan sma kan de koloku trutru. Den sani di a taki e hari a prakseri fu den arkiman. Ma kande den no e frustan fu san ede a e taki son sani.

A e taki: „Koloku fu den sma di sabi taki den abi Gado fanowdu, bika den o kisi a Kownukondre fu hemel. Koloku fu den sma di e sari, bika den o kisi trowstu. . . . Koloku fu den sma di e angri fu retidu, bika den o kisi sani bogobogo. . . . Koloku fu den sma di kisi frufolgu fu di den e du san reti, bika a Kownukondre fu hemel na fu den. Koloku fu unu te sma e gi unu porinen èn te den e frufolgu unu . . . fu di unu na mi bakaman. Un musu breiti èn prisiri pasa marki.”​—Mateyus 5:3-12.

Fu sortu „koloku” Yesus e taki? A no e taki fu a breiti di sma e breiti te den e meki prisiri. Trutru koloku na wan moro dipi firi. Wan sma di de koloku trutru de tevrede nanga san a abi èn a breiti nanga a fasi fa en libi e waka.

Yesus taki dati den sma di sabi taki den abi Gado fanowdu, den sma di e sari taki den abi sondu, nanga den sma di kon sabi Gado èn di e dini en de koloku trutru. Awinsi sma no lobi den srefisrefi noso awinsi sma e frufolgu den fu di den e du Gado wani, toku den de koloku fu di den sabi taki den e plisi Gado èn taki a o blesi den nanga têgo libi.

Furu sma e denki taki den o de koloku te den kon gudu èn te den e du ala sortu sani fu meki prisiri. Ma Yesus e sori taki disi no de so. Now a e taki wan sani di furu fu den arkiman no e fruwakti. A e taki: „Helu fu unu, un guduman, bika unu kisi ala bun sani kaba. Helu fu unu di nyan un bere furu now, bika angri o kiri unu. Helu fu unu di e lafu now, bika unu o sari èn krei. Helu fu unu, te ala sma e taki bun fu unu, bika na den srefi sani disi den afo fu den ben du nanga den falsi profeiti.”​—Lukas 6:24-26.

Fu san ede Yesus taki dati sani no o waka bun nanga guduman, sma di e lafu, èn sma di trawan e taki bun fu den? Te wan sma e feni den sani disi prenspari, dan kande a no o si en leki wan prenspari sani fu dini Gado. So wan sma no o de koloku trutru. Ma Yesus no wani sori sma taki na pôtifasi nanga angri e meki sma de koloku. Ma nofo tron na den sma di de na nowtu e poti prakseri moro furu na den leri fu Yesus èn na den sma dati o de koloku trutru.

Baka dati, Yesus e taigi den disipel fu en: „Unu na a sowtu fu grontapu” (Mateyus 5:13). A no de fu taki dati den a no trutru sowtu. Ma te yu e sowtu wan sani, dan a sani dati no e pori so esi. Na ini a tempel fu Gado, den ben abi wan ipi sowtu krosibei fu na altari. Den ben e gebroiki a sowtu disi gi den ofrandi di den ben e tyari. Boiti dati, sowtu e agersi sani di no abi fowtu èn di no e pori (Lefitikus 2:13; Esekièl 43:23, 24). Den disipel fu Yesus na „a sowtu fu grontapu” fu di den kan meki taki sma libi no pori. Den e yepi sma fu tan mati fu Yehovah èn fu tan tyari densrefi na wan krin fasi. Iya, a boskopu di den e tyari e yepi den sma di e arki a boskopu, fu tan na libi.

Yesus taigi den disipel tu: „Unu na a leti fu grontapu.” Sma no e poti wan lampu na ondro wan baskita, ma den e poti en na wan hei presi so taki a kan skèin leti na ala sei. Dati meki Yesus e gi den a deki-ati: „Meki un leti skèin gi sma tu. Dan den kan si den bun di unu e du èn den kan gi glori na un Tata di de na hemel.”​—Mateyus 5:14-16.

BAKAMAN FU YESUS MUSU DU MORO LEKI SAN A WET E TAKI

Den Dyu kerki fesiman feni taki Yesus no e hori ensrefi na a Wet fu Gado èn no so langa pasa den span anu makandra fu kiri en. Dati meki Yesus e taigi ala den sma drape: „No denki taki mi kon fu puru a Wèt noso den buku fu den Profeiti. Mi no kon fu puru den, ma mi kon fu meki den kon tru.”​—Mateyus 5:17.

Iya, gi Yesus a prenspari srefisrefi fu gi yesi na Gado Wet. A e gi trawan a deki-ati fu du dati tu. Dati meki a e taki krin: „Fu dati ede, efu wan sma no e du wan fu den moro pikin sani di a Wèt disi taki èn efu a e leri tra sma fu no du den sani disi, dan a sma disi no fiti gi a Kownukondre fu hemel.” Disi wani taki dati so wan sma no o go na ini a Kownukondre srefisrefi. Yesus taki moro fara: „Ma a sma di e hori den komando disi èn e leri sma den, fiti gi a Kownukondre fu hemel.”​—Mateyus 5:19.

Yesus e krutu srefi den fasi nanga den denki di kan meki wan sma trangayesi a Wet fu Gado. Yesus e sori fosi san a Wet e taki: „Un no musu kiri sma.” Ma baka dati a e taki: „Iniwan sma di ati e tan bron nanga en brada, sa musu gi frantwortu na fesi krutu” (Mateyus 5:21, 22). Efu wan sma ati e tan bron nanga wan trawan, dan dati na wan seryusu sani. A kan kiri a trawan srefi. Dati meki Yesus e sori o fara wan sma musu go fu meki en bun baka nanga wan trawan. A e taki: „Fu dati ede, te yu e tyari yu ofrandi go na a altari èn drape yu e memre taki yu brada abi wan sani nanga yu, dan libi yu ofrandi drape na fesi na altari èn go meki en bun nanga yu brada fosi. Baka dati yu kan gi yu ofrandi te yu drai kon baka.”​—Mateyus 5:23, 24.

Wan tra sani di a Wet e krutu na sutadu. Yesus e taki: „Un yere taki den taki: ’Un no musu du sutadu.’ Ma mi e taigi unu taki iniwan sma di e tan luku wan uma nanga tranga lostu gi en, du sutadu nanga en kaba na ini en ati” (Mateyus 5:27, 28). A kan pasa wan leisi taki wan sma e denki wan sani di abi fu du nanga hurudu. Ma a no dati Yesus abi na prakseri. A e sori o seryusu a de te wan sma e „tan luku” noso e tan denki wan sani di no bun. Nofo tron te wan man e tan luku wan uma, dan dati kan wiki seksfiri. Efu na okasi opo kon, dan so wan sma kan go du hurudu. Fa wan sma kan sorgu taki dati no pasa? Kande a musu du wan sani di no makriki srefisrefi gi en. Yesus taki: „Efu yu retisei ai e meki yu sondu, dan hari en puru èn trowe en gowe. . . . Efu yu reti-anu e meki yu sondu, dan koti en puru èn trowe en gowe.”​—Mateyus 5:29, 30.

Son sma di abi wan seryusu siki na den anu noso na den futu ben de klariklari fu koti en puru, soso fu kan tan na libi. Yesus e sori taki a moro prenspari fu „trowe” iniwan sani di kan meki wi prakseri sani di no fiti èn di kan meki wi sondu te fu kaba. Wi musu de klariklari fu du disi awinsi a sani dati prenspari leki wan ai noso wan anu. Yesus e taki: „A moro bun te yu e lasi wan pisi fu yu skin, leki te yu heri skin go na ini Gehena.” Gehena ben de wan presi dorosei fu den skotu fu Yerusalem pe sma ben e bron doti. Gehena e agersi têgo pori.

Yesus e gi rai tu di e sori san wi musu du te sma e du ogri nanga wi. A e taki: „No feti nanga wan ogri sma. Efu wan sma naki yu na a retisei fu yu fesi, dan drai a tra seifesi gi en tu” (Mateyus 5:39). Disi no wani taki dati wan sma no mag du noti te wan trawan wani du ogri nanga en noso nanga en famiri. Dyaso Yesus e taki fu a klap di wan sma e klap wan trawan. Nofo tron te wan sma e klap wan trawan, dan a no e du dati fu hati en, ma na fu gi en syen. Sobun, Yesus wani sori taki efu wan sma e kosi yu, efu a e klap yu noso efu a e suku trobi nanga yu na wan tra fasi, dan yu no musu suku fu du wan sani nanga en baka.

A rai disi e kruderi nanga a wet fu Gado di e taki dati wi musu lobi tra sma. Dati meki Yesus e gi den arkiman a rai disi: „Tan lobi un feanti èn tan begi gi den sma di e frufolgu unu.” A e sori krin tu fu san ede den musu du dati: „Dan sma kan si taki unu na pikin fu un Tata di de na hemel. Bika a e meki a son fu en opo gi ogri sma èn gi bun sma.”​—Mateyus 5:44, 45.

Dan Yesus e sori den san a wani leri den nanga ala den sani di a taki: „Un musu bun dorodoro, neleki fa un Tata na hemel bun dorodoro tu” (Mateyus 5:48). A de krin taki disi no wani taki dati den sma no o meki fowtu noiti. Ma efu wi wani de leki Gado, dan wi musu lobi wi feanti srefi. Yesus ben wani sori den sma a srefi sani disi di a taki: „Tan abi sari-ati, neleki fa un Tata abi sari-ati.”​—Lukas 6:36.

BEGI ÈN FRUTROW NA TAPU GADO

Te Yesus e taki moro fara, a e gi den arkiman a deki-ati disi: „Te unu e du bun, un musu luku bun taki unu no e du dati fu sma ai ede.” Yesus e krutu den sma di e du leki den e dini Gado fayafaya. A e taki: „Te unu e du pôti sma wan bun, dan no panya a tori na ala sei leki fa den hoigriman e du” (Mateyus 6:1, 2). Te wi e du bun gi sma, dan a moro bun fu du dati sondro taki trawan sabi.

Baka dati Yesus e taki: „Te unu e begi, un no musu de leki den hoigriman. Bika den lobi tanapu e begi na ini den snoga èn na tapu den uku fu den bigi strati, so taki sma kan si den.” Na presi fu du dati, a taki dati wi musu du disi: „Te yu wani begi, go na ini yu kamra, tapu yu doro, dan yu begi yu Tata di sma no man si” (Mateyus 6:5, 6). Disi no wani taki dati Yesus no feni en bun te sma e begi na fesi trawan. En srefi ben du disi. Ma a e krutu den sma di e du disi, soso fu di den wani du sma-ai sani noso fu di den wani taki sma prèise den.

Baka dati a e gi den sma a rai disi: „Te yu e begi, no taki den srefi sani ibri leisi baka leki fa den grontapusma e du, bika den e prakseri taki Gado o arki den efu den e taki furu sani” (Mateyus 6:7). Yesus no wani taki dati yu no mag begi fu a srefi sani doronomo. A e sori nomo taki a no bun fu hori wan sani na ede, soso fu taki en „ibri leisi baka” na ini begi. Nofo tron te wan sma e begi na a fasi disi, dan a no e prakseri moro fu san a e taki. Baka dati Yesus e sori den fa den musu begi. Na ini a begi a e aksi seibi sani. Den fosi dri sani abi fu du nanga a reti di Gado abi fu tiri hemel nanga grontapu èn nanga den sani di Gado o du. Den dri sani disi na: Gado nen musu kon santa, en Kownukondre musu kon èn en wani musu pasa. Baka den sani disi wi kan aksi sani di abi fu du nanga wisrefi. Den sani di wi kan aksi na: Fu kisi nyanyan ibri dei, fu kisi pardon fu sondu, fu no kisi tesi di wi no man tyari èn fu kisi frulusu fu na ogriwan.

O prenspari den gudu fu wi musu de gi wi? Yesus e taigi den sma: „No kibri yu gudu moro na grontapu pe woron nanga frustu kan pori en èn pe fufuruman kan kon fufuru en.” Yesus abi leti! Gudu kan pori noso lasi èn a no e tan fu ala ten. Gudu no e meki wi kisi wan bun nen na Gado tu. Dati meki Yesus e taki: „Kibri yu gudu na ini hemel.” Wi kan du disi te wi e poti a wroko fu Gado na a fosi presi na ini wi libi. Nowan sma kan puru a bun nen di wi abi na Gado noso a blesi di wi kan kisi fu libi fu têgo. Sobun, Yesus abi leti te a e taki: „Pe yu gudu de, na drape yu ati o de tu.”​—Mateyus 6:19-21.

Dan Yesus e gi wan agersitori fu sori o prenspari a tori disi de. A e taki: „A lampu fu a skin na a ai. Fu dati ede, efu yu ai krin, dan yu heri skin o brenki. Ma efu yu ai e luku sani di no bun, dan yu heri skin o dungru” (Mateyus 6:22, 23). Te wi ai krin, dan a de leki wan lampu gi wi skin. Ma efu wi wani taki wi ai de wan lampu gi wi skin, a musu tan poti prakseri soso na a dini di wi e dini Gado. Efu wi no du disi, dan wi kan kisi wan fowtu denki fu a libi. Te wi e poti prakseri na gudu na presi fu poti prakseri na a dini di wi e dini Gado, dan „wi heri skin o dungru”. Kande wi o bigin du kruka sani srefi.

Baka dati Yesus e leri den sma wan prenspari sani. A taki: „Nowan sma kan dini tu masra leki srafu. Bika a o teige a wan masra èn lobi a trawan, noso a o horibaka gi a wan èn wisiwasi a trawan. Unu no kan dini Gado èn dini Gudu na a srefi ten.”​—Mateyus 6:24.

Kande son sma di e arki Yesus e aksi densrefi fa den musu denki fu den sani di den abi fanowdu na ini a libi. Ma Yesus e gi den a dyaranti taki den no abi fu broko den ede nanga den sani disi te den e poti a wani fu Gado na a fosi presi na ini den libi. A taki: „Luku den fowru di e frei na loktu bun. Den no e sai siri, den no e koti nyanyan èn den no e kibri nyanyan na ini maksin. Toku un Tata na hemel e gi den nyanyan.”​—Mateyus 6:26.

Yesus sori den sma tu san den kan leri fu den leilibromki di e gro drape na tapu a bergi. A taki dati „srefi Kownu Salomo di ben abi someni glori no ben weri so moi leki wan fu den bromki disi”. San disi e leri wi? „Gado e meki den sani di e gro na ini a sabana weri so moi, aladi den na sani di de tide, ma tamara sma e trowe den go na ini na onfu. Efu dati de so, dan a de seiker taki a o gi unu . . . sani fu weri, a no so?” (Mateyus 6:29, 30) Fu dati ede a e gi den a koni rai disi: „Noiti un musu broko un ede nanga sani èn un no musu taki: ’San wi o nyan?’ noso ’San wi o dringi?’ noso ’San wi o weri?’ . . . Un Tata na hemel sabi taki unu abi ala den sani disi fanowdu. Fu dati ede, tan suku fosi a Kownukondre nanga Gado en retidu, dan unu o kisi ala den tra sani tu.”​—Mateyus 6:31-33.

FA FU KISI LIBI

Den apostel nanga den tra reti-ati sma wani libi na wan fasi di e plisi Gado, ma dati no makriki ala ten. Furu Fariseiman e luku soso den fowtu fu den sma, den no e firi gi den èn den e krutu den. Dati meki Yesus taki: „No krutu sma moro, so taki Gado no krutu unu. Bika na a fasi fa unu e krutu trawan, na a srefi fasi dati Gado sa krutu unu.”​—Mateyus 7:1, 2.

Te wi e krutu trawan fu ala pikinpikin sani ede neleki den Fariseiman, dan disi e tyari takru bakapisi kon. Dati meki Yesus taki: „Wan breni man no man sori wan tra breni man a pasi, a no so? A no de so, taki den ala tu o fadon go na ini wan peti?” Sobun, fa den sma di e arki Yesus musu denki fu trawan? Den no musu krutu trawan fu di dati na wan seryusu sondu. Yesus e taki: „Fa yu kan taigi yu brada: ’Brada, kon meki mi puru a fini pisi udu di de na ini yu ai’, ma yusrefi no e luku a postu di de na ini yu eigi ai? Hoigriman! Puru a postu na ini yu eigi ai fosi, dan yu sa si krin fa yu kan puru a fini pisi udu di de na ini yu brada ai.”​—Lukas 6:39-42.

Ma disi wani taki dati den musu feni ala sma bun? Nôno. Yesus taki: „No gi den dagu santa sani èn no trowe un peri gi den agu” (Mateyus 7:6). Den leri fu Gado Wortu warti srefisrefi, neleki peri. Efu son sma e du neleki meti èn den no e sori warderi gi den prenspari leri disi, dan den disipel musu libi den. Na presi fu dati den musu suku sma di wani teki den leri disi.

Yesus e taki baka fu begi. A e sori den sma taki a prenspari fu begi doronomo. A taki: „Tan aksi, dan unu o kisi.” Gado de klariklari fu piki den begi fu wi. Yesus e tyari disi kon na krin te a e taki: „Suma fu unu o gi en pikin wan ston, te a e aksi en brede? . . . Fu dati ede, efu unu di abi takru fasi, sabi fa fu gi un pikin bun sani, unu kan de seiker taki un Tata di de na hemel o gi sma bun sani te den e aksi en!”​—Mateyus 7:7-11.

Now Yesus e taki wan sani di furu sma sabi te now ete. A e sori wi fa wi musu libi nanga trawan: „Ala sani di unu wani meki sma du gi unu, na dati un musu du gi den tu.” A moi rai disi kan yepi wi alamala fu libi bun nanga trawan, a no so? Ma Yesus srefi sori taki a no ala ten a makriki fu du a sani disi. A taki: „Pasa go na ini a smara doro. A pasi di e tyari sma go na dede, bradi èn a bigi. Furu sma e waka a pasi dati. Ma a doro di e tyari sma go na libi, pikin èn a pasi fu en smara. Wan tu sma nomo e feni en.”​—Mateyus 7:12-14.

Sma de di o wani puru den disipel na a pasi di e tyari den go na libi. Ma Yesus e warskow den disipel: „Luku bun nanga den falsi profeiti. Den e kon na unu leki skapu, ma na ini den ati den na ogri busidagu” (Mateyus 7:15). Soleki fa Yesus e sori, dan na den froktu fu wan bon yu kan si efu a bon bun noso efu a no bun. Na so a de tu nanga libisma. Sobun, na den sani di son sma e leri trawan èn den sani di den e du, e sori efu den na falsi profeiti. Iya, Yesus e tyari kon na krin taki a no den sani di wan sma e taki nomo e meki taki a de wan disipel fu en. Ma a musu du sosrefi san Yesus leri sma. Son sma e taki dati Yesus na den Masra, ma den no e du a wani fu Gado. Yesus taki fu den sma disi: „Mi o taigi den krin: Mi no sabi unu kwetikweti! Komoto na mi tapu, un ogriman.”​—Mateyus 7:23.

Te fu kaba Yesus e taki: „Efu wan sma yere den sani disi di mi taki èn a e du den, dan a o de leki wan koni man di bow en oso na tapu ston-gron. Alen fadon, bigi frudu kon, winti wai èn a naki na oso dati bun tranga, ma na oso no fadon, bika a ben bow na tapu ston-gron” (Mateyus 7:24, 25). Fu san ede na oso tan tanapu? Na fu di a man „diki go dipi na ini a gron fu poti wan fondamenti na tapu ston-gron” (Lukas 6:48). Sobun, wi no musu yere nomo san Yesus taki, ma wi musu meki muiti tu fu „du” san a taki.

Ma fa a de nanga a man di „yere den sani” di Yesus taki, ma a „no e du den”? A man disi de „leki wan don man di bow en oso na tapu santi” (Mateyus 7:26). Alen, bigi frudu, nanga winti o meki taki na oso fadon broko.

Ala den sma e fruwondru fu a fasi fa Yesus gi leri di a hori a lezing na tapu a bergi. A gi den leri leki wan sma di kisi makti fu Gado. A no e gi leri leki den kerki fesiman. Soleki fa a sori, dan furu fu den sma di ben e arki en tron disipel fu en.