Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 10

Yini Lengivimbela Kutsi Ngibhajatiswe?

Yini Lengivimbela Kutsi Ngibhajatiswe?

“[Filiphu kanye nendvuna yesigodlo saseTopiya] bangena emantini, futsi Filiphu wayibhabhatisa.”—IMIS. 8:38.

INGOMA 52 Kutinikela KwemaKhristu

LOKUTAWUCOCWA NGAKO KULESIHLOKO *

1. Bo-Adamu na-Eva balahlekelwa yini, futsi waba yini umphumela?

UCABANGA kutsi ngubani lokufanele asitjele kutsi ngukuphi lokulungile nalokungakalungi? Ngesikhatsi bo-Adamu na-Eva badla sitselo sekwati lokuhle nalokubi, bakhombisa ngalokucacile kutsi bebangametsembi Jehova kanye netimiso takhe. Bancuma kutikhetsela bona kutsi ngukuphi lokuhle nalokubi. (Gen. 3:22) Cabanga ngetintfo letabalahlekela. Balahlekelwa buhlobo babo naJehova, balahlekelwa nalitfuba lekuphila phakadze, baphindze bendlulisela sono nekufa kubantfwana babo. (Rom. 5:12) Sincumo sa-Adamu na-Eva sasiletsela buhlungu lobukhulu.

Naseyikholwa kuJesu, indvuna lengumTopiya yafuna kubhajatiswa ngekushesha (Buka tigaba 2 na-3)

2-3. (a) Yini indvuna lengumTopiya leyayenta ngesikhatsi Filiphu ayishumayela? (b) Ngutiphi tibusiso lesititfolako nangabe sibhajatiswa, futsi ngumiphi imibuto lesitawucoca ngayo?

2 Catsanisa indlela bo-Adamu na-Eva labenta ngayo kanye nendlela indvuna lengumTopiya leyenta ngayo ngesikhatsi Filiphu ayishumayela. Lendvuna beyibonga ngaloko Jehova naJesu labayentela kona, ngako yabhajatiswa ngekushesha. (Imis. 8:34-38) Nasitinikela kuJehova futsi sibhajatiswa njengoba kwenta lendvuna, sisuke sikhombisa ngalokucacile kutsi siyabonga ngaloko Jehova naJesu labasentela kona. Sisuke siphindze sikhombisa kutsi siyametsemba Jehova futsi sivuma kutsi nguye lokufanele asitjele kutsi ngukuphi lokuhle nalokubi.

3 Cabanga ngetibusiso lesititfolako nangabe sikhonta Jehova. Lesinye sibusiso Jehova lasinika sona litfuba lekutfola tonkhe tintfo letalahlwa bo-Adamu na-Eva, lokufaka ekhatsi kuphila lokuphakadze. Ngenca yekutsi siyakholwa kuJesu, Jehova uyasicolela nesenta emaphutsa aphindze asisite sibe nanembeza lohlantekile. (Mat. 20:28; Imis. 10:43) Lesinye sibusiso kutsi siba yincenye yemndeni webantfu labemukelwa nguJehova, futsi sitawuba nelikusasa lelihle kakhulu. (Joh. 10:14-16; Rom. 8:20, 21) Ngisho nome kunetinzuzo letinyenti lesingatitfola, labanye lesebamati Jehova bayangabata kulingisa lendvuna lengumTopiya. Yini lokungenteka ibavimbela kutsi babhajatiswe, futsi bangatincoba njani letintfo letibavimbelako?

TINKINGA LETIVIMBELA LABANYE KUTSI BABHAJATISWE

Tinkinga labanye labahlangabetana nato ngaphambi kwekubhajatiswa Kungatetsembi (Buka tigaba 4 na-5) *

4-5. Ngutiphi tinkinga Avery naHannah lababhekana nato?

4 Kungatetsembi. Batali ba-Avery baBoFakazi BaJehova. Babe wakhe watiwa ngekutsi ungubabe lonelutsandvo futsi ungulomdzala welibandla losibonelo. Kodvwa Avery abekuhlehlisa kubhajatiswa. Kungani? Avery utsi: “Bengingacabangi kutsi ngitawukhona kuba ngumuntfu lokahle njengababe.” Avery bekangatetsembi kutsi angakhona kwenta imisebenti langaniketwa yona esikhatsini lesitako. Utsi: “Bengesaba kutsi batangicela kutsi ngithantaze embikwebantfu, ngibeke tinkhulumo, ngiphindze ngihole bamemeteli nabaya ensimini.”

5 Hannah loneminyaka lengu-18 bekangatetsembi mbamba. Wakhuliswa batali labakhonta Jehova. Noma kunjalo, bekangabata kutsi angakhona kuphila ngetimiso taJehova. Kungani? Hannah bekatibukela phasi. Ngaletinye tikhatsi, bekaze atilimate mabomu, futsi loko bekwenta simo sibe sibi kakhulu. Hannah utsi: “Kute lengamtjela ngaloko lebengikwenta, angizange ngitjele ngisho nebatali bami, futsi bengicabanga kutsi Jehova bekangafuni kutsi ngibe yinceku yakhe ngenca yaloko lebengikwenta.”

Bangani labangakukhutsati kutsi wente lokuhle (Buka sigaba 6) *

6. Yini lebeyivimba Vanessa kutsi abhajatiswe?

6 Bangani labangakukhutsati kutsi wente lokuhle. Vanessa loneminyaka lengu-22 utsi: “Benginemngani lokahle kakhulu futsi besengimati sikhatsi lesidze kakhulu.” Nobe kunjalo, lomngani waVanessa bekangamkhutsati kutsi afeze umgomo wakhe wekubhajatiswa. Loko bekumvisa buhlungu Vanessa futsi utsi: “Ngikutfola kumatima kwakha bangani, futsi bekungikhatsata kucabanga kutsi nangabe ngiyekela kuba ngumngani wakhe, bengingeke ngibe nalomunye umngani.”

Kwesaba Kwehluleka (Buka sigaba 7) *

7. Yini Makayla labeyesaba, futsi leni?

7 Kwesaba kwenta sono lesikhulu. Makayla bekaneminyaka lesihlanu ngesikhatsi bhuti wakhe ayekeliswa kuba nguFakazi waJehova. Nakasakhula wabona kutsi kwabavisa buhlungu kakhulu batali bakhe loko lokwentiwa ngubhuti wakhe. Makayla utsi: “Bengesaba kubhajatiswa ngobe bengicabanga kutsi ngitawenta sono bese ngiyayekeliswa kuba nguFakazi waJehova. Loko bekutawuvisa batali bami buhlungu lababuva ngesikhatsi bhuti wami ayekela kuba nguFakazi.”

Kwesaba Kuphikiswa (Buka sigaba 8) *

8. Yini Miles labeyesaba?

8 Kwesaba kuphikiswa. Babe waMiles nemkakhe baBoFakazi BaJehova, kodvwa make wakhe akasuye. Miles utsi: “Besengineminyaka lengu-18 ngihlala namake kodvwa bengesaba kumtjela kutsi ngifuna kubhajatiswa. Bengiyibonile indlela lenta ngayo ngesikhatsi babe aba nguFakazi waJehova futsi nami bengesaba kutsi utakwenta lokufanako kimi.”

UNGATINCOBA NJANI LETINKINGA?

9. Yini lengenteka nasifundza ngendlela Jehova labeketela ngayo nalasitsandza ngayo?

9 Bo-Adamu na-Eva bakhetsa kungamlaleli Jehova ngobe bebangamtsandzi. Nanobe kunjalo, Jehova wabavumela kutsi bachubeke baphila, batale bantfwana futsi batincumele kutsi batabakhulisa kanjani. Ngekushesha, umphumela wesincumo sabo-Adamu na-Eva sekuticondzisa bangafuni kucondziswa nguJehova wenta kwabonakala kutsi lesincumo besibulima kangakanani. Indvodzana yabo lendzala yabulala umnakabo lebekangenacala, futsi ngekuhamba kwesikhatsi bonkhe bantfu baba nebudlova kanye nebugovu. (Gen. 4:8; 6:11-13) Nanobe kunjalo, Jehova bekanayo indlela yekusindzisa bonkhe bantfwana ba-Adamu na-Eva lebebafuna kumkhonta. (Joh. 6:38-40, 57, 58) Njengobe uchubeka ufundza lokwengetiwe ngekubeketela nangendlela Jehova lasitsandza ngayo, utawuchubeka umtsandza kakhulu. Asifuni kulingisa bo-Adamu na-Eva kodvwa sifuna kunikela kuphila kwetfu kuJehova.

Ungatincoba njani letinkinga?

(Buka tigaba 9 na-10) *

10. Kungani kuzindla ngembhalo weTihlabelelo 19:7 kungakusita kutsi ukhonte Jehova?

10 Chubeka ufundza ngaJehova. Nawuchubeka ufundza lokwengetiwe ngaJehova, utawuba nesibindzi sekuchubeka umkhonte ngekwetsembeka. Avery lesicoce ngaye ekucaleni utsi: “Ngaba nesibindzi nangifundza futsi ngizindla ngesetsembiso lesiku-Tihlabelelo 19:7.” (Fundza.) Ngesikhatsi Avery abona indlela Jehova lafeza ngayo lesetsembiso, wachubeka amtsandza kakhulu. Lutsandvo alugcini nje ngekusisita sitetsembe, kodvwa luphindze lusente setsembele kuJehova nakuloko lakufunako. Hannah lesicoce ngaye ekucaleni kwalesihloko utsi: “Nangifundza liBhayibheli futsi ngidadisha, ngacondza kutsi nangiva buhlungu, naJehova uyabuva.” (1 Phet. 5:7) Hannah waba ‘ngumenti welivi’ laNkulunkulu. (Jak. 1:22) Waba yini umphumela? Utsi: “Kubona indlela kulalela Jehova lokungisite ngayo kwangenta ngamtsandza kakhulu. Sengiyaciniseka kutsi Jehova utawuchubeka angicondzisa nangidzinga lusito.” Hannah wakhona kuncoba umkhuba wekutilimata lebekanawo. Wanikela kuphila kwakhe kuJehova futsi wabhajatiswa.

(Buka sigaba 11) *

11. Yini Vanessa layenta kute atfole bangani labahle, futsi loko kusifundzisani?

11 Bakhetse ngekuhlakanipha bangani bakho. Vanessa lokukhulunywe ngaye ekucaleni wagcina abonile kutsi umngani wakhe bekangamkhutsati kutsi akhonte Jehova. Wabese uyayekela kuba ngumngani wakhe futsi watifunela bangani ebandleni lebuKhristu. Vanessa utsi kwamsita kakhulu kucabangisisa ngesibonelo saNowa nemndeni wakhe. Uphindze atsi: “Nowa nemndeni wakhe bebanebuhlobo lobuhle ngisho nobe bebahlala nebantfu lebebangamtsandzi Jehova.” Vanessa wabhajatiswa futsi waba lihlahlandlela. Utsi: “Loku kungisitile ngatfola bangani labakahle ebandleni lengikulo kanye nakulamanye emabandla.” Sonkhe singabatfola bangani labakahle ngekutsi siwente ngalokugcwele emsebentini Jehova lasinike wona.—Mat. 24:14.

(Buka tigaba 12-15) *

12. Ngukuphi kwesaba bo-Adamu na-Eva lebebete kona, futsi waba yini umphumela?

12 Bani nekwesaba lokufanele. Ngaletinye tikhatsi kukahle kwesaba. Sibonelo saloko kutsi kufanele sesabe kudvumata Jehova. (Hla. 111:10) Bo-Adamu na-Eva bavukela Jehova. Bebangeke bamvukele kube bebesaba kumdvumata. Ngemuva kwaloko, emehlo abo avuleka base bayabona kutsi bonile. Bendlulisela sono nekufa kubantfwana babo. Ngenca yekutsi bese bonile, baba nemahloni ngekutsi bebahamba ngcunu futsi base bayembatsa.—Gen. 3:7, 21.

13-14. (a) Ngekusho kwa-1 Phetro 3:21, kungani kungadzingeki sikwesabe kakhulu kufa? (b) Ngutiphi tizatfu lesinato tekutsandza Jehova?

13 Ngisho noma sikwesaba kudvumata Nkulunkulu, akudzingeki sikwesabe kufa. Jehova usentele indlela yekutfola kuphila lokuphakadze. Nangabe sente sono, Jehova utasitsetselela nasiphendvuka ngebucotfo. Utasicolela ngobe sinekukholwa enhlawulweni yeNdvodzana yakhe. Lenye indlela lebalulekile lesikhombisa ngayo kutsi siyakholwa, kutsi sitinikele kuJehova futsi sibhajatiswe.—Fundza 1 Phetro 3:21.

14 Sinetizatfu letinyenti tekutsandza Jehova. Akagcini nje ngekusentela tintfo letinhle onkhe malanga, kodvwa uphindze asifundzise liciniso ngaye kanye nangetinjongo takhe. (Joh. 8:31, 32) Usinike libandla lebuKhristu kute lisicondzise futsi lisisekele. Uyasisita nasinetinkinga futsi usiniketa litsemba lekuphila phakadze nasekute tinkinga esikhatsini lesitako. (Hla. 68:19; Semb. 21:3, 4) Sisondzela kakhulu kuJehova nangabe sizindla ngaloko lasavele akwentile kute akhombise kutsi uyasitsandza. Nasimtsandza Jehova, sitawumesaba ngendlela lefanele. Siyesaba kumdvumata ngobe simtsandza kakhulu.

15. Makayla wakuncoba njani kwesaba labenako?

15 Makayla lokukhulunywe ngaye ekucaleni wakhona kuncoba kwesaba labenako ngesikhatsi acondza kutsi Jehova utsetselela kangakanani. Utsi: “Ngiyati kutsi sonkhe sinesono futsi siyawenta emaphutsa. Kodvwa sengiyacondza kutsi Jehova uyasitsandza futsi utasicolela ngesisekelo semhlatjelo waJesu.” Kutsandza Jehova kwamkhutsata kutsi atinikele kuye futsi abhajatiswe.

(Buka sigaba 16) *

16. Yini leyasita Miles kutsi ancobe kwesaba kuphikiswa?

16 Miles lobekesaba kutsi make wakhe utawumelana nesincumo sakhe sekubhajatiswa wacela umbonisi wesigodzi kutsi amsite. Miles utsi: “Lombonisi wesigodzi bekakhulele emndenini lonemtali munye longuFakazi. Wangisita ngakhona kucabanga kutsi ngingamsita njani make acondze kutsi ngimi lotentele sincumo sekubhajatiswa, futsi babe akangiphoceleli kutsi ngisente.” Make waMiles akazange ajabule ngesincumo saMiles. Ngekuhamba kwesikhatsi kwadzingeka ahambe ekhaya, kodvwa wabambelela esincumeni sakhe. Miles utsi: “Inhlitiyo yami yatsintseka nangifundza ngetintfo letinhle Jehova langentele tona. Kucabangisisa ngenhlawulo yaJesu kwangenta ngabona kutsi Jehova ungitsandza kakhulu kangakanani. Loko kwangikhutsata kutsi ngitinikele kuJehova futsi ngibhajatiswe.”

BAMBELELA KULOKO LOKUNCUMILE

Singakhombisa kutsi siyabonga ngaloko Nkulunkulu lasentele kona (Buka sigaba 17)

17. Nguliphi litfuba sonkhe lesinalo?

17 Ngesikhatsi Eva adla sitselo lebesisensimini yase-Edeni, wakhombisa kutsi uyamlahla Babe wakhe. Ngesikhatsi Adamu adla lesitselo, naye wakhombisa kutsi bekangabongi ngato tonkhe tintfo letinhle Jehova labementele tona. Sonkhe sinelitfuba lekukhombisa kutsi asivumelani nesincumo lesentiwa bo-Adamu na-Eva. Nasibhajatiswa, sikhombisa Jehova kutsi siyakholwa kutsi nguye loneligunya lekusibekela timiso letimayelana nalokulungile nalokungakalungi. Sikhombisa kutsi siyamtsandza Babe wetfu futsi siyametsemba.

18. Ungaphumelela njani ekukhonteni Jehova?

18 Ngemuva kwekubhajatiswa, kufanele sichubeke sente loko lokufunwa nguJehova, hhayi lokufunwa ngitsi. Tigidzi tetinceku taNkulunkulu tenta intsandvo yakhe. Nawe ungakhona kuyenta nangabe utfutfukisa indlela lolicondza ngayo liVi laNkulunkulu, utihlanganisa nebazalwane nabodzadze ngaso sonkhe sikhatsi, futsi utimisela ekutjeleni bantfu ngaloko lokufundzile ngaBabe wakho lokutsandzako. (Heb. 10:24, 25) Nawenta tincumo, lalela seluleko Jehova lakunika sona asebentisa liVi lakhe kanye nenhlangano yakhe. (Isa. 30:21) Nawenta njalo utawuphumela kuko konkhe lokwentako.—Taga 16:3, 20.

19. Yini lokufanele uhlale uyikhumbula, futsi leni?

19 Nawuchubeka ubona indlela lokukusita ngayo kulandzela sicondziso saJehova utamtsandza kakhulu, futsi utatilalea ticondziso takhe. Kute Sathane langakulinga ngako lokungakwenta uyekele kukhonta Jehova. Ticabange uphila eminyakeni leyinkhulungwane letako. Nawucabanga ngesincumo lowasenta sekubhajatiswa, utawubona kutsi bekusincumo lesikahle kakhulu kwendlula tonkhe lowake watenta!

INGOMA 28 Kuba Ngumngani WaJehova

^ sig. 5 Sincumo lesibaluleke kakhulu longasenta kutsi utawubhajatiswa yini. Kungani leso kusincumo lesibalulekile? Kulesihloko sitawucoca ngemphendulo yalombuto. Lesihloko sitawuphindze sisite labo labacabangela kubhajatiswa kutsi bancobe tintfo letibenta besabe kubhajatiswa.

^ sig. 55 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kutetsemba: Umfana losemusha uyesaba kuphendvula.

^ sig. 57 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Bangani: Fakazi Losemusha lonemngani lomubi uyahlazeka nakabona labanye BoFakazi.

^ sig. 59 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kwehluleka: Nayibona bhuti wayo loyekelisiwe kuba nguFakazi ahamba ekhaya, intfombatanyana yesaba kutsi nayo ingehluleka.

^ sig. 61 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kuphikiswa: Umfana uyesaba kuthantaza abonwa ngumake wakhe longasuye Fakazi.

^ sig. 64 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kutetsemba: Umfana utinika sikhatsi sekudadisha liBhayibheli.

^ sig. 66 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Bangani: UmKhristu losemusha ufundza kutigcwabha ngekuba nguFakazi waJehova.

^ sig. 68 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kwehluleka: Intfombatana yemukela liciniso futsi iyabhajatiswa.

^ sig. 70 KUCHAZWA KWETITFOMBE: Kuphikiswa: Ngesibindzi, umfana uchazela make wakhe longasuye Fakazi ngentitfo latikholelwako.