Go na content

Go na table of contents

Aksi fu leisiman

Aksi fu leisiman

Aksi fu leisiman

A Kresten gemeente kan puru wan sma leki wan Kotoigi fu Yehovah te a e du hurudu, noso te a e libi wan yayolibi. Den kan du dati tu te wan sma e tyari ensrefi na wan fasi di no krin?

Iya, a Kresten gemeente kan puru wan sma efu a no sori berow te a du hurudu, te a du son sani di no krin, noso te a libi wan yayolibi. Na apostel Paulus kari ala den dri sondu disi leki sani di kan meki taki den brada fu a Kresten gemeente e puru wan sma fu a gemeente, di a skrifi: „Den sani di sondu libisma e du de krin fu si, èn den na hurudu, morsu libi, yayolibi, . . . mi e warskow unu na fesi . . . taki den sma di gwenti du den sani disi, no sa kisi a kownukondre fu Gado.”—Galasiasma 5:19-21.

Hurudu (na ini Grikitongo, por·neiʹa) abi fu du nanga seks di sma abi, aladi den no trow soleki fa Bijbel e taki. A abi fu du nanga sani soleki sutadu, sma di e seri den skin, èn nanga sma di e abi seks nanga makandra aladi den no trow, dati wani taki dati disi abi fu du sosrefi nanga seks pe sma e gebroiki den mofo, a bakasei fu a trawan, noso pe a wan sma e prei nanga a syenpresi fu a trawan fu wiki seks lostu, aladi den no trow nanga makandra. Wan sma di e du hurudu èn di no abi berow no mag tan na ini a Kresten gemeente.

Yayolibi (na ini Grikitongo, a·selʹgei·a) abi fu du nanga „sma di e libi wan morsu sekslibi; sma di gridi fu seks; sma di no abi syen; sma di e du fisti sekstori”. Wan wortubuku e taki dati a Griki wortu disi wani taki dati „wan sma krasi so te taki a no man hori ensrefi . . . wan sani di sma e du pasa marki, sma di no abi syen, sma di no e span nanga noti” (The New Thayer’s Greek-English Lexicon). Wan tra wortubuku e taki dati yayolibi, na te wan sma „no e tyari ensrefi na wan fasi di fiti kwetikweti na ini a libimakandra”.

Soleki fa sani di wi luku didyonsro e sori wi, dan „yayolibi” wani taki dati: (1) wan sma di e tyari ensrefi na wan fasi di no e kruderi kwetikweti nanga den wet fu Yehovah; èn taki (2) a sma di du na ogri e tyari ensrefi na wan fasi di e sori taki a no abi lespeki gi Gado, èn taki a no abi bisi nanga trawan.

Fu dati ede, „yayolibi” no abi fu du nanga den pikinpikin ogri di sma e du. Ma a abi fu du nomo nanga ogri di sma e du èn di a wet fu Gado e krutu. Disi na ogri di sma e du na so wan fasi, taki den e sori dati den no e span nanga noti. Na so fasi den e sori taki den no e broko den ede nanga nowan tirimakti, nowan wet èn nowan markitiki, noso kande den e wisiwasi den sani disi srefi. Paulus e taki dati yayolibi abi fu du sosrefi nanga wan sortu fisti libi di no fiti kwetikweti (Romesma 13:13, 14). Na ini Galasiasma 5:19-21 wi e leisi fu difrenti sortu sondu di kan meki taki Gado no e gi wan sma a grani fu go na ini a Kownukondre fu en. Wan fu den sani di kari drape na yayolibi. Sobun, a sortu libi disi kan meki taki wan sma kisi piri-ai, èn son leisi a kan meki srefi taki den abi fu puru a sma dati fu a Kresten gemeente.

Sani di no krin (na ini Grikitongo, a·ka·thar·siʹa). A wortu di vertaal nanga „sani di no krin” e difrenti fu den wortu di vertaal nanga „hurudu”, èn „yayolibi”, fu di a abi fu du nanga furu tra tori sosrefi. Te Bijbel e taki fu „sani di no krin”, dan disi abi fu du nanga ala sortu sani soleki, sekstori, a fasi fa wan sma e taki, a fasi fa a e tyari ensrefi, èn sosrefi nanga a fasi fa wan sma e anbegi Gado. Furu difrenti sani di sma e du, abi fu du nanga „sani di no krin”.

Na 2 Korentesma 12:21, Paulus e taki fu den sma „di ben du sondu fositen, ma di no sori berow fu a morsu libi, a hurulibi, nanga a yayolibi fu den”. Fu di a kari „sani di no krin” [noso, „morsu libi”] makandra nanga ’hurulibi, nanga yayolibi’, meki a de krin taki a kan de fanowdu fu seti wan krutu komte te sma tyari densrefi na wan fasi di no krin. Ma no frigiti taki furu difrenti sani de di no krin. Sobun, a no sa de fanowdu fu seti wan krutu komte gi ala den difrenti ogri disi. Prakseri fu eksempre taki wan oso kan doti pikinso, ma taki son leisi a kan doti so te, taki sma e taki dati na oso morsu trutru. Na so a de tu, taki te wi taki dati sma du sani di no krin, dan a kan de so taki a wan sma e du wan sani di ogri moro san a tra sma du.

Na ini Efeisesma 4:19, Paulus e taki dati son sma „no sabi moro san bun, noso san ogri”. A e taki sosrefi dati ’den e gi densrefi abra na wan yayolibi èn dati den gridi fu du wan lo morsu sani’. Na so fasi Paulus e taki dati „sani di no krin” [sobun, „morsu libi”] èn di sma e du na wan ’gridifasi’, abi fu du nanga wan yayolibi. Efu wan sma di dopu kaba no abi berow, baka te a tyari ensrefi na wan fasi di sori taki a ben „gridi fu du wan lo morsu sani”, dan dati kan meki taki den puru en fu a gemeente fu di a tyari ensrefi na wan fasi di no krin kwetikweti.

Kon meki wi taki dati na difrenti okasi, wan brada nanga wan sisa di meki mofo fu trow e freiri hebi nanga makandra, pe den e fasifasi makandra na wan fasi di e wiki seks firi. Te den owruman ondrosuku a tori, dan den e kon si kande taki den tu sma disi no tyari densrefi na wan fasi di e sori taki den no e span nanga san den du. Dati meki yu no ben o man taki dati den libi wan yayolibi. Toku a kan kon na krin taki na gridifasi meki den du na ogri disi. Sobun, a kan taki den owruman e bosroiti fu seti wan krutu komte, fu di den si taki den tyari den srefi na wan fasi di no krin kwetikweti, sobun, na wan tumusi morsu fasi. Na so a kan de tu taki owruman e seti wan krutu komte fu luku a tori fu wan sma di kon teki a gwenti fu bel tra sma fu taki fisti sekstori nanga den na telefon, spesrutu efu den ben warskow a sma kaba fu a sani disi.

Den owruman musu prakseri bun fosi te den musu teki wan bosroiti na ini den sortu tori disi. Fu kan sabi efu a de fanowdu fu seti wan krutu komte, dan den musu ondrosuku finifini san pasa èn o fara den sma disi go di den du na ogri fu den. Den no musu taki dati wan sma e libi wan yayolibi, soso fu di a no wani teki den rai di Bijbel e gi. Na a tra sei, a no de so tu taki den musu go sidon teri now omeni leisi wan sma du a srefi ogri fu kan taki efu den o seti wan krutu komte, noso efu den no o du dati. Den owruman musu ondrosuku ala tori finifini èn den musu aksi Yehovah fu a gi den koni te den e suku fu kon sabi san pasa trutru èn omeni leisi a pasa. Den musu suku fu kon sabi tu sortu ogri a sma du, o fara a sma go, èn san a sma ben abi na prakseri di a du na ogri.

Toku wi musu hori na prakseri taki te Bijbel e taki fu wan tumusi morsu libi, noso fu sani di no krin kwetikweti, dan dati no abi fu du nanga sekstori wawan. Fu eksempre, a kan taki wan yongu boi di dopu kaba, e bigin smoko sikaret. A e du dati wan syatu pisi ten nomo, ma baka dati a e fruteri en papa nanga mama sortu ogri a du. Dan a e teki a bosroiti fu no smoko noiti moro. A yongu boi disi du wan sani di no krin, ma toku a no go so fara ete dati wi kan taki dati a du wan tumusi morsu sani, noso taki ’a gridi fu du wan lo morsu sani’. A bun kaba te wán noso tu owruman e gi en rai nanga yepi fu Bijbel, èn te den e wroko makandra nanga a papa nanga mama fu a boi fu yepi en. Ma efu a boi disi kon abi a gwenti fu smoko tabaka, dan disi e sori taki a e doti en skin fu espresi, èn dan wan krutu komte musu seti fu luku a tori fu en, fu di a e du wan sani di no krin kwetikweti, wan morsu sani sobun (2 Korentesma 7:1). Efu a boi disi no abi berow, dan den no sa si en leki wan Yehovah Kotoigi moro.

Son Kresten kon teki a gwenti fu luku sekstori na telefisi, na ini buku, noso na tra fasi. Disi na wan sani di e hati Gado èn a no de fu taki dati owruman sa skreki fu yere taki wan Kresten brada noso sisa fu den e du so wan sani. Toku a no de fanowdu ala ten fu seti wan krutu komte te wan sma ben luku den sortu sekstori disi. Kon meki wi taki dati na difrenti okasi, wan brada luku sekstori pe yu no kan si finifini fa den sma e abi seks. A e firi syen. Dati meki a go fruteri wan owruman sortu ogri a du, èn dan a e teki a bosroiti fu no du a sani disi noiti moro. Kande na owruman e kon si taki a fasi fa a brada tyari ensrefi no e sori taki a ’gridi fu du wan lo morsu sani’. Kande a no sori tu taki a no e span nanga san a du. Aladi a no de fanowdu fu seti wan krutu komte, dan toku a brada disi musu kisi piri-ai nanga yepi fu Bijbel. A kan taki den owruman sa abi fu yepi en go moro fara bakaten.

Ma kon meki wi taki dati someni yari kaba, wan Kresten e luku doti fisti sekstori, pe yu kan si krin fa den sma e abi seks nanga makandra. A brada e luku den sani disi kibrikibri èn a e du ala san a man fu no meki tra sma kon sabi sortu sondu a e du. Kande a brada e luku fa wan heri grupu sma e abi seks nanga wán sma, aladi a sma dati srefi no wani, noso a e luku fa den e tai wan sma fu abi seks nanga en, fa den e gi trawan hebi skin-ati na seks sei, fa man-nengre e du ogri-ati sani nanga umasma, noso kande fa bigisma e abi seks nanga pikin-nengre. Te tra sma kon sabi san a e du, dan a e firi syen. Kande a no tyari ensrefi na wan fasi di e sori taki a no e span nanga noti, ma te den owruman kaba ondrosuku a tori, dan den e kon si taki a „gi ensrefi abra” na wan fisti gwenti èn taki a ben „gridi fu du wan lo morsu sani”. Fu dati ede, wi kan taki dati a du wan sani di no krin kwetikweti, sobun a du wan tumusi morsu sani. Dati meki den owruman kan seti wan krutu komte fu luku a tori disi. Efu a sma di meki a fowtu no e sori taki a abi a sortu berow di Yehovah wani si, èn efu a no teki a bosroiti fu no luku den sortu sekstori disi noiti moro, dan den kan puru en leki wan memre fu a gemeente. Efu a de so taki a ben kari tra sma kon na en oso fu sidon luku den fisti sekstori disi makandra nanga en, dati wani taki efu a gi sma deki-ati fu luku den sortu sani disi tu, dan dati e sori taki a no e span nanga noti èn taki a e libi wan yayolibi.

Te Bijbel e taki fu „yayolibi”, dan ala ten disi abi fu du nanga wan seryusu sondu èn furu tron a de wan sondu di abi fu du nanga seks. Te owruman e suku fu kon sabi efu wan sma e libi wan yayolibi, dan den musu luku efu a sma e tyari ensrefi na wan fasi di e sori taki a no e span nanga noti, efu a sma gridi fu seks, efu a sma frustan pori nanga ala sortu fisti denki, efu a de taki a sma no abi syen, èn efu a tyari ensrefi na so wan fasi taki sma na ini a libimakandra ben o skreki trutru. Na a tra sei, a kan taki wan sma e sondu seryusu teige den wet fu Yehovah. Aladi a kan de so taki a sma no tyari ensrefi na wan fasi di e sori taki a no e span nanga noti, dan toku a kan taki a tyari ensrefi na wan fasi di e sori taki na gridi a ben „gridi” fu du a sani. Den sortu tori disi abi fu du nanga sani sosrefi di no krin kwetikweti, èn na so den owruman musu luku a tori tu.

A de wan seryusu frantwortu fu taki efu wan sma du wan sani di no krin kwetikweti (wan tumusi morsu sani), noso efu a libi wan yayolibi. Den sortu tori disi musu krutu na wan yoisti fasi fu di sma libi de ini a tori. Dati meki a no de fu taki dati den wan di e koti krutu na ini den sortu tori disi sa musu begi Yehovah fosi fu aksi en fu gi den a santa yeye fu en, koni, èn sosrefi krin frustan. Owruman musu sorgu taki a gemeente tan krin èn te den e krutu sani, dan den musu luku fosi san a Wortu fu Gado e taki èn sortu rai „a getrow èn koni srafu” e gi (Mateyus 18:18; 24:45). Na ini den tumusi ogri lasti dei disi a de tumusi prenspari taki owruman hori den wortu na prakseri di e kon now: „Luku bun san unu e du, bika a no gi libisma unu e krutu, ma a de gi Yehovah; èn a de nanga unu te unu e koti krutu.”—2 Kroniki 19:6.