Go na content

Go na table of contents

Yepi yu pikin fu dini Yehovah—Pisi 1

Yepi yu pikin fu dini Yehovah—Pisi 1

„Seni [a man fu a tru Gado] kon . . . fu fruteri wi fa wi musu kweki a pikin di wi o kisi.”KRUT. 13:8.

SINGI: 88, 120

1. San Manowa du di a kisi a nyunsu taki a ben o kisi wan pikin?

MANOWA nanga en wefi ben de seiker taki den no ben o man meki pikin noiti. Ne wan dei wan engel fu Yehovah taigi a wefi fu Manowa taki a ben o kisi wan manpikin. Disi ben de wan sani di den no ben fruwakti! Di a fruteri en masra a nyunsu Manowa ben breiti srefisrefi. Ma Manowa go prakseri tu san Yehovah ben e fruwakti fu en leki papa. Fa en nanga a wefi fu en ben o man leri a boi fu den fu lobi Yehovah èn fu dini en aladi someni sma na ini Israel ben du soso ogri? Manowa „begi Yehovah” èn a taki: „Didyonsro yu seni wan man fu a tru Gado kon. Mi e begi yu fu seni en [na engel] kon baka fu fruteri wi fa wi musu kweki a pikin di wi o kisi.”Krut. 13:1-8.

2. San yu musu leri yu pikin èn fa yu kan du dati? (Taki sosrefi fu a faki di nen „ Den moro prenspari Bijbelstudie fu yu”.)

2 Efu yu na wan papa noso wan mama, dan yu kan frustan fu san ede Manowa ben aksi Gado so wan sani. Yusrefi abi a bigi frantwortu fu yepi yu pikin fu kon sabi Yehovah èn fu lobi en * (Odo 1:8). Te yu e hori yu Osofamiri Anbegi yu kan yepi den fu kon sabi moro fu Yehovah èn fu Bijbel. A no de fu taki dati a no nofo fu studeri Bijbel nanga den pikin fu yu ala wiki. (Leisi Deuteronomium 6:6-9.) San na ete wan sani di o yepi yu fu leri den fu lobi Yehovah èn fu dini en? Na artikel disi èn a wan di e kon na en baka o sori san papa nanga mama kan leri fu Yesus eksempre. Yesus no ben abi pikin, toku papa nanga mama kan kisi wini fu a fasi fa a ben e gi sma leri. Te a ben e gi leri na den disipel fu en èn te a ben e yepi den, dan a ben e sori lobi nanga sakafasi èn a ben abi a koni tu fu sabi fa den ben e denki noso firi. Meki wi go luku fa wi kan teki na eksempre fu Yesus.

SORI YU PIKIN TAKI YU LOBI DEN

3. Fa den bakaman fu Yesus ben sabi taki a lobi den?

3 Ala ten baka Yesus ben e taigi den bakaman fu en taki a lobi den. (Leisi Yohanes 15:9.) A ben e du furu sani makandra nanga den tu (Mark. 6:31, 32; Yoh. 2:2; 21:12, 13). Yesus no ben e gi den leri nomo, ma a ben de den mati tu. Dati meki den man disi ben de seiker taki Yesus ben lobi den. San unu leki papa nanga mama kan leri fu Yesus?

4. Fa yu kan sori yu pikin taki yu lobi den? (Luku a prenki na a bigin fu na artikel.)

4 Taigi yu pikin taki yu lobi den. Abi a gwenti fu sori den taki den prenspari gi yu (Odo 4:3; Tit. 2:4). Samuel di e libi na ini Australia e taki: „Di mi ben yongu ete, dan ala neti mi papa ben e leisi Mi buku nanga Bijbel tori gi mi. A ben e piki den aksi di mi ben poti gi en, a ben e brasa mi èn a ben e bosi mi fosi mi go sribi. Mi no ben man bribi di mi kon frustan bakaten taki mi papa komoto na ini wan famiri pe den no ben gwenti brasa èn bosi makandra. Toku a du furu muiti fu sori mi taki a lobi mi. A sani dati ben meki taki mi nanga en ben tron bun mati, mi ben de koloku èn mi ben de seiker taki a lobi mi.” Yepi yu pikin fu firi so tu fu di yu e taigi den doronomo taki yu lobi den. Brasa den, bosi den. Taki nanga den, nyan makandra nanga den, èn prei nanga den.

5, 6. (a) San Yesus e du nanga den wan di a lobi? (b) Fa yu musu piri-ai gi yu pikin?

5 Yesus ben taki: „Mi e piri-ai gi ala den wan di mi lobi èn mi e strafu den, so taki den kan leri wan sani” * (Openb. 3:19). Bijbel e taki fu eksempre, taki ibri tron baka den bakaman fu Yesus ben e krutu nanga makandra suma fu den na a moro bigiwan. Yesus no libi a tori so. Na presi fu dati a ben hori pasensi nanga den èn a tan gi den rai ibri tron baka. Ma ala ten a ben abi switi fasi èn a ben e suku a yoisti ten nanga a yoisti presi fu taki a tori nanga den.Mark. 9:33-37.

6 Sori taki yu lobi yu pikin fu di yu e piri-ai gi den te dati de fanowdu. Son leisi a nofo fu fruteri a pikin fu san ede wan sani bun noso fu san ede a no bun. Toku a kan pasa son tron taki a pikin no e du san yu taigi en (Odo 22:15). Te dati pasa, dan pruberi fu du san Yesus ben du. Abi pasensi èn tan piri-ai gi den, tan gi den leri, tan yepi den èn sori den fa fu du bun. Suku a yoisti ten nanga a yoisti presi fu piri-ai gi den èn du dati na wan switifasi. Wan sisa fu Zuid-Afrika di nen Elaine, e memre fa en papa nanga mama ben gi en piri-ai. Ala ten den ben e taigi en fa a ben musu tyari ensrefi. Te den ben taigi en taki den ben o strafu en efu a ben trangayesi, dan den ben e du dati tu. Ma Elaine e taki: „Noiti den piri-ai gi mi nanga atibron, noso sondro fu fruteri mi fu san ede den ben e strafu mi.” Fu dati ede a ben sabi taki en papa nanga mama ben lobi en.

SORI SAKAFASI

7, 8. (a) Fa den begi fu Yesus sori taki a ben abi sakafasi? (b) Fa den begi fu yu kan leri yu pikin fu frutrow tapu Gado?

7 Di sma ben o grabu Yesus fu tyari en go kiri, a begi en Papa: „Abba, Tata, yu man du ala sani. Puru a kan disi na mi fesi. Ma a no san mi wani musu pasa, ma san yu wani” * (Mark. 14:36). Prakseri fa den bakaman fu Yesus ben e firi di den yere fa a e begi noso di den yere fu a begi fu en bakaten. Den kon si taki Yesus ben e suku yepi na en Papa, aladi a no ben de wan sondusma. Na so den leri taki den musu abi sakafasi tu èn taki den musu frutrow tapu Yehovah.

8 San den pikin fu yu e leri fu den begi fu yu? A no de fu taki dati yu no e begi soso fu leri yu pikin wan sani. Ma te yu pikin e yere fa yu e begi nanga sakafasi, dan den kan leri fu frutrow tapu Yehovah. Ana di e libi na Brasyonkondre e taki: „Te problema ben de, soleki te mi granpapa nanga granmama ben e siki, dan mi papa nanga mama ben e aksi Yehovah fu gi den a krakti fu pasa a situwâsi dati èn fu gi den a koni fu man teki bun bosroiti. Srefi te a ben hebi gi den, den ben e bribi taki Yehovah ben o yepi den nanga den problema fu den. Disi yepi mi fu leri frutrow tapu Yehovah.” Te yu e begi nanga den pikin fu yu, dan no begi gi den wawan, ma aksi Yehovah fu yepi yu tu. Kande yu kan aksi en fu yepi yu fu taki nanga yu basi te yu o aksi en fu gi yu na okasi fu go na wan kongres, noso fu gi yu a deki-ati fu preiki gi wan birtisma, noso fu yepi yu na wan tra fasi. Sori taki yu abi sakafasi èn frutrow tapu Gado, dan den pikin fu yu o leri fu du a srefi tu.

9. (a) Fa Yesus leri den bakaman fu en fu abi sakafasi èn fu no prakseri densrefi nomo? (b) Efu yu de klariklari fu yepi trawan, dan san dati o leri yu pikin?

9 Yesus ben taigi den bakaman fu en taki den musu abi sakafasi èn taki den no ben musu prakseri densrefi nomo. Ma a gi den na eksempre tu. (Leisi Lukas 22:27.) Den apostel si taki Yesus ben de klariklari fu du ala san ben de fanowdu fu kan dini Yehovah èn fu yepi trawan. Na so den leri fu du a srefi tu. Na eksempre fu yu kan yepi yu pikin tu fu leri fa den musu tyari densrefi. Debbie na wan mama di abi tu pikin. A e taki: „Leki owruman mi masra ben e gebroiki furu fu en ten gi trawan, ma noiti mi ben e dyarusu, fu di mi ben sabi taki te wi ben o abi en fanowdu a ben o meki ten gi wi” (1 Tim. 3:4, 5). En masra Pranas e taki: „Bakaten den pikin fu wi ben kon lobi yepi na den bigi konmakandra èn den ben lobi yepi nanga tra sani fu na organisâsi. A ben e go bun nanga den, den ben abi furu mati èn den ben firi taki den de fanowdu!” Now a heri famiri e du furuten diniwroko gi Yehovah. Te yu e sori sakafasi èn te yu no e denki yusrefi nomo, dan yu e leri yu pikin fu de klariklari fu yepi tra sma.

ABI A KONI FU SABI FA YU PIKIN E DENKI NOSO FIRI

10. Di sma na Galilea ben kon suku Yesus, dan fa a ben sori taki a ben abi a koni fu sabi fa den e denki?

10 Yesus ben abi a koni fu sabi fa sma e denki noso firi. A no ben e poti prakseri nomo na san den ben e du, ma a ben e frustan tu fu san ede den ben e du a sani. Wan leisi den sma gi suma a ben preiki na Galilea go suku en na ala sei (Yoh. 6:22-24). Ma fu di Yesus ben man si san ben de na ini na ati fu den sma disi, meki a frustan taki a no a leri fu en den ben lobi, ma taki na a nyanyan di den ben kisi (Yoh. 2:25). A ben man si san na a problema èn a sori den fa den ben musu si a tori.Leisi Yohanes 6:25-27.

Yu pikin lobi a preikiwroko? (Luku paragraaf 11)

11. (a) Fa yu kan kon sabi fa yu pikin e firi fu a preikiwroko? (b) San yu kan du fu yepi yu pikin fu kon lobi a preikiwroko?

11 Aladi yu no man si san de na ini tra sma ati, toku yu kan kon abi a koni fu sabi fa den e denki èn fa den e firi. Sobun, pruberi fu kon sabi fa yu pikin e firi fu a preikiwroko. Furu papa nanga mama e teki syatu pauze te den de na ini a preikiwroko fu gi den pikin na okasi fu rostu pikinso noso fu kan nyan èn dringi wan sani. Toku a ben o bun fu aksi yusrefi: ’Mi pikin lobi a preikiwroko noso a lobi den pauze di wi e teki?’ Efu yu si taki a preikiwroko no e gi den pikin fu yu so furu prisiri, dan luku san yu kan du fu yepi den fu kon lobi en. Gi den sani fu du so taki den e firi taki den e yepi nanga a wroko tu.

12. (a) Sortu warskow Yesus ben gi den bakaman fu en? (b) Fu san ede a ben bun taki Yesus warskow den bakaman fu en gi den sani disi?

12 Wan tra fasi de tu fa Yesus sori taki a ben abi a koni fu sabi fa wan sma e denki noso firi. A ben sabi taki te wan sma meki wan fowtu, dan disi kan meki taki a meki tra fowtu èn te fu kaba a kan du wan seryusu sondu. Dati meki a warskow den bakaman fu en gi a sani dati. Fu eksempre, den bakaman fu en ben sabi taki hurudu no bun. Toku a warskow den fu luku bun tu nanga sani di ben kan meki taki den go du hurudu. A ben taki: „Iniwan sma di e tan luku wan uma nanga tranga lostu gi en, du sutadu nanga en kaba na ini en ati. Fu dati ede, efu yu retisei ai e meki yu sondu, dan hari en puru èn trowe en gowe” (Mat. 5:27-29). A bun taki a taigi en bakaman a sani dati, fu di den ben e libi na ini wan ten pe den Romesma ben lobi luku toneel di ben lai seks tori nanga dotitaki. Dati meki Yesus warskow den na wan lobi-ati fasi fu no luku nowan sani di ben o meki en muilek gi den fu du san bun.

13, 14. Fa yu kan yepi yu pikin fu no arki noso luku sani di Yehovah no feni bun?

13 Te yu leki papa noso mama abi a koni tu fu sabi fa yu pikin e denki noso firi, dan yu kan yepi den fu no go du sani di Yehovah no feni bun. Na ini a ten disi pikin kan kisi fu du frukufruku kaba nanga porno èn nanga tra sani di abi fu du nanga seks. A no de fu taki dati Kresten papa nanga mama e leri den pikin taki a fowtu fu luku den sani dati. Ma te yu sabi fa yu pikin e denki, dan yu o man frustan tu san kan meki taki a wani go luku porno. Aksi yusrefi: ’San kan hari a prakseri fu a pikin fu mi so taki a wani go luku porno? A sabi fu san ede a sani disi no bun? Mi e meki en makriki gi en fu kon suku yepi na mi te a e kisi a firi fu go luku porno?’ Srefi te den pikin yongu ete yu kan taigi den: „Efu oiti yu opo wan website di e sori seks tori èn yu e kisi a firi fu luku den sani dati, dan grantangi kon taki nanga mi fu a tori. Yu no abi fu firi syen. Mi wani yepi yu.”

14 Te yu e luku sortu sani yu wani arki noso luku fu meki prisiri, dan a bun fu prakseri fa yu kan de wan bun eksempre gi yu pikin. Pranas di wi ben taki fu en kaba e fruteri: „Na den poku, den felem, noso den buku di wi leki papa nanga mama lobi, na osofamiri fu wi o lobi tu. Yu kan taki san yu wani, ma na san yu e du yu pikin o du tu.” Efu yu pikin e si taki yu e luku bun san yu e arki èn san yu e luku, dan a kan taki den srefi o wani du dati tu.Rom. 2:21-24.

A TRU GADO O ARKI YU

15, 16. (a) Fu san ede yu kan de seiker taki Gado o yepi yu fu gi den pikin fu yu leri? (b) Fu san wi o taki na ini a tra artikel?

15 San pasa di Manowa aksi Yehovah fu yepi en so taki a ben kan de wan bun papa? Bijbel e taki: „A tru Gado arki Manowa” (Krut. 13:9). Papa nanga mama, Yehovah o arki unu tu. A o piki den begi fu unu èn a o yepi unu fu gi un pikin bun leri. A o yepi yu fu kweki yu pikin nanga lobi, sakafasi èn nanga a koni fu sabi fa den e denki noso firi.

16 Neleki fa Yehovah e yepi papa nanga mama fu gi den pikin leri te den yongu ete, na so a o yepi den tu fu gi den pikin leri te den kon moro bigi. A tra artikel o sori yu fa yu kan de leki Yesus fu di yu e sori lobi, sakafasi, nanga a koni fu sabi fa wan sma e denki noso firi, fu kan yepi yu pikin fu dini Yehovah te den kon moro bigi.

^ paragraaf 2 Te wi e taki fu pikin na ini na artikel disi, dan wi e taki fu pikin di no pasa 12 yari ete.

^ paragraaf 5 Te Bijbel e taki fu piri-ai, dan dati wani taki tu fu gi rai, fu gi leri èn son leisi fu gi strafu. Te papa nanga mama e gi den pikin piri-ai, dan den musu du dati na wan switi fasi. Noiti den musu du disi te den ati e bron.

^ paragraaf 7 Na ini a ten fu Yesus den pikin ben e kari den papa „Abba”. Te a pikin ben e kari en papa so, dan disi ben e sori taki a lobi en papa èn taki a abi lespeki gi en tu.The International Standard Bible Encyclopedia.