Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 46

INGOMA 49 Yenta Inhlitiyo YaJehova Ijabule

Bazalwane—Ninawo Yini Umgomo Wekuba Tinceku Letisebentako?

Bazalwane—Ninawo Yini Umgomo Wekuba Tinceku Letisebentako?

“Kunenjabulo lenkhulu ekupheni kunasekwemukeleni.”​—IMIS. 20:35.

LOKUTAWUCOCWA NGAKO

Lesihloko sentelwe kukhutsata bazalwane lababhajatisiwe kutsi babe nesifiso sekuba tinceku letisebentako futsi bakufanelekele.

1. Umphostoli Pawula bekativa njani ngetinceku letisebentako?

 TINCEKU letisebentako tenta umsebenti lobalulekile emabandleni. Umphostoli Pawula bekawatsatsa njengalaligugu lamadvodza letsembekile. Sibonelo nje, ngesikhatsi abhalela emaKhristu aseFiliphi, wavusela tinceku letisebentako nalabadzala belibandla ngalokukhetsekile.​—Fil. 1:1.

2. Lomunye umzalwane lokutsiwa nguLuis utiva njani ngekuba yinceku lesebentako?

2 Ngisho nobe usemusha nobe sewukhulile, bazalwane labanyenti lababhajatisiwe bajabula kakhulu ngekuba tinceku letisebentako. Sibonelo nje, Devan waba yinceku lesebentako ngesikhatsi aneminyaka lengu-18. Kantsi lomunye umzalwane lokutsiwa nguLuis waba yinceku lesebentako nakasandza nje kufika eminyakeni yabo-50. Wayichaza kahle indlela labanyenti labativa ngayo nakatsi: “Ngijabula kakhulu ngekwenta umsebenti wetinceku letisebentako, ikakhulukati nangicabanga ngelutsandvo bazalwane nabodzadze labangikhombise lona ebandleni!”

3. Ngumiphi imibuto lesitawucoca ngayo?

3 Nangabe ungumzalwane lobhajatisiwe futsi losengakabi yinceku lesebentako, ungakwenta yini loko umgomo wakho? Yini lengakukhutsata kutsi wente njalo? LiBhayibheli litsi yini lelindzelekile kuze ube yinceku lesebentako? Kulesihloko, sitawucoca ngetimphendvulo talemibuto. Kodvwa asesicale sicoce ngekutsi uyini umsebenti wetinceku letisebentako.

NGUMUPHI UMSEBENTI LOWENTIWA YINCEKU LESEBENTAKO?

4. Ngumuphi umsebenti lowentiwa yinceku lesebentako? (Buka nesitfombe.)

4 Inceku lesebentako ngumzalwane lobhajatisiwe lokhetfwe ngumoya longcwele kuze asite labadzala belibandla ngemisebenti leminyenti leyentiwa ebandleni. Lomunye umsebenti wetinceku letisebentako kuciniseka kutsi bamemeteli banayo insimu leyenele labatayisebenta futsi banato netincwadzi labatatisebentisa nabashumayela. Labanye bahlanta liHholwa leMbuso baphindze balinakekele. Tinceku letisebentako tiphindze tibe balindzi, tisite naka-sound emihlangaweni yelibandla. Lokubaluleke kakhulu kutsi tinceku letisebentako titsandza Jehova futsi tiphila ngekuvumelana netimiso takhe. Ngetulu kwaloko, tibatsandza kakhulu bazalwane nabodzadze. (Mat. 22:37-39) Yini umzalwane lobhajatisiwe langayenta kuze abe yinceku lesebentako?

Tinceku letisebentako tilingisa Jesu ngekusita labanye ngekutitsandzela (Buka sigaba 4)


5. Yini umzalwane langayenta kuze abe yinceku lesebentako?

5 LiBhayibheli likhuluma ngetintfo letidzingekile nangabe umzalwane afuna kuba yinceku lesebentako. (1 Thim. 3:8-10, 12, 13) Ungaba yinceku lesebentako ngekutsi utinike sikhatsi ufundze ngaletintfo letidzingekile bese wetama kamatima kutenta. Kodvwa lomzalwane kufanele acale atibute kutsi yini lementa afune kuba yinceku lesebentako.

YINI LEKWENTA UFUNE KUBA YINCEKU LESEBENTAKO?

6. Ngusiphi sizatfu lokufanele sikwente ufune kusita bazalwane bakho nabodzadze? (Matewu 20:28; buka nesitfombe.)

6 Cabanga ngaJesu Khristu losibonelo setfu lesihamba embili. Konkhe lebekakwenta bekungenca yekutsandza Babe wakhe kanye nekutsandza bantfu. Lolutsandvo lwamenta kutsi asebente kamatima futsi entele labanye imisebenti lebeyibukelwa phansi. (Fundza Matewu 20:28; Joh. 13:5, 14, 15) Nangabe nawe unelutsandvo, Jehova utakubusisa futsi akusite kutsi uwufinyelele nemgomo wakho wekutsi ufaneleke kuba yinceku lesebentako.​—1 Khor. 16:14; 1 Phet. 5:5.

Jesu wafundzisa baphostoli bakhe ngesibonelo sakhe sekusita labanye kunekufuna sikhundla lesisetulu (Buka sigaba 6)


7. Kubi ngani kutsi umzalwane afune kuba yinceku lesebentako kuze nje advunyiswe ngulabanye?

7 Bantfu kulelive bavame kutsandza labo labatenta babonakale babalulekile. Kodvwa akusinjalo enhlanganweni yaJehova. Umzalwane lotsandza labanye njengaJesu, akafuni kuphatsa labanye nobe kubonakale ngatsi ubalulekile. Nangabe umzalwane lonjalo bekanganikwa imisebenti letsite ebandleni, kungenteka bekangeke avume kwenta leminye imisebenti lebukeleka phansi nobe kwenta letinye tintfo lokufanele tentiwe kuze kunakekelwe timvu taJehova letiligugu. Mhlawumbe abengatibona ngatsi ubaluleke kakhulu kutsi angenta lemisebenti. (Joh. 10:12) Jehova akambusisi umuntfu lowenta tintfo ngenca nje yekutsi ufuna kubonakala abalulekile.​—1 Khor. 10:24, 33; 13:4, 5.

8. Jesu wabeluleka watsini baphostoli bakhe?

8 Ngisho nebangani baJesu lasondzelene nabo bake bafuna kwenta leminye imisebenti ngenca yekutsi bebanetizatfu letimbi. Cabanga ngaloko lokwentiwa ngumphostoli Jakobe naJohane. Bacela Jesu kutsi abanike tikhundla letibalulekile eMbusweni wakhe. Jesu akazange abancome ngaloko. Kunaloko wabachazela bonkhe baphostoli bakhe labangu-12 watsi: “Nobe ngubani lofuna kuba mkhulu emkhatsini wenu kufanele abe yinceku yenu, nanobe ngubani lofuna kuba wekucala emkhatsini wenu kufanele abe sisebenti senu.” (Mak. 10:35-37, 43, 44) Bazalwane labafuna kuba tinceku letisebentako ngenca yetizatfu letinhle, lokusifiso sekusita labanye, basibusiso ebandleni.​—1 Thes. 2:8.

YINI LENGAKUSITA UFUNE KUSITA BAZALWANE BAKHO NABODZADZE?

9. Yini lengakusita kutsi ube nesifiso sekusita labanye?

9 Siyaciniseka kutsi uyamtsandza Jehova futsi uyafuna kusita labanye. Nanobe kunjalo, kungenteka ute sifiso sekwenta umsebenti lowentiwa tinceku letisebentako. Yini lengakusita kutsi ufune kwenta lomsebenti? Cabanga nje kutsi utawujabula kangakanani nawusita bazalwane bakho nabodzadze. Jesu watsi: “Kunenjabulo lenkhulu ekupheni kunasekwemukeleni.” (Imis. 20:35) Jesu wakwenta loko lakusho. Watfola injabulo mbamba ngekusita labanye, futsi nawe ungaba nayo.

10. Jesu wakhombisa njani kutsi bekakujabulela kusita labanye? (Makho 6:31-34)

10 Cabanga nganasi sibonelo lesikhombisa kutsi Jesu bekakujabulela kusita labanye. (Fundza Makho 6:31-34.) Ngalelinye lilanga, yena nebaphostoli bakhe bebadziniwe. Bebaya endzaweni lengenamuntfu kuze baphumule. Kodvwa sicumbi sebantfu sefika kucala kunabo ngobe besifuna kufundziswa nguJesu. Jesu bekangala. Ngetulu kwako konkhe, yena nebaphostoli bakhe “bebangakasitfoli sikhatsi sekuphumula ngisho nesekudla.” Bekangatsi labantfu abahambe ngemuva kwekubacocela liciniso linye nobe lamabili. Kodvwa ngenca yekutsi bekanelutsandvo, “wase usifundzisa tintfo letinyenti” lesicumbi. Wachubeka asifundzisa kwaze ‘kwaba nguntsambama.’ (Mak. 6:35) Loko akakwentanga ngobe bekufanele, kodvwa wakwenta ngobe “wasihawukela” lesicumbi. Bekafuna kusifundzisa ngobe bekasitsandza. Jesu bekakujabulela kakhulu kusita labanye.

11. Jesu wabasita njani labanye? (Buka nesitfombe.)

11 Ngesikhatsi Jesu asita lesicumbi, wenta lokungetulu nje kwekusifundzisa. Waphindze wasinika loko besikudzinga. Wenta kudla ngalokusimangaliso, wabese utjela bafundzi bakhe kutsi bakunike labantfu. (Mak. 6:41) Ngekwenta njalo, bekafundzisa bafundzi bakhe indlela yekusita labanye. Bekakhombisa nekutsi umsebenti lokanjalo, lokungumsebenti netinceku letisebentako letivame kuwenta, ubalulekile. Cabanga nje kutsi labaphostoli bajabula kangakanani ngekusebenta naJesu nabanika labantfu lokudla lokusimangaliso futsi “bonkhe badla besutsa”! (Mak. 6:42) Kuliciniso kutsi bekungasiko kwekucala Jesu abeka tidzingo talabanye kucala kunetakhe. Kuko konkhe kuphila kwakhe alamhlabeni bekasita bantfu. (Mat. 4:23; 8:16) Bekumjabulisa futsi kumenetisa kusita labanye kanye nekunakekela tidzingo tabo. Siyaciniseka kutsi nawe utawutfola injabulo lenyenti nangabe ufuna kusita labanye.

Kutsandza Jehova kanye nesifiso sekusita labanye kutakwenta kutsi ufise kwenta nobe yini kuze usite bazalwane bakho nabodzadze ebandleni (Buka sigaba 11) a


12. Sisho ngani kutsi akukafaneli utitjele kutsi kute lokunganani longalisita ngako libandla?

12 Ungadvumateki nangabe ubona ngatsi ute emakhono. Siyaciniseka kutsi unabo buntfu lobungakwenta ube lusito ebandleni. Kungakusita nekuthantaza bese ufundza emavi aPawula latfolakala ku-1 KubaseKhorinte 12:12-30. Emavi aPawula akwenta kucace kutsi njengalabanye bantfu baJehova, nawe unendzima lebalulekile longayidlala ebandleni. Nangabe kwanyalo usengakakufaneli kuba yinceku lesebentako, ungapheli emandla. Kunaloko, yenta konkhe longakwenta kuze ukhonte Jehova futsi usite bazalwane bakho. Ciniseka kutsi labadzala belibandla batawucabanga ngemakhono akho futsi bakunike imisebenti longakhona kuyenta.​—Rom. 12:4-8.

13. Letintfo letilindzeleke kubazalwane kuze babe tinceku letisebentako, tilindzeleke kubo kuphela yini?

13 Cabanga nganasi lesinye sizatfu lesenta kudzingeke ube nesifiso sekuba yinceku lesebentako: Linyenti laletintfo letilindzelekile kuze umuntfu abe yinceku lesebentako tilindzeleke nakuwo onkhe emaKhristu. Ecinisweni, onkhe emaKhristu kufanele asondzelane naJehova, atfole injabulo letfolakala ngekupha, futsi abeke sibonelo lesihle sekuphila ngendlela emaKhristu lokufanele aphile ngayo. Yini ngalokucondzile lokufanele yentiwe ngumzalwane kuze abe yinceku lesebentako?

YINI LONGAYENTA KUZE UGCINE UYINCEKU LESEBENTAKO?

14. Kusho kutsini ‘kungatsatsi tintfo melula’? (1 KuThimothi 3:8-10, 12)

14 Asesicoce ngaletinye tintfo letilindzelekile lokucocwa ngato ku-1 KuThimothi 3:8-10, 12. (Fundza.) Inceku lesebentako kufanele ‘ingatsatsi tintfo melula.’ Loku kungaphindze kuhunyushwe ngekutsi kufanele “ihlonipheke” nobe “iwente kahle umsebenti wayo.” Loku akusho kutsi kufanele ingasahleki nobe ibe bete sikhatsi lesimnandzi. (Shu. 3:1, 4) Kunaloko, kusho kutsi kufanele isebente kamatima kuze yente umsebenti lolindzelekile kuyo. Nangabe watiwa ngekutsi labanye bangakwetsemba, loko kutawenta kutsi libandla likuhloniphe.

15. Kusho kutsini kungabi ‘nelulwimi lolumphacambili’ ‘nekungatifuneli kutizuzisa tona’?

15 Tinceku letisebentako kufanele “tingabi nelulwimi lolumphacambili,” loko kusho kutsi kufanele tetsembeke, tikwente loko letikwetsembisile, futsi tingakhohlisi. (Taga 3:32) Ngetulu kwaloko ‘atifuni kutizuzisa tona,’ lokusho kutsi kufanele tetsembeke nakutiwa etindzabeni temabhizinisi nasetimalini. Angeke tisitakale ngebudlelwane lobuhle letinabo nebazalwane nabodzadze kuze takhe imali.

16. (a) Kusho kutsini ‘kungatitiki ngeliwayini lelinyenti’? (b) Kusho kutsini kuba ‘nanembeza lohlantekile’?

16 “Tingatitiki ngeliwayini lelinyenti,” loku kusho kutsi akukafaneli tinatse kakhulu tjwala nobe tatiwe ngekunatsa kakhulu tjwala. Kuba ‘nanembeza lohlantekile’ kusho kutsi kufanele tiphile ngekuvumelana netimiso taJehova. Nanobe unesono, kepha ungaba nekuthula ngenca yekuba nebuhlobo lobuhle naNkulunkulu.

17. Kusho kutsini kutsi umzalwane kufanele ‘ahlolwe kucala kutsi uyakufanela yini kwenta lomsebenti’? (1 KuThimothi 3:10; buka nesitfombe.)

17 Bazalwane kufanele “bahlolwe kucala kutsi bayakufanela yini kwenta lomsebenti,” lokusho kutsi labazalwane kufanele babe sebakukhombisile kutsi umsebenti labanikwa wona bawenta kahle. Ngako nangabe labadzala belibandla bakunika umsebenti lotsite, landzela ticondziso tabo ngekucophelela kanye neticondziso letitfolakala enhlanganweni. Ciniseka kutsi uyawucondza lomsebenti loniketwa wona nekutsi kufanele uwucedze nini. Njengobe utimisela njalo nawenta umsebenti lonikwa wona, labanye ebandleni batakunaka futsi batawujabula ngendlela lenhle lotfutfuka ngayo. Nine labadzala belibandla, hlalani nikuphaphamele kucecesha bazalwane lababhajatisiwe. (Fundza 1 KuThimothi 3:10.) Bakhona yini bazalwane lababhajatisiwe ebandleni lokulo labasandza kufika eminyakeni yekutfomba nobe labangephansi? Banalo yini luhlelo lwekutidadishela liBhayibheli nelekulungiselela imihlangano? Baphendvula njalo yini emihlanganweni yelibandla futsi babe khona emsebentini wekushumayela? Nangabe kunjalo, baniketeni imisebenti lehambisana neminyaka yabo netimo tabo. Ngaleyondlela labazalwane labasebasha batawube ‘bahlolwa kucala kutsi bayakufanela yini kwenta lomsebenti.’ Nasebayocedza iminyaka yekutfomba, kungenteka batawube sebakufanelekela kuba tinceku letisebentako.

Labadzala belibandla nabanika bazalwane lababhajatisiwe imisebenti ebandleni, basuke ‘babahlola kucala kutsi bayakhona yini kwenta lomsebenti’ (Buka sigaba 17)


18. Kusho kutsini kutsi “kute labasolwa ngako”?

18 “Kute labasolwa ngako,” loko kusho kutsi kute licala leliphatsekako lababekwa lona lekutsi kunalokubi labakwentile. Kuliciniso kutsi emaKhristu angahle amangalelwe ngemanga. Jesu wamangalelwa ngetintfo letingemanga futsi washo kutsi nebalandzeli bakhe nabo batawuphatfwa ngendlela lefanako. (Joh. 15:20) Kodvwa nangabe utiphatsa kahle njengaJesu, utawutakhela ligama lelihle ebandleni.​—Mat. 11:19.

19. Kufaka ekhatsi ini kuba ‘yindvodza lenemfati munye’?

19 ‘Ayibe yindvodza lenemfati munye.’ Nangabe ushadile, kufanele uhloniphe timiso taJehova ngemshado, kufanele ube nemfati munye. (Mat. 19:3-9) Indvodza lengumKhristu akukafaneli itiphatse kabi. (Heb. 13:4) Kufanele yetsembeke kumkayo, ingatisondzeti kakhulu kulabanye besifazane.​—Jobe 31:1.

20. Indvodza ‘ilengamela njani kahle likhaya layo’?

20 “Ibengamele kahle bantfwana nelikhaya layo.” Nangabe uyinhloko yemndeni, kufanele uwente ngekutimisela umsebenti wakho wekunakekela umndeni wakho. Kufanele uhlale uchuba kukhonta kwemndeni. Kufanele uvame kushumayela nemkakho nebantfwana bakho. Sita bantfwana bakho babe nebuhlobo lobuhle naJehova. (Ef. 6:4) Indvodza lenakekela kahle umndeni wayo iyakhombisa kutsi ingakhona kulinakekela kahle nelibandla.​—Catsanisa na-1 KuThimothi 3:5.

21. Yini longayenta nangabe usengakabi yinceku lesebentako?

21 Nine bazalwane, nangabe nisengakabi tinceku letisebentako, thantazani bese nicabangisisa nguloku lokushiwo ngulesihloko. Fundzani ngetintfo letilindzelekile kuze umuntfu abe yinceku lesebentako futsi nisebente kamatima kuze nitente. Cabangani ngekutsi nimtsandza kangakanani Jehova kanye nebazalwane benu nabodzadze. Khulisani sifiso senu sekubasita. (1 Phet. 4:8, 10) Titfoleleni injabulo letfolakala ngekusita bazalwane benu nabodzadze. Shengatsi Jehova anganibusisa kakhulu ngaloko lenikwentako kuze nibe tinceku letisebentako!​—Fil. 2:13.

INGOMA 17 “Ngiyatsandza”

a KUCHAZWA KWETITFOMBE: Ngesencele, Jesu usita bafundzi bakhe; ngesekudla, inceku lesebentako isita umzalwame losakhulile.