Go na content

Go na table of contents

Fa yu kan de wan bun papa

Fa yu kan de wan bun papa

Fa yu kan de wan bun papa

„Un papa, no tanteri den pikin fu unu, so taki den no lasi-ati.”—Kolosesma 3:21.

FA WAN papa kan sorgu taki a no e tanteri en pikin? A musu frustan o prenspari a frantwortu fu en de leki papa. Wan koranti di e taki fu a gosontu fu sma, e taki: „A no makriki fu de wan bun papa, ma a de wan aparti frantwortu di sa abi krakti tapu a libi fu den pikin te den gro kon bigi.”

San na a frantwortu fu wan papa? Na ini furu osofamiri a papa na a sma di e gi strafu. Te wan pikin no e tyari ensrefi bun, dan nofo tron en mama e taki: ’Wakti te yu papa kon na oso!’ Efu wan papa wani taki den pikin fu en tron bigisma di e tyari densrefi bun, dan a musu gi den trangaleri na wan yoisti fasi èn a musu hori ensrefi na den sani di a e taigi den pikin. Ma wan bun papa musu du tra sani tu.

A de wan sari sani taki a no ala papa ben abi wan bun eksempre fu yepi den. Son mansma gro kon bigi na ini wan osofamiri sondro wan papa. Son mansma gro kon bigi na ini wan osofamiri pe a papa ben handri grofu nanga den, noso pe a papa no ben e sori lobi gi den. Nofo tron den mansma disi e handri na a srefi fasi nanga den eigi pikin. Fa so wan papa kan sorgu taki a no e handri na a srefi fasi dati nanga en pikin? San a kan du fu de wan moro bun papa?

Papa kan feni bun rai di kan yepi den so taki den kan tyari a frantwortu fu den na wan bun fasi. Na ini Bijbel, den moro bun rai skrifi di abi fu du nanga na osofamiri libi. Den rai dati, a no rai di sma no man gebroiki na ini den libi, èn den rai noiti no sa abi takru bakapisi gi wi. Den rai di skrifi na ini Bijbel, e sori taki a Skrifiman, Yehovah Gado, koni trutru, fu di en na a Sma di seti na osofamiri libi (Efeisesma 3:14, 15). Efu yu na wan papa, a ben o bun fu poti prakseri na den rai di Bijbel e gi ini a tori disi. *

Fu de wan bun papa wani taki dati yu musu sorgu taki yu pikin gro bun, taki den kon de koloku, èn san de moro prenspari na taki den musu kon abi wan bun matifasi nanga Gado. Te wan pikin lobi en papa trutru èn te a abi wan bun matifasi nanga en papa, dan dati kan meki en moro makriki gi en fu kon abi wan bun matifasi nanga Gado. Fu taki en leti, Bijbel e sori taki Yehovah, wi Mekiman, na wan Papa gi wi alamala (Yesaya 64:8). Meki wi poti prakseri now na siksi sani di pikin musu kisi fu den papa. Ibriwan fu den sani dati sa sori fa den rai na ini Bijbel kan yepi wan papa fu du san de fanowdu.

1 Pikin abi a lobi fu den papa fanowdu

Yehovah na a moro bun eksempre leki wan Papa. Bijbel e taki fa Gado e denki fu Yesus, a fosi Manpikin fu en: „A Tata lobi a Manpikin” (Yohanes 3:35; Kolosesma 1:15). Moro leki wán leisi, Yehovah taki dati a lobi en Manpikin èn dati a feni en bun. Di Yesus teki dopu, Yehovah ben taki fu hemel: „Yu na mi Manpikin, a lobiwan; na yu mi feni bun” (Lukas 3:22). Noiti Yesus ben tweifri efu en Papa lobi en. San wan papa kan leri fu na eksempre fu Gado?

Noiti no draidrai fu taigi yu pikin taki yu lobi den. Kelvin, wan papa di abi feifi pikin, e taki: „Ala ten mi pruberi fu sori mi pikin taki mi lobi den fu di mi e taigi den dati, èn fu di mi e sori taki mi wani sabi fa a de nanga ibriwan fu den. Mi ben yepi fu sorgu gi den fu di mi ben wasi den èn kenki den doti bruku fu den.” Boiti dati, yu pikin musu sabi taki yu feni den bun. Sobun, no krutu den pikin tumusi, fu di yu o piri-ai gi den ala yuru. Na presi fu dati, no frede fu prèise den. Donizete, di abi tu tini meisje, e taki: „Wan papa musu suku okasi fu prèise den pikin fu en.” Te den pikin sabi taki yu feni den bun, dan dati kan yepi den fu denki bun fu densrefi. Na so fasi den pikin kan kon moro krosibei na Gado.

2 Pikin musu kisi wan bun eksempre

Yesus kan du „soso san a si a Tata e du”, na so Yohanes 5:19 e taki. Luku taki a tekst e taki dati Yesus ben si san a Tata „e du”, èn a ben du a srefi tu. Nofo tron pikin sa du san den e si den papa e du. Fu eksempre, te wan papa e sori lespeki gi en wefi èn a e handri bun nanga en, dan nofo tron a boi fu en sa handri na wan lespeki fasi tu nanga umasma. A fasi fa a papa e handri no abi krakti wawan tapu boi, ma sosrefi tapu a fasi fa den meisje e si mansma.

Den pikin fu yu e feni en muilek fu aksi pardon te den meki wan fowtu? Efu dati de so, dan a de prenspari sosrefi taki pikin e kisi wan bun eksempre. Kelvin e memre taki wan leisi den tu boi fu en ben broko wan diri kamera. Kelvin en ati ben bron so te, taki a naki wan udu tafra broko. A ben hati Kelvin srefisrefi taki a lasi ensrefi, èn bakaten a aksi a heri osofamiri pardon, èn sosrefi en wefi. Kelvin feni taki fu di a aksi pardon, meki a sani dati ben abi bun krakti tapu den pikin fu en. Den pikin fu en no e feni en muilek fu aksi pardon.

3 Pikin musu gro kon bigi na ini wan koloku osofamiri

Yehovah na wan „koloku Gado” (1 Timoteyus 1:11). A no de fu fruwondru taki en Manpikin, Yesus, ben feni en wan prisiri sani fu de makandra nanga en Papa. Odo 8:30 e sori fa a matifasi ben de na mindri Yesus nanga en Papa: „Mi tron wan tumusi bun wrokoman na en [a Papa] sei, . . . èn mi ben breiti [„prisiri”, Da Bijbel] na en fesi ala ten.” Iya, a Manpikin nanga a Papa ben abi wan trutru bun matifasi!

Den pikin fu yu musu gro kon bigi na ini wan koloku osofamiri. Te yu e teki ten fu prei makandra nanga yu pikin, dan dati kan yepi den fu de koloku. Te papa noso mama e prei makandra nanga den pikin, dan dati o yepi den fu abi wan bun matifasi. Felix e agri nanga dati. Felix abi wan tini boi, èn a e taki: „Wan prenspari sani di meki wi abi wan bun matifasi, na taki mi e poti ten na wan sei fu abi prisiriten nanga mi manpikin. Wi e prei wan tu sani nanga makandra, wi e go luku mati, èn wi e go koiri na difrenti moi presi. A sani disi meki taki a matifasi di wi abi na ini na osofamiri, kon moro tranga.”

4 Pikin musu leri fu kon lobi Gado

Yesus kisi leri fu en Papa. Fu dati ede, Yesus ben kan taki: „Den srefi sani di mi yere fu en [a Papa], mi kon fruteri na grontapu” (Yohanes 8:26). A de a wani fu Gado taki wan papa musu teki a frantwortu na en tapu fu leri en pikin fa fu tyari densrefi na wan bun fasi èn a musu leri den fu kon sabi Gado. Wan fu den frantwortu di yu abi leki papa, na taki yu musu leri yu pikin den wet fu Gado so taki dati doro na ati fu den. A leri disi musu bigin te den pikin yongu ete (2 Timoteyus 3:14, 15). Felix bigin leisi tori fu Bijbel gi en manpikin, di a boi ben yongu ete. Felix ben e leisi moi tori di abi moi prenki, sosrefi den tori na ini a buku Mi buku nanga Bijbel tori. * Di a boi fu Felix kon moro bigi, dan Felix ben gebroiki tra Bijbel publikâsi di ben fiti fu leisi makandra nanga a boi fu en.

Donizete e taki: „A no makriki srefisrefi fu meki ala sma nyan bun fu na osofamiri studie. A de prenspari taki papa nanga mama e sori warderi gi sani di abi fu du nanga na anbegi fu Gado, fu di pikin de gaw fu si taki papa nanga mama no e du den sani di den e taigi den pikin fu du.” Carlos di abi dri boi, e taki: „Ala wiki wi e kon makandra fu poti prakseri na den sani di na osofamiri abi fanowdu. Ibri memre fu na osofamiri e kisi na okasi fu taki fu sortu sani den wani taki.” Ala ten, Kelvin ben e suku okasi fu taki nanga en pikin fu Gado, awansi pe den ben de èn awansi san den ben e du. A sani disi e memre wi na den wortu fu Moses: „Den wortu disi di mi e komanderi yu tide, musu de na tapu yu ati; èn yu musu poti den go dipi na ini a manpikin fu yu èn taki fu den te yu e sidon na ini yu oso èn te yu e waka na pasi èn te yu e go didon èn te yu e opo.”—Deuteronomium 6:6, 7.

5 Pikin musu kisi trangaleri

Pikin musu kisi trangaleri so taki den kan tron bigisma di e du bun èn di sabi fa fu tyari frantwortu. Son papa nanga mama e denki taki trangaleri wani taki dati yu musu handri grofu nanga den pikin, noso taki yu musu tapu skreki gi den èn taki yu musu kosi den. Ma Bijbel no e taki dati papa nanga mama musu handri na wan grofu fasi nanga den pikin, te den e gi den trangaleri. Na presi fu dati, papa nanga mama musu gi den pikin trangaleri na wan lobi-ati fasi, soleki fa Yehovah e du dati (Hebrewsma 12:4-11). Bijbel e taki: „Un papa, no tanteri den pikin fu unu, ma tan kweki den nanga a leri fu Yehovah èn frumane den, so taki den kan kisi a denki fu en.”—Efeisesma 6:4.

Wanwan leisi a kan de fanowdu fu strafu a pikin. Ma a pikin musu frustan fu san ede a e kisi strafu. Te papa nanga mama e gi den pikin trangaleri, dan dati no musu meki taki a pikin e kisi a denki taki en papa nanga mama no lobi en moro. Bijbel e krutu en taki papa nanga mama e fon den pikin na wan ogri-ati fasi, fu di dati kan meki a pikin kisi mankeri srefi (Odo 16:32). Kelvin e taki: „Te mi ben musu piri-ai gi mi pikin fu di den ben du wan seryusu sani, dan ala ten mi ben pruberi fu meki den frustan krin taki mi e du disi fu di mi lobi den.”

6 Pikin musu kisi kibri

Pikin musu kisi kibri fu sani noso sma di kan abi takru krakti tapu den. A de wan sari sani taki „ogri sma” na ini a grontapu disi, e suku fu du ogri nanga den pikin (2 Timoteyus 3:1-5, 13). Fa yu kan kibri yu pikin? Bijbel e gi a koni rai disi: „A sma di si a rampu èn go kibri, koni, ma den sma di no abi ondrofeni, waka go doro èn den musu kisi a strafu” (Odo 22:3). Fu kibri yu pikin gi ogri, wani taki dati yu musu de na ai fu si sortu sani kan du den ogri. Yu musu man si na fesi taki son situwâsi kan tyari problema kon, èn du ala san yu man fu kibri den. Fu eksempre, efu yu e gi pasi taki yu pikin go tapu Internet, dan sorgu taki den sabi fa fu gebroiki en na wan bun fasi. Kande a moro bun fu poti a computer na wan presi pe yu kan si makriki san den e du.

Wan papa musu sreka en pikin èn leri en pikin sortu ogri sani sma kan du nanga den na ini a grontapu disi. Yu pikin sabi san den musu du te yu no de nanga den èn wan sma e pruberi fu fasi den noso fu abi seks nanga den? * Den pikin fu yu musu kon sabi fu san ede a no fiti fu du son sani nanga a syenpresi fu den. Kelvin e taki: „Noiti mi libi en gi trawan, noso gi sma di e gi leri na skoro, fu leri mi pikin den sani dati. Mi ben feni taki na mi abi a frantwortu fu leri mi pikin sani di abi fu du nanga seks èn den ogri sani di sma wani du nanga pikin.” Den pikin fu Kelvin no kisi den problema dati, èn now di den kon bigi kaba, den abi wan koloku trowlibi.

Suku yepi na Gado

A moro bigi kado di wan papa kan gi en pikin, na taki a kan yepi den fu kon abi wan tranga matifasi nanga Gado. A de tumusi prenspari taki a papa e gi na eksempre ini a tori disi. Donizete e taki: „Papa musu sori taki den abi bigi warderi gi a matifasi di den abi nanga Gado. Disi musu de krin fu si spesrutu te den e kisi fu du nanga problema noso muilek situwâsi. Na den okasi dati, a papa e sori taki a e frutrow tapu Yehovah nanga en heri ati. Te a papa e begi makandra nanga na osofamiri, èn te a e taki ibri tron baka fa den e warderi a bunfasi fu Gado, dan dati sa leri den pikin o prenspari a de fu abi Gado leki den Mati.”

We, san na a moro prenspari sani di o yepi wan papa fu tyari en frantwortu bun? Suku rai na a sma di sabi moro iniwan trawan, fa fu kweki pikin. A sma dati na Yehovah Gado. Te yu e gi yu pikin leri soleki fa a skrifi na ini Gado Wortu, dan yu kan abi bun bakapisi, soleki fa Odo 22:6 e taki. Drape skrifi: „Srefi te a kon bigi a no sa komoto na tapu a pasi.”

[Futuwortu]

^ paragraaf 6 Aladi den Bijbel rai di skrifi na ini na artikel disi de spesrutu gi papa, toku furu fu den rai dati fiti sosrefi gi mama.

^ paragraaf 18 Yehovah Kotoigi tyari a buku disi kon na doro.

^ paragraaf 25 Efu yu wani kon sabi moro fu a fasi fa yu kan kibri yu pikin gi sma di wani abi seks nanga den, luku kapitel 32 fu a buku Teki leri fu a Bigi Leriman. Yehovah Kotoigi tyari a buku disi kon na doro.

[Prenki na tapu bladzijde 19]

Wan papa musu de wan bun eksempre gi en pikin

[Prenki na tapu bladzijde 20]

Wan papa musu leri en pikin fu kon lobi Gado

[Prenki na tapu bladzijde 21]

Pikin musu kisi trangaleri na wan lobi-ati fasi