Go na content

Go na table of contents

Fu san ede sma no e gi moni moro fu yepi trawan di de na nowtu?

Fu san ede sma no e gi moni moro fu yepi trawan di de na nowtu?

Fu san ede sma no e gi moni moro fu yepi trawan di de na nowtu?

BAKA den ogri sani di pasa na ini den foto New York City nanga Washington, D.C., tapu 11 september 2001, dan furu sma ben de klariklari fu yepi den wan di ben kisi problema leki bakapisi fu a bigi rampu disi. Difrenti organisâsi di e piki moni fu yepi sma di de na nowtu ben fruwondru srefisrefi di sma gi den sowan 2,7 milyard Amerkan dala, fu yepi den sma di lasi famiri na ini a rampu. Sma na ala sei, di ben e firi sari trutru fu a bigi rampu di ben pasa, ben de klariklari fu yepi.

Ma heri esi a fasi disi di sma ben abi fu yepi trawan ben kenki di a ben kon na krin taki wan tu prenspari organisâsi di ben piki moni fu yepi sma, ben e du tra sani nanga a moni di den ben kisi. Furu sma atibron srefisrefi di den yere taki wan fu den bigi organisâsi disi ben wani teki pikinmoro afu fu den 546 milyun Amerkan dala di den ben kisi, fu go du tra sani. Bakaten na organisâsi drai a bosroiti fu den, èn den aksi pardon. Toku wan nyunsuman ben taki: „Ondrosukuman feni taki den sma drai a bosroiti fu den tumusi lati, èn taki a sani dati no nofo fu wini a frutrow baka” di sma ben abi bifo a rampu. Fa a de nanga yu? Yu lasi frutrow tu na ini den organisâsi di e piki moni fu yepi tra sma?

A bun noso a no bun fu gi moni na den organisâsi di e yepi sma di de na nowtu?

Furu sma e si en leki wan bun sani fu gi moni na organisâsi di e yepi sma di de na nowtu. Ma a no ala sma e prakseri na a fasi dati. Sowan 200 yari pasa, dan na Ingrisi skrifiman, Samuel Johnson, ben skrifi: „Yu e si moro krin taki yu e du bun te yu e pai wrokoman gi a wroko di den du, na presi fu gi moni nomo na wan organisâsi di e piki moni fu yepi trawan.” Tide na a dei, son sma e tweifri fu gi moni na den sortu organisâsi disi èn trawan e lasi den frutrow na ini den organisâsi disi te den e yere fu den lawlaw sani di den e du nanga a moni di den e kisi. Prakseri den tu eksempre di e kon now.

Wan driktoro fu wan kerki organisâsi fu San Francisco di e piki moni fu yepi tra sma, ben kon lasi en wroko. A wrokope fu en ben feni taki a ben meki na organisâsi fu en pai gi wan oparâsi di a ben du fu meki en fesi kon moro moi, èn taki ibri wiki sowan tu yari langa, a ben meki den pai 500 Amerkan dala te a ben e go nyan na difrenti nyan-oso. Na ini Ingrisikondre, sma ben orga wan bigi sani na telefisi pe den piki sowan 6,5 milyun Ingrisikondre moni (sowan 10 milyun Amerkan dala). Den ben seni a moni dati go na Rumenia fu sma ben kan bow tanpresi fu sorgu pikin di no abi papa nanga mama. Ma bakaten den ben lasi-ati di den yere taki nanga ala a moni di den ben seni go na Rumenia, den sma ben bow soso 12 fu den tanpresi dati, aladi a ben sori taki den no ben meki den oso disi bun srefi. Na a srefi ten, dan someni dusun dala lasi, èn nowan sma no sabi san pasa nanga a moni dati. Den sortu takru boskopu dati meki taki sonwan fu den sma di e gi moni, e bigin luku bun o furu moni den e gi fu yepi trawan, èn sosrefi na suma den e gi a moni dati.

Yu musu gi moni fu yepi trawan di de na nowtu?

Toku a no de fu taki dati a ben o de wan sari sani efu wi ben sa gi pasi taki sani di wan tu sma, noso wan tu organisâsi du, meki taki wi no broko wi ede so furu moro nanga tra sma, noso taki wi no sori sari-ati moro gi den. Bijbel e taki: „Disi na a anbegi di krin èn di de sondro flaka, soleki fa wi Gado nanga Tata e si dati: fu sorgu gi sma di de na nowtu, dati wani taki fu sorgu gi pikin di no abi papa nanga mama moro èn gi uma di den masra dede kaba” (Yakobus 1:27). Iya, a broko di sma e broko den ede trutru nanga pôtiwan èn nanga den mofinawan, na wan prenspari pisi fu a tru Kresten anbegi.

Toku yu ben sa kan aksi yusrefi: ’A de fanowdu taki mi tan gi moni na den organisâsi di e piki moni fu yepi trawan, noso misrefi musu du muiti fu gi sani langalanga na den wan di de na nowtu?’ Fa Gado wani taki wi musu gi sma sani? Na artikel di e kon sa piki den aksi disi.