Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 47

Kutawube Kucine Kanganani Kukholwa Kwakho?

Kutawube Kucine Kanganani Kukholwa Kwakho?

“Tinhlitiyo tenu atingakhatsateki. Kholwani.”​—JOH. 14:1.

INGOMA 119 Kufanele Sibe Nekukholwa

LOKUTAWUCOCWA NGAKO KULESIHLOKO *

1. Ngumuphi umbuto lesingahle sitibute wona?

UHLE ukhatsateka yini nawucabanga ngetintfo letisatokwenteka, letifaka ekhatsi kubhujiswa kwenkholo yemanga, kuhlasela kwaGogi wakaMagogi nemphi ye-Amagedoni? Kuyenteka yini utibute: ‘Ngitawukhona yini kuhlala ngetsembekile nasetenteka letintfo letesabisako?’ Nangabe uke wacabanga ngaloku, loko lokwashiwo nguJesu kulombhalo lokusekelwe kuwo lesihloko kungakusita kakhulu. Jesu watjela bafundzi bakhe watsi: “Tinhlitiyo tenu atingakhatsateki. Kholwani.” (Joh. 14:1) Kukholwa lokucinile kutasisita sibe nesibindzi ngisho kungentekani esikhatsini lesitako.

2. Singakucinisa njani kukholwa kwetfu, futsi sitawucoca ngani kulesihloko?

2 Singakucinisa kukholwa kwetfu kuze sibeketelele tintfo letitakwenteka esikhatsini lesitako ngekutsi sibuke loko lesikwentako nyalo nasibhekene netintfo letivivinya kukholwa kwetfu. Nasicabanga ngendlela lesenta ngayo nyalo nasibhekene netimo letivivinya kukholwa kwetfu, singabona lapho kufanele sicinise khona kukholwa kwetfu. Njalo nasincoba kuvivinywa, kukholwa kwetfu kuyacina. Loku kutasisita kutsi sikhone kubeketelela timo letimatima letiseta. Kulesihloko, sitawucoca ngetimo letine bafundzi baJesu lababhekana nato letakhombisa kutsi bekudzingeka bacinise kukholwa kwabo. Sitawubese sicoca ngekutsi singabhekana njani netimo letifanako lamuhla nekutsi tingasisita njani silungele loko lokutawenteka esikhatsini lesitako.

KUFANELE SIKHOLWE KUTSI NKULUNKULU UTASIPHA TINTFO LESITIDZINGAKO

Singaba netinkinga tetimali, kodvwa kukholwa kwetfu kutasisita kutsi sihlale sinake kukhonta Jehova (Buka tigaba 3-6)

3. Njengobe kubhalwe kuMatewu 6:30, 33, nguliphi liphuzu lelimayelana nekukholwa Jesu lalenta lacaca?

3 Kungulokuvamile kutsi inhloko yemndeni ifune kunakekela umndeni wayo ngekudla, ngetimphahla nangendzawo yekuhlala. Loko akusimelula ngaso sonkhe sikhatsi kuletikhatsi letimatima. Labanye bazalwane betfu nabodzadze baphelelwe ngumsebenti, futsi kumatima kutfola lomunye ngisho nobe betama kamatima kuwufuna. Labanye kudzingeke bangawemukeli umsebenti longawalungeli emaKhristu. Kuto tonkhe letimo, kudzingeka kutsi sibe nekukholwa lokucinile kutsi Jehova utasinika tintfo lesitidzingako kuze sinakekele imindeni yetfu. Jesu wakwenta kwacaca loko kubafundzi bakhe eNshumayelweni yaseNtsabeni. (Fundza Matewu 6:30, 33.) Nangabe siciniseka mbamba kutsi Jehova angeke asilahle, sitawunaka kakhulu kumkhonta. Nasibona indlela Jehova latinakekela ngayo tidzingo tetfu, utawuba nguMuntfu mbamba kitsi nekukholwa kwetfu kutawucina.

4-5. Yini leyasita lomunye umndeni lebewukhatsateke ngetintfo lotidzingako?

4 Lomunye umndeni eVenezuela wayibona indlela Jehova lawusita ngayo ngesikhatsi ukhatsateke ngetintfo lotidzingako. Umndeni wakaCastro bewutiphilisa ngekulima. Ngekuhamba kwesikhatsi, emadvodza lebekahlome ngetibhamu abemuka indzawo yabo, abacosha. Miguel, loyinhloko yalomndeni, utsi: “Nyalo sesitiphilisa ngekulima indzawo lencane lesiyibolekile. Njalo ekuseni ngicela Jehova kutsi asiphe lesikudzingako ngalelo langa.” Kumatima kuphila kwalomndeni, kodvwa utsembele kuBabe wetfu lonelutsandvo kutsi anakekele tidzingo tawo, futsi lomndeni uba khona njalo emihlanganweni yelibandla nasemsebentini wekushumayela. Benta kukhonta Jehova kute kucala ekuphileni kwabo, futsi uyabapha loko labakudzingako.

5 Kuso sonkhe lesikhatsi lesimatima, boMiguel nemkakhe Yurai, banaka kakhulu indlela Jehova labanakekela ngayo. Ngaletinye tikhatsi, Jehova usebentise bazalwane nabodzadze kutsi babaphe tintfo labatidzingako nobe basite Miguel atfole umsebenti. Kantsi ngaletinye tikhatsi, Jehova ubapha tintfo labatidzingako asebentisa lihhovisi leligatja. Jehova akaze abalahle. Loko kwente kutsi kukholwa kwemndeni wabo kucine. Ngemuva kwekusho lesinye sibonelo sendlela Jehova labasite ngayo, indvodzakati yabo lendzaba, Yoselin yatsi: “Kutsintsa inhlitiyo kusibona ngalokucacile sandla saJehova. Ngimtsatsa njengemngani lengingahlale ngetsembela kuye kuze angisite.” Wengeta watsi: “Timo letimatima lesibhekene nato singumndeni tisisite salungela timo letimatima lesitobhekana nato esikhatsini lesitako.”

6. Ungakucinisa njani kukholwa kwakho nawubhekene netinkinga tetimali?

6 Ubhekene netinkinga tetimali yini? Nakunjalo, lesi sikhatsi lesimatima kuwe. Nanobe ubhekene netimo letimatima, kodvwa lesikhatsi ungasisebentisa kuze ucinise kukholwa kwakho. Thantaza futsi ufundze emavi aJesu lakuMatewu 6:25-34 bese uzindla ngawo. Cabanga ngetibonelo talamuhla letikhombisa kutsi Jehova uyabanakekela labo labahlala bamatasa emsebentini wakhe. (1 Khor. 15:58) Nawenta njalo, utawetsemba kakhulu kutsi njengobe Babe wakho wasezulwini abasitile labanye labasesimeni lesifana nesakho, nawe utakusita. Uyakwati loko lokudzingako, uyati nekutsi utakupha njani. Njengobe ubona indlela Jehova lakusita ngayo, kukholwa kwakho kutawucina futsi utawukhona kubhekana netinkinga letimatima esikhatsini lesitako.​—Hab. 3:17, 18.

SIDZINGA KUKHOLWA KUZE SIBEKETELELE TINKINGA LETIMATIMA

Kukholwa lokucinile kungasisita sibeketelele sivunguvungu lesikhulu nobe tinkinga letifana naso (Buka tigaba 7-11)

7. Ngekusho kwaMatewu 8:23-26, “sivunguvungu lesikhulu” sakuvivinya njani kukholwa kwebafundzi?

7 Ngesikhatsi Jesu nebafundzi bakhe babhekene nesivunguvungu lesikhulu elwandle, Jesu wasebentisa leso sikhatsi kuze abasite babone lapho kudzingeka bacinise khona kukholwa kwabo. (Fundza Matewu 8:23-26.) Jesu bekalele, nanobe lesivunguvungu besinemandla futsi sekugcwele emanti kulesikebhe. Ngesikhatsi labafundzi lebebesaba bamvusa futsi bamcela kutsi abasindzise, wababuta watsi: “Kungani nesaba, futsi kungani kukholwa kwenu kukuncane?” Labafundzi bekufanele babone kutsi Jehova bekangakhona kuvikela Jesu kanye nalabo bekanabo. Yini lesiyifundzako? Kukholwa lokucinile kungasisita sikhone kubeketelela sivunguvungu lesikhulu nobe tinkinga letimatima letifana naso.

8-9. Kwavivinywa njani kukholwa kwa-Anel, futsi yini leyamsita?

8 Cabanga ngendlela kukholwa kwalomunye dzadze longakashadi wasePuerto Rico lokutsiwa ngu-Anel, lokwacina ngayo ngesikhatsi abhekene netinkinga letimatima. Wabhekana nesivunguvungu mbamba. Lenkinga yacala nga-2017 ngesikhatsi siphepho lokutsiwa nguMaria sibhidlita likhaya lakhe. Ngenca yalesiphepho, waphelelwa ngumsebenti. Anel utsi: “Kulawo malanga lebekamatima, bengikhatsatekile, kodvwa ngathantaza kuJehova ngetsembela kuye futsi angizange ngivumele kukhatsateka kutsi kungincobe.”

9 Anel utsi nekulalela kwamsita wakhona kubhekana nalesimo. Utsi: “Kulalela sicondziso lesisinikwa yinhlangano yaJehova kwangisita ngehlisa umoya. Jehova wangisita asebentisa bazalwane nabodzadze futsi bangikhutsata bangipha netintfo lengitidzingako.” Uyachubeka utsi: “Jehova wangipha lokungetulu kwaloko bengingakucela, futsi kukholwa kwami kwacina kakhulu.”

10. Yini longayenta nawubhekene nenkinga lematima?

10 Ubhekene nenkinga lematima yini? Kungenteka ubhekene nesehlakalo semvelo. Nobe kungenteka ugula kakhulu, futsi loko kukwenta udvumateke kakhulu ungati nekutsi wenteni. Ungahle ukhatsateke ngaletinye tikhatsi, kodvwa ungakuvumeli loko kukuvimbe kutsi ungasetsembeli kuJehova. Sondzela kuye ngemthantazo. Cinisa kukholwa kwakho ngekutsi uzindle ngetikhatsi lapho Jehova akusite khona. (Hla. 77:11, 12) Ciniseka kutsi akayuze akushiye.

11. Kungani kufanele sitimisele kulalela labo labaholako?

11 Yini lenye lengakusita ubhekane netinkinga? Njengobe Anel asho, kulalela. Betsembe labo Jehova naJesu lababetsembako. Ngaletinye tikhatsi, labo labaholako bangasinika ticondziso lokungenteka singaticondzi. Kodvwa Jehova uyababusisa labo labalalelako. Kulalela kuyakusindzisa kuphila, loko sifundzile ngako eVini laNkulunkulu futsi sakubona kwenteka etikhontini letetsembekile. (Eks. 14:1-4; 2 Khr. 20:17) Zindla ngaletibonelo. Kwenta njalo kutawukwenta utimisele kakhulu kubambisana nenhlangano yaJehova nyalo nasesikhatsini lesitako. (Heb. 13:17) Ngenca yaloko, angeke ukwesabe kuhlupheka lokukhulu lokusondzela ngekushesha.​—Taga 3:25.

SIDZINGA KUKHOLWA KUZE SIBEKETELELE KUPHATFWA KABI

Nasichubeka sithantaza, kukholwa kwetfu kutawucina (Buka sigaba 12)

12. Njengobe kuvetwe kuLukha 18:1-8, ngukuphi kuhlobona lokukhona emkhatsini wekukholwa nekubeketelela kuphatfwa kabi?

12 Jesu bekati kutsi kuphatfwa kabi bekutakuvivinya kukholwa kwebafundzi bakhe. Kuze abasite bakhone kubhekana nako, washo umfanekiso lobhalwe encwadzini yaLukha. Jesu wabatjela ngendzaba yemfelokati lobekachubeka ancenga umehluleli longakalungi kutsi ayehlulele kahle indzaba yakhe. Bekaciniseka kutsi lomehluleli bekatawugcine amsitile. Ekugcineni, lomehluleli wamsita. Yini lesiyifundzako? Jehova ulungile. Ngako Jesu watsi: “Nkulunkulu ngeke yini abentele lokulungile labakhetsiwe bakhe, labakhala kuye busuku nemini?” (Fundza Lukha 18:1-8.) Wachubeka watsi: “Nayifika iNdvodzana yemuntfu, itakutfola yini kukholwa lokunjengaloku emhlabeni?” Nangabe siphatfwa kabi, singakhombisa kutsi sinekukholwa lokucinile njengalokwalomfelokati ngekutsi sibeketele futsi sicinisele. Nasinekukholwa lokunjengaloku, singaciniseka kutsi ngekushesha Jehova utasisita. Kufanele sikholwe nekutsi umthantazo unemandla. Ngaletinye tikhatsi, imithantazo yetfu ingaba nemiphumela lesingakayilindzeli.

13. Umthantazo wawusita njani lomunye umndeni lebewuphetfwe kabi?

13 Cabanga ngalokwenteka kulomunye dzadze lokutsiwa nguVero, lohlala eDemocratic Republic of the Congo. Vero nendvodza yakhe lengasuye Fakazi kanye nendvodzakati yabo leneminyaka lengu-15, kwadzingeka kutsi babaleke endzaweni lebebahlala kuyo ngenca yekutsi bebahlaselwa ngemasotja. Batsi basahamba, bemiswa ngulamasotja, abasongela ngekubabulala. Ngesikhatsi Vero akhala, lendvodzakati yakhe yetama kumdvudvuta ngekutsi ithantaze ngalokuvakalako futsi iphindzaphindze ligama laJehova njengobe ithantaza. Nayicedza kuthantaza, umphatsi walamasotja wayibuta watsi: “Ntfombatane, ngubani lokufundzise kuthantaza?” Yona yatsi: “Ngafundziswa ngumake asebentisa umthantazo losibonelo lokuMatewu 6:9-13.” Lomphatsi watsi: “Ntfombatane, hamba nebatali bakho ngekuthula futsi shengatsi Jehova Nkulunkulu wenu anganivikela!”

14. Yini lengavivinya kukholwa kwetfu, futsi yini letasisita sicinisele?

14 Tindzaba letinjengaleti tisifundzisa kutsi singawutsatseli phansi umthantazo. Kodvwa yini lokufanele uyente nangabe imithantazo yakho ingaphendvulwa ngekushesha nobe ngendlela lemangalisako? Njengalomfelokati lokulendzaba yaJesu, chubeka uthantaza, uciniseka kutsi Nkulunkulu wetfu angeke akulahle futsi utayiphendvula imithantazo yakho ngesikhatsi lesikahle. Chubeka uncenga Jehova kutsi akuphe umoya wakhe longcwele. (Fil. 4:13) Khumbula kutsi ngekushesha Jehova utakubusisa kakhulu kangangekutsi utabukhohlwa bonkhe bumatima loke wabhekana nabo. Njengobe Jehova akusita kutsi ubeketelele tinkinga, utawucina futsi ukhone kubeketelela tinkinga lotawubhekana nato esikhatsini lesitako.​—1 Phet. 1:6, 7.

SIDZINGA KUKHOLWA KUZE SINCOBE TINKINGA

15. Ngekusho kwaMatewu 17:19, 20, nguyiphi inkinga bafundzi baJesu lababa nayo?

15 Jesu watjela bafundzi bakhe kutsi kukholwa bekutabasita bakhone kuncoba tinkinga. (Fundza Matewu 17:19, 20.) Ngalelinye lilanga, behluleka kucosha lidimoni, nanobe bebakhonile kulicosha ngaphambili. Beyikuphi inkinga? Jesu wabatjela kutsi bebadzinga kukholwa lokucinile. Watsi nabangaba nekukholwa lokucinile bangakhona kuncoba tinkinga letinkhulu letifana nentsaba! Natsi lamuhla singabhekana netinkinga letibonakala titinkhulu.

Singahle sive buhlungu lobukhulu, kodvwa kukholwa kutasisita sihlale simatasatasa emsebentini waJehova (Buka sigaba 16)

16. Kukholwa kumsite njani Geydi kutsi abeketelele lusizi?

16 Cabanga nganaku lokwenteka kudzadze waseGuatemala lokutsiwa nguGeydi. Indvodza yakhe Edi, yabulawa ngesikhatsi babuya emihlanganweni yelibandla. Kukholwa kwaGeydi kwamsita njani kutsi abhekane nalolusizi? Utsi: “Umthantazo ungisita kutsi ngilahlele konkhe kuJehova, loko kungenta ngibe nekuthula. Ngiyayibona indlela Jehova langinakekela ngayo asebentisa umndeni wami kanye nebangani ebandleni. Kuhlala ngimatasatasa emsebentini waJehova kuyabunciphisa buhlungu bami futsi kungisita kutsi ngingakhatsateki kakhulu ngelilanga lelilandzelako. Kuloku lokwentekile, ngibonile kutsi ngisho kungavela yiphi inkinga esikhatsini lesitako, ngitawukhona kuyibeketelela ngisitwa nguJehova naJesu kanye nenhlangano.”

17. Yini lesingayenta nasibhekene nenkinga lenkhulu lefana nentsaba?

17 Ushonelwe ngumuntfu lomtsandzako yini? Tinike sikhatsi ucinise litsemba lakho lekutsi labafile batawuvuka ngekutsi ufundze tindzaba letiseBhayibhelini letikhuluma ngalabavuswa ekufeni. Uselusizini yini ngenca yekutsi lilunga lemndeni wakho liyekelisiwe kuba nguFakazi? Dadisha kuze uciniseke mbamba kutsi indlela Nkulunkulu lasijezisa ngayo ihlale ikahle. Nobe nguyiphi inkinga lobhekene nayo, yitsatse njengelitfuba lekucinisa kukholwa kwakho. Thantaza utjele Jehova indlela lotiva ngayo. Ungatehlukanisi nalabanye, kodvwa hlala usondzelene nebazalwane nabodzadze. (Taga 18:1) Yenta tintfo letitakusita kutsi ucinisele, ngisho nobe ungahle ukhale nawukhumbula loko lokwenteke kuwe. (Hla. 126:5, 6) Chubeka uba khona njalo emihlanganweni nasemsebentini wekushumayela futsi uchubeke utidadishela liBhayibheli. Hlale unake tibusiso letinhle Jehova lakwetsembisa tona. Kukholwa kwakho kutawucina kakhulu njengobe ubona indlela Jehova lakusita ngayo.

“SISITE SICINISE KUKHOLWA KWETFU”

18. Yini longayenta nawubona shengatsi kukholwa kwakho akukacini?

18 Nangabe tinkinga loke wabhekana nato, nobe lobhekene nato nyalo tikukhombisa kutsi kukholwa kwakho akukacini, ungadvumateki. Loko kutsatse njengelitfuba lekucinisa kukholwa kwakho. Cela loko lokwacelwa baphostoli baJesu ngesikhatsi batsi: “Sisite sicinise kukholwa kwetfu.” (Luk. 17:5) Cabanga nangetibonelo lesifundze ngato kulesihloko. NjengaMiguel naYurai, khumbula tonkhe tikhatsi Jehova lakusite ngato. Njengendvodzakati yaVero na-Anel, thantaza kuJehova ngalokusuka enhlitiyweni, ikakhulukati nawubhekene netinkinga letimatima. NjengaGeydi, khumbula kutsi Jehova angasisita asebentisa umndeni nobe bangani. Nawuvumela Jehova kutsi akusite nawubhekene netinkinga nyalo, utawetsemba kutsi utakusita ubeketelele nobe ngutiphi tinkinga longabhekana nato esikhatsini lesitako.

19. Yini Jesu lebekaciniseka ngayo, futsi yini nawe longaciniseka ngayo?

19 Jesu wasita bafundzi bakhe babona lapho bekufanele bacinise khona kukholwa kwabo, kodvwa bekaciniseka kutsi ngekusitwa nguJehova bebatawukhona kubhekana netinkinga lebetiseta. (Joh. 14:1; 16:33) Bekaciniseka kutsi kukholwa lokucinile kutawusita sicumbi lesikhulu sisindze ekuhluphekeni lokukhulu. (Semb. 7:9, 14) Utawuba semkhatsini waso yini? Ngekusitwa nguJehova, utawuba semkhatsini waso nangabe wenta konkhe longakwenta nyalo kuze ucinise kukholwa kwakho!​—Heb. 10:39.

INGOMA 118 “Cinisa Kukholwa Kwetfu”

^ sig. 5 Sikubuke ngalabovu kuphela kwalelive lelibi. Nobe kunjalo, ngaletinye tikhatsi singatibuta kutsi kukholwa kwetfu kucine ngalokwenele yini kutsi singasindza ngaleso sikhatsi. Kulesihloko, sitawucoca ngetibonelo nangetifundvo letingasisita kuze sicinise kukholwa kwetfu.