Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 28

Ungakukhutsati Kuncintisana, Kodvwa Khutsata Kuthula

Ungakukhutsati Kuncintisana, Kodvwa Khutsata Kuthula

“Asingatigabatisi, singakukhutsati kuncintisana, futsi singadlelani umona.”—GAL. 5:26.

INGOMA 101 Kusebenta Ndzawonye Ngebunye

LOKUTAWUCOCWA NGAKO KULESIHLOKO *

1. Yini lengenteka nangabe labanye bantfu bafuna kuba ncono kunalabanye?

BANTFU labanyenti lamuhla banemoya wekuncintisana. Nasi sibonelo, ngenca yekutsi somabhizinisi ufuna kuba ncono kakhulu kunalabanye bosomabhizinisi, angahle ente tintfo letitawubalimata. Umdlali angase alimate lomunye umdlali walelinye licembu ngenhloso kuze nje licembu lakhe liphumelele. Umfundzi angahle akope nakubhalwa luhlolo kuze angene enyuvesi ledvumile. Njengobe singemaKhristu, siyati kutsi kwenta loko kubi, kuyincenye ‘yemisebenti yenyama.’ (Gal. 5:19-21) Nobe kunjalo, kungenteka yini kutsi letinye tinceku taJehova tikhutsate umoya wekuncintisana ebandleni tingakacondzi? Lona ngumbuto lobalulekile ngobe umoya wekuncintisana ungabulimata bunye belibandla.

2. Sitawucoca ngani kulesihloko?

2 Kulesihloko, sitawucoca ngebuntfu lobungasenta sincintisane nebazalwane betfu. Sitawuphindze sicoce ngetibonelo temadvodza nebafati labetsembekile lokukhulunywa ngabo eBhayibhelini labangazange bafune kuba ncono kunalabanye. Kwekucala, asesicoce ngekutsi singatihlola njani tisusa tetfu.

HLOLA TISUSA TAKHO

3. Ngumiphi imibuto lokufanele sitibute yona?

3 Kukahle kutsi sihle sihlola tisusa tetfu. Singahle sitibute: ‘Ngitikhandza ngingumuntfu yini nangicabanga kutsi ngincono kunalabanye? Ngisebenta kamatima yini ebandleni ngobe nje ngifuna kuba ncono kunalabanye nobe ngisebenta kamatima kuze ngijabulise Jehova?’ Kungani kufanele sitibute lemibuto? Naka lokushiwo liVi laNkulunkulu.

4. Njengobe kuchazwe KubaseGalathiya 6:3, 4 kungani kungakafaneli siticatsanise nalabanye?

4 LiBhayibheli lisitjela kutsi kufanele singaticatsanisi nalabanye. (Fundza KubaseGalathiya 6:3, 4.) Leni? Ngobe nasicabanga kutsi sincono kunemzalwane wetfu singahle sitigcabhe. Ngakulolunye luhlangotsi, nangabe siticatsanisa nalabanye singahle sidvumateke. Kunobe ngukuphi, akusiko kuhlakanipha kucabanga ngalendlela. (Rom. 12:3) Lomunye dzadze lokutsiwa nguKaterina, * lohlala eGreece, utsi: “Bengiticatsanisa nalabanye lababonakala babahle, banelikhono lekushumayela nelekwakha bangani. Loko bekungenta ngitive ngingasilutfo.” Kufanele sikhumbule kutsi Jehova wasidvonsela kuye hhayi ngobe sibahle, sinelikhono lekukhuluma nobe sitsandvwa bantfu labanyenti, kodvwa wasidvonsa ngobe simtsandza futsi sifuna kulalela iNdvodzana yakhe.—Joh. 6:44; 1 Khor. 1:26-31.

5. Yini longayifundza kulokwenteka kumzalwane Hyun?

5 Nangu lomunye umbuto lesingatibuta wona: ‘Bazalwane bangati njengemuntfu lotsandza kwakha kuthula yini nobe ngivame kucabana nalabanye?’ Naka naku lokwenteka kumzalwane Hyun lohlala eSouth Korea. Bekavame kucabanga kutsi labanye bazalwane labanemalungelo ebandleni betama kutenta labancono kunaye. Utsi: “Bengibasola labazalwane futsi bengivame kungavumelani naloko bebakusho.” Waba yini umphumela? Utsi: “Indlela bengicabanga ngayo beyenta kube bete bunye ebandleni.” Labanye bangani baHyun bamsita wayibona lenkinga lebekanayo. Wenta lushintjo futsi lamuhla sewungulomdzala welibandla lokahle. Nangabe sitibona kutsi sikhutsata umoya wekuncintisana kunekukhutsata kuthula kufanele sishintje ngekushesha.

UNGATIGABATISI FUTSI UNGABI NEMONA

6. Ngekusho kwaKubaseGalathiya 5:26, ngubuphi buntfu lobubi lobungasenta sibe nemoya wekuncintisana?

6 Fundza KubaseGalathiya 5:26. Ngubuphi buntfu lobubi lobungasenta sibe nemoya wekuncintisana? Kutigabatisa. Umuntfu lotigabatisako uticabangela yena kuphela. Lobunye buntfu lobubi ngumona. Umuntfu lonemona akagcini nje ngekufuna tintfo talabanye kodvwa ufuna nekubemuka. Ngako, nangabe umuntfu adlela lomunye umona usuke amzonda. Asifuni nakancane kuba nalobuntfu!

7. Ngusiphi sibonelo lesikhombisa kutsi kutigabatisa nemona kubi?

7 Kutigabatisa nemona kungafananiswa nekungcola lokungena kugasolina wendiza. Lendiza ingakhona kusuka esikhumulweni sayo, kodvwa lokungcola kungavala emaphayiphi lahambisa gasolina bese lendiza iphelelwa ngemandla ingakefiki lapho iya khona futsi iphihlike. Ngendlela lefanako, umuntfu angakhonta Jehova sikhatsi. Kodvwa nangabe atigabatisa nobe anemona, utawubese uyawa. (Taga 16:18) Utawuyekela kukhonta Jehova futsi utawutilimata yena nalabanye. Yini lesingayenta kuze sigweme kutigabatisa nemona?

8. Singalwisana njani nekutigabatisa?

8 Singalwisana nekutigabatisa ngekutsi sisebentise seluleko saPawula lasibhalela baseFiliphu lesitsi: “Ningenti lutfo ngekubanga nome ngekutati, kodvwa ngekutfobeka nitsatse labanye njengalabakhulu kunani.” (Fil. 2:3) Nangabe sitsatsa labanye njengalabakhulu kunatsi, angeke sincintisane nalabo lokungenteka banemakhono lesite wona. Esikhundleni saloko, sitawubajabulela. Sitawubajabulela kakhulu nangabe basebentisa lamakhono abo emsebentini waJehova kuze bamdvumise. Nangabe umzalwane nobe dzadze lonemakhono lamanyenti alalela leseluleko saPawula utabubona buntfu betfu lobuhle. Ngenca yaloko, sonkhe sitawutfutfukisa kuthula kanye nebunye ebandleni.

9. Singakugwema njani kuba nemona?

9 Singalwisana nekuba nemona ngekutsi sikhumbule kutsi kunetintfo lesingeke sikhone kutenta kahle. Nangabe sitfobekile, angeke setame kukhombisa kutsi sincono kunalabanye, kunaloko sitawetama kufundza kulabo labanemakhono kunatsi. Nasi sibonelo, asesitsi umzalwane unelikhono lekubeka tinkhulumo ebandleni, singambuta kutsi utilungiselela njani. Nangabe dzadze akwati kupheka, singamcela asisite kuze sitfutfukise indlela lesipheka ngayo. Nangabe umKhristu losemusha angakhoni kwakha bungani nalabanye angahle acele lusito kulomunye lokhonako. Nasenta njalo, angeke sibe nemona futsi sitawutfutfukisa emakhono etfu.

FUNDZA ETIBONELWENI LETISEBHAYIBHELINI

Ngenca yekutsi Gideyoni bekatfobekile, wenta kutsi kube nekuthula emkhatsini wakhe nemadvodza aka-Efrayimu (Buka tigaba 10-12)

10. Nguyiphi inkinga Gideyoni labhekana nayo?

10 Cabanga ngalokwenteka emkhatsini waGideyoni, lobekavela esiveni sakaManase nasemadvodzeni asesiveni saka-Efrayimu. Jehova wasita Gideyoni kanye nemadvodza langu-300 lebekahamba nawo kutsi bancobe emphini futsi loko bekungabenta batigcabhe. Emadvodza aka-Efrayimu aya kuGideyoni kuze ayosusa lutfuli hhayi kutsi amncome. Bewatfukutsele ngobe Gideyoni akazange awabite kutsi bayokulwa netitsa taNkulunkulu. Bewakhatsateke kakhulu ngekutsi bantfu bahloniphe sive sawo, kodvwa akhohlwa kutsi lokubaluleke kakhulu kutsi Gideyoni bekasandza kungcwelisa libito laNkulunkulu nekuvikela bantfu bakhe.—Khu. 8:1.

11. Yini Gideyoni layitjela emadvodza aka-Efrayimu?

11 Ngekutfobeka Gideyoni watjela lamadvodza aka-Efrayimu watsi: “Lokwentiwe ngimi kuyini nakulinganiswa nalokwentiwe ngini?” Ngemuva kwaloko, wawakhumbuta ngendlela Jehova lawasita ngayo kuze ente tintfo letinkhulu. Ngenca yaloko, ‘ehlisa umoya.’ (Khu. 8:2, 3) Gideyoni watitfoba kuze alondvolote kuthula emkhatsini webantfu baNkulunkulu.

12. Yini lesiyifundza emadvodzeni aka-Efrayimu nakuGideyoni?

12 Singafundzani kulendzaba? Emadvodzeni aka-Efrayimu, sifundza kutsi akukafaneli sinake kutifunela ludvumo kodvwa kufanele sinake kakhulu kudvumisa Jehova. Tinhloko temindeni nalabadzala belibandla bangafundza lokutsite kuGideyoni. Nangabe lotsite aphatseke kabi ngenca yalabakushito kufanele betame kutfola kutsi yini lelemphetse kabi. Bangamncoma ngalokuhle lakwentile. Kutawudzingeka batfobeke kuze bakhone kukwenta loko ikakhulukati nangabe kungulomuntfu lowente liphutsa. Lokubaluleke kakhulu kutsi sibe nebuhlobo lobuhle nebazalwane betfu kunekutsi setame kukhombisa kutsi akusitsi lesente liphutsa.

Ngenca yekutsi Hana wetsembela kuJehova kutsi alungise simo, waba nekuthula (Buka tigaba 13-14)

13. Hana wabhekana nabuphi bumatima, futsi wabuncoba njani?

13 Cabanga nangesibonelo saHana. Bekashade na-Elkhana lobekangumLevi, futsi bekamtsandza kakhulu. Kodvwa Elkhana bekanalomunye umfati lokutsiwa nguPhenina. Elkhana bekamtsandza kakhulu Hana kunaPhenina; nobe kunjalo, “Phenina abenebantfwana, kodvwa Hana bekete.” Ngenca yaloko, Phenina ‘bekahlale amhlupha, kuze amvise buhlungu.’ Bekativa njani Hana? Bekeva buhlungu kakhulu, “bekabese uyakhala futsi angadli.” (1 Sam. 1:2, 6, 7) Nanobe kunjalo, liBhayibheli alisho kutsi Hana wetama kutiphindziselela kuPhenina. Kunaloko, watjela Jehova indlela bekativa ngayo futsi beketsemba kutsi utamsita. Yashintja yini indlela Phenina bekaphatsa ngayo Hana? LiBhayibheli alisho. Kodvwa siyati kutsi Hana waba nekuthula, “nebuso bakhe abuzange busabonakala bujabhile.”—1 Sam. 1:10, 18.

14. Yini lesiyifundza esibonelweni saHana?

14 Yini lesingayifundza esibonelweni saHana? Nangabe lotsite etama kuncintisana nawe, khumbula kutsi kutawuya ngawe kutsi wenta njani. Akukafaneli kutsi nawe uncintisane naye. Kunekutsi ubuyisele lokubi ngalokubi, yetama kwakha kuthula naye. (Rom. 12:17-21) Ngisho angashintji, utawuba nekuthula futsi ujabule.

Ngenca yekutsi bo-Apholosi naPawula bebati kutsi Jehova uyawubusisa umsebenti wabo, abazange bancintisane (Buka tigaba 15-18)

15. Bebafana ngani bo-Apholosi naPawula?

15 Kwekugcina, cabanga ngaloko lesingakufundza esibonelweni semfundzi Apholosi nemphostoli Pawula. Bobabili bebayati kahle imiBhalo. Bobabili bebadvumile futsi banelikhono lekufundzisa. Bebasite nebantfu labanyenti kutsi babe bafundzi. Kodvwa bebangadlelani umona.

16. Bekangumuntfu lonjani Apholosi?

16 Apholosi ‘bekawase-Alekzandriya,’ lebekuyindzawo ledvumile futsi bantfu bebaya khona kuze bayofundza. Bekasikhulumi lesihle futsi “ayati kahle nemiBhalo.” (Imis. 18:24) Ngesikhatsi Apholosi ahlala eKhorinte, labanye bazalwane ebandleni bakhombisa kutsi bamtsandza kakhulu kwendlula labanye bazalwane, lokufaka ekhatsi naPawula. (1 Khor. 1:12, 13) Wawukhutsata yini Apholosi lomoya lobewungehlukanisa libandla? Akubonakali enta njalo. Ecinisweni, ngemuva kwesikhatsi Apholosi ahambile eKhorinte, Pawula wamcela kutsi aphindze abuyele khona. (1 Khor. 16:12) Pawula bekangeke akwente loko kube bekabona shengatsi Apholosi wehlukanisa libandla. Kusebaleni kutsi Apholosi wawasebentisa kahle emakhono akhe kuze ashumayele tindzaba letimnandzi futsi acinise bazalwane bakhe. Siyaciniseka nekutsi Apholosi bekatfobekile. Sibonelo saloko kutsi liBhayibheli alisho kutsi waphatseka kabi ngesikhatsi bo-Akhwila na-Phrisila “bamchazela kahle indlela yaNkulunkulu.”—Imis. 18:24-28.

17. Yini Pawula layenta kuze kube nekuthula?

17 Umphostoli Pawula bekati kutsi Apholosi wenta umsebenti lomuhle. Kodvwa Pawula akazange akhatsateke ngekutsi bantfu bebatawucabanga kutsi Apholosi bekancono kunaye. Nasifundza loko Pawula lakubhalela libandla laseKhorinte siyabona kutsi bekatfobekile futsi acabangela. Bekangajabuli bantfu nabatsi: “Mine ngiwaPawula,” kunaloko bekafuna kutsi kunakwe Jehova Nkulunkulu kanye naJesu Khristu.—1 Khor. 3:3-6.

18. Ngekusho kwa-1 KubaseKhorinte 4:6, 7, yini lesiyifundza esibonelweni sa-Apholosi naPawula?

18 Yini lesingayifundza esibonelweni sa-Apholosi naPawula? Kungenteka kunyenti lesimentela kona Jehova futsi kungenteka sisita labanyenti kutsi batfutfuke baze babhajatiswe. Kodvwa siyacondza kutsi loko sikhona kukwenta ngobe sisitwa nguJehova. Esibonelweni sa-Apholosi naPawula, sifundza nekutsi nangabe sinemisebenti leminyenti ebandleni kunyenti lesingakwenta kuze sikhutsate kuthula ebandleni. Sijabula kakhulu nangabe bazalwane labanikwe imisebenti letsite ebandleni bakhutsata umoya wekuthula kanye nebunye ngekutsi basebentise liBhayibheli nabaniketa seluleko, futsi bangetami kutsi kunakwe bona kodvwa basite libandla kutsi linake Jesu Khristu losibonelo setfu!—Fundza 1 KubaseKhorinte 4:6, 7.

19. Yini sonkhe lesingayenta? (Buka nelibhokisi lelitsi, “ Ungawukhutsati Umoya Wekuncintisana.”)

19 Sonkhe sinemakhono lesiwaphiwe nguNkulunkulu. Singawasebentisa kuze ‘sisite labanye.’ (1 Phet. 4:10) Singahle sicabange kutsi loko lesikwentako akukabaluleki kangako. Kodvwa letento letincane letenta kube nekuthula tifana nemitfungo lemincane lehlanganisa imphahla. Shengatsi singasebenta kamatima kuze singancintisani. Asitimisele kwenta konkhe lesingakwenta kuze sitfutfukise kuthula nebunye ebandleni.—Ef. 4:3.

INGOMA 80 “Nambitsani Nibone Buhle BaJehova”

^ sig. 5 Ludziwo lolunetimfa lungasheshe luphihlike, ngendlela lefanako nangabe kunemoya wekuncintisana ebandleni, libandla lingehlukana ekhatsi. Nangabe kute bunye ebandleni, libandla angeke libe yindzawo lenekuthula yekukhonta Nkulunkulu. Lesihloko sitawuchaza kutsi kungani kufanele sigweme umoya wekuncintisana naloko lesingakwenta kuze sikhutsate kuthula ebandleni.

^ sig. 4 Emagama ashintjiwe.