Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

Hamba Ngemoya, Kute Utfole Kuphila Nekuthula

Hamba Ngemoya, Kute Utfole Kuphila Nekuthula

Hamba Ngemoya, Kute Utfole Kuphila Nekuthula

‘Asingahambi ngekwenyama, kepha sihambe ngemoya.’—ROM. 8:4.

1, 2. (a) Ngusiphi simo lesiyingoti lesibangelwa kuphatamiseka kwemuntfu lapho ashayela? (b) Nguyiphi ingoti lengabangelwa kuphatamiseka ngekwakamoya?

 LUHLOLO lolwentiwa ngumabhalane waseMelika welitiko letekutfutsa latsi: “Kuphatamiseka lapho umuntfu ashayela sekuyintfo legcwele kakhulu futsi kuyandza umnyaka nemnyaka.” Bomahlalekhikhini bangulenye yetintfo letiphatamisa bashayeli entfweni lokufanele ngabe bayayenta—kushayela. Bantfu labangetulu kwencenye leyodvwa kuletintsatfu lababutwa kulolunye luhlolo lobelwentiwa, batsi bake bashayiswa nobe bacishe bashayiswa bashayeli labebasebentisa bomahlalekhikhini. Kwenta leminye imisebenti lapho umuntfu ashayela kungase kubonakale njengentfo lekahle, kodvwa umphumela ungaba mubi kakhulu.

2 Kunjalo nangenhlalakahle yetfu yakamoya. Njengobe nemshayeli lowenta tintfo letimphatamisako ehluleka kubona ingoti, umuntfu lophatamisekile ngekwakamoya angawela kalula endleleni lelimatako. Nangabe sikhwesha endleleni yetfu yebuKhristu kanye nasemisebentini lesiniketwe yona nguNkulunkulu, singaphukelwa ngumkhumbi wekukholwa kwetfu. (1 Thim. 1:18, 19) Umphostoli Pawula wecwayisa ngalengoti ngesikhatsi atsi kumaKhristu aseRoma: “Kunaka kwenyama kukufa, kodvwa kunaka [kwemoya] kukuphila nekuthula.” (Rom. 8:6) Bekasho kutsini Pawula ngaloko? Singakubalekela njani “kunaka kwenyama” futsi siphishanekele “kunaka kwemoya”?

‘Bete Kulahlwa’

3, 4. (a) Nguyiphi imphi Pawula lahlangabetana nayo futsi labhala ngayo? (b) Kungani kufanele sisinake simo saPawula?

3 Encwadzini yakhe leya kubaseRoma, Pawula wabhala ngemphi lahlangabetana nayo—lokukushayisana lokukhona emkhatsini wenyama kanye nengcondvo yakhe. (Fundza Roma 7:21-23.) Pawula bekangabeki taba nobe etama kutihawukela, njengekungatsi bekanesono lesikhulu labengeke akwati kwenta lutfo ngaso. Phela bekangumKhristu lovutsiwe futsi logcotjwe ngemoya, lobekakhetfwe kutsi abe ‘ngumphostoli kubetive.’ (Rom. 1:1; 11:13) Kungani-ke Pawula abhala ngemphi lahlangabetana nayo?

4 Bekaveta ngekwetsembeka kutsi bekangeke akwati kuyenta ngemandla akhe intsandvo yaNkulunkulu. Kungani bekunjalo? Watsi: “Bonkhe bantfu bonile, bakhashane kakhulu nenkhatimulo yaNkulunkulu.” (Rom. 3:23) Njengobe bekasitukulwane sa-Adamu, naye bekanesono enyameni yakhe. Siyayicondza indlela labetiva ngayo ngobe sonkhe sinesono, futsi malanga onkhe sihlangabetana nemphi lefananako. Ngetulu kwaloko, tinyenti tintfo letingasiphatamisa futsi letingasikhipha ‘endleleni lencane leyisa ekuphileni.’ (Mat. 7:14) Nanobe kunjalo, Pawula bekanalo litsemba, futsi natsi singaba nalo.

5. Pawula walutfola kuphi lusito kanye nemphumuto?

5 Pawula wabhala: “Ngitawukhululwa ngubani mine . . . ? Akabongwe Nkulunkulu ngeNkhosi yetfu Jesu Khristu!” (Rom. 7:24, 25) Ngemuva kwaloko, wakhuluma nemaKhristu lagcotjiwe ‘labekakuKhristu Jesu.’ (Fundza Roma 8:1, 2.) Asebentisa umoya wakhe longcwele, Jehova wawatsenga njengemadvodzana, wawabita kutsi abe ‘tindlalifa kanye naKhristu.’ (Rom. 8:14-17) Umoya waNkulunkulu kanye nekuba nekukholwa emhlatjelweni wesihlengo waKhristu, kuwenta ancobe kulemphi leyachazwa nguPawula, ngaleyondlela aba ‘bete kulahlwa.’ Ayakhululwa “emtsetfweni wesono newekufa.”

6. Kungani kufanele tonkhe tinceku taNkulunkulu tiwanake emavi aPawula?

6 Nanobe emavi aPawula bekaya kumaKhristu lagcotjiwe, loko lakusho ngemoya waNkulunkulu kanye nangemhlatjelo wesihlengo waKhristu kungazuzisa tonkhe tinceku taJehova ngisho nobe tinaliphi litsemba. Nanobe Pawula bekaphefumulwe kutsi anikete emaKhristu lagcotjiwe leseluleko, kubalulekile kutsi tonkhe tinceku taNkulunkulu tikucondze loko lakubhala futsi titimisele kuzuza kuko.

Indlela Nkulunkulu ‘Lasehlulela Ngayo Sono Ebantfwini’

7, 8. (a) UMtsetfo ‘bewubutsakatsaka esimeni semvelo semuntfu’ ngayiphi indlela? (b) Yini Nkulunkulu layifezile ngemoya wakhe kanye nangesihlengo?

7 Esehlukweni sesikhombisa sencwadzi yebaseRoma, Pawula wakhuluma ngemandla sono lesinawo kubantfu. Esehlukweni sesiphohlongo, wakhuluma ngemandla emoya longcwele. Lomphostoli wachaza indlela umoya waNkulunkulu longawasita ngayo emaKhristu kutsi alwe nemandla esono kute akwati kuphila ngekuvumelana nentsandvo yaJehova futsi atfole kwemukelwa nguye. Pawula waveta kutsi ngemoya waKhe kanye nangemhlatjelo wesihlengo weNdvodzana yakhe, Nkulunkulu ufeze intfo uMtsetfo waMosi lowehluleka kuyifeza.

8 UMtsetfo waMosi kanye netimiso tawo letinyenti, bewutilahla toni.Ngetulu kwaloko baphristi labakhulu baka-Israyeli labebekhonta ngephansi kweMtsetfo waMosi bebanesono futsi bebangakhoni kwenta umnikelo lowenele wesono. Ngaleyondlela, loMtsetfo ‘bewubutsakatsaka esimeni semvelo semuntfu.’ Kodvwa “ngenca yesono [Nkulunkulu] watfumela iNdvodzana yakhe,” futsi ngekunikela ngayo njengesihlengo, ‘wehlulela sono ebantfwini,’ ngaleyondlela, wancoba “loko-ke lokwehlula [uMtsetfo].” Umphumela waloko ube kutsi emaKhristu lagcotjiwe kutsiwe alungile ngesisekelo sekukholwa kwawo emhlatjelweni wesihlengo waJesu. Akhutsatwa kutsi ‘angahambi ngekwenyama, kepha ahambe ngemoya.’ (Fundza Roma 8:3, 4.) Kufanele etsembeke kute kube sekupheleni kwekuphila kwawo emhlabeni, nawenta kanjalo atawetfweswa “umchele wekuphila.”—Semb. 2:10.

9. Lisho kutsini ligama lelitsi ‘umtsetfo’ njengobe lisetjentiswe kubaseRoma 8:2?

9 Ngetulu ‘kweMtsetfo,’ Pawula waphindze wakhuluma ‘ngemtsetfo wemoya’ kanye ‘nangemtsetfo wesono newekufa.’ (Rom. 8:2) Iyini lemitsetfo? Lana, ligama lelitsi ‘umtsetfo’ alisho imitsetfo lecondzile, njengaleyo letfolakala eMtsetfweni waMosi. Lenye incwadzi itsi: “Ligama lesiGriki lelitsi umtsetfo lelikulelivesi lisho tintfo letinhle nobe letimbi letentiwa bantfu, letibalawula njengemtsetfo. Lingaphindze lisho timiso umuntfu lakhetsa kuphila ngato.”

10. Usitsintsa njani umtsetfo wesono kanye newekufa?

10 Umphostoli Pawula wabhala: “Sono sangena ngemuntfu munye emhlabeni, sangena nekufa, kufa kwase kwendlulela kubo bonkhe bantfu, njengobe bonkhe bonile.” (Rom. 5:12) Njengobe sonkhe sivela ku-Adamu, umtsetfo wesono kanye newekufa uyasitsintsa. Inyama yetfu lenesono ihlale isicindzetela kutsi sente tintfo letingamjabulisi Nkulunkulu, futsi umphumela waloko uba kufa. Encwadzini yakhe leya kubaseGalathiya, Pawula wabita tento kanye nemikhuba lenjalo ngekutsi ‘yimisebenti yenyama.’ Ngemuva kwaloko watsi: “Labenta letintfo bangeke balidle lifa lembuso waNkulunkulu.” (Gal. 5:19-21) Bantfu labanjena bafanana nalabo labahamba ngekwenyama. (Rom. 8:4) Bacondziswa nguloko inyama yabo lenesono lebatjela kona. Kodvwa bantfu labenta bundlundlulu, labakhonta titfombe, labasebentelana nemimoya, nobe labenta tono letenyanyekako kuphela yini labahamba ngekwenyama? Cha, ngobe imisebenti yenyama ihlanganisa netento bantfu labangase batitsatse njengemaphutsa lamancane—njengemona, lulaka, kucabana kanye nekuhawukela tintfo talabanye. Ngubani longatsi sewukhululeke ngalokuphelele ekuhambeni ngekwenyama?

11, 12. Yini Jehova lasihlelele yona kute asisite sincobe umtsetfo wesono newekufa, futsi yini lokufanele siyente kute sijabulele kwemukelwa nguye?

11 Sijabula kakhulu ngekutsi Jehova usinikete intfo lengasisita kutsi sincobe umtsetfo wesono kanye newekufa. Jesu watsi: “Nkulunkulu walitsandza live kakhulu kangangekutsi wadzimate wanikela ngeNdvodzana yakhe lekukuphela kwayo, kuze kutsi nome ngubani lokholwa ngiyo angabhubhi, kodvwa abe nekuphila lokuphakadze.” Ngekwemukela lutsandvo lwaNkulunkulu kanye nekuba nekukholwa emhlatjelweni wesihlengo waJesu Khristu, singakhululwa ekulahlweni lokubangelwa sono lesasizuza njengelifa. (Joh. 3:16-18) Ngesizatfu saloko, singativa sifuna kukhamuluka njengaPawula, sitsi: “Akabongwe Nkulunkulu ngeNkhosi yetfu Jesu Khristu!”

12 Simo setfu sifanana nesemuntfu lowelashelwa sifo lesibi. Nangabe sifuna kwelapheka ngalokugcwele, kufanele sente loko dokotela lasitjela kona. Nanobe kuba nekukholwa esihlengweni kungasikhulula emtsetfweni wesono kanye newekufa, sisenaso sono. Kunyenti lokudzingeka sikwente kute sibe nebuhlobo lobuhle naNkulunkulu futsi sitfole kwemukelwa nguye kanye netibusiso letivela kuye. Mayelana nekwenta “loko lokufunwa [nguMtsetfo],” Pawula uphindze akhulume ngendzaba yekuhamba ngemoya.

Singahamba Njani Ngemoya?

13. Kusho kutsini kuhamba ngemoya?

13 Nasihamba, sisuke siya endzaweni letsite nobe sifinyelela umgomo lesinawo. Ngako-ke, kuhamba ngemoya kusho kuchubeka sitfutfuka ngekwakamoya—akusho kungawenti emaphutsa. (1 Thim. 4:15) Malanga onkhe, kanye nangekuvumelana nemakhono etfu, kufanele sitimisele kuhamba nobe kuphila ngendlela levumelana nemoya. ‘Kuhamba ngemoya’ kuholela ekwemukelweni nguNkulunkulu.—Gal. 5:16.

14. Sinjani simo salabo “labahamba ngekwenyama”?

14 Encwadzini yakhe leya kubaseRoma, Pawula wakhuluma ngebantfu lababili labanesimo sengcondvo lesingafanani. (Fundza Roma 8:5.) KulomBhalo, inyama ayisho umtimba sibili. EBhayibhelini, ligama lelitsi ‘inyama’ ngaletinye tikhatsi lisetjentiselwa kuveta simo senyama lenesono. Leso simo, ngiso lesibangela kushayisana emkhatsini wenyama kanye nengcondvo Pawula lakhuluma ngako ekucaleni. Ngalokwehlukile kuye, ‘labo labahamba ngekwenyama’ bayehluleka kuphumelela kulemphi. Kunekutsi bacabange ngaloko Nkulunkulu lakufunako kubo futsi bemukele lusito labaniketa lona, ‘[babeka tingcondvo tabo, NW] etintfweni tenyama.’ Bavame kunaka kakhulu kujabulisa umtimba wabo kanye netifiso tenyama. Ngalokwehlukile, umgomo walabo ‘labahamba ngemoya,’ kucabanga ‘ngetintfo temoya’—lokungemalungiselelo kanye nemisebenti yakamoya.

15, 16. (a) Kubeka ingcondvo entfweni letsite kusitsintsa njani simo sengcondvo semuntfu? (b) Yini lesingayisho ngesimo sengcondvo sebantfu labanyenti lamuhla?

15 Fundza Roma 8:6. Kute umuntfu ente intfo letsite—ngisho nobe iyinhle nobe iyimbi, kufanele abeke ingcondvo yakhe kuyo. Bantfu labavame kubeka tingcondvo tabo etintfweni tenyama ngekushesha baba nesimo sengcondvo nobe sifiso lesinake kakhulu leto tintfo. Imibono yabo, tintfo letibajabulisako kanye nalabatitsandzako tigcwaliswa tintfo letinjalo.

16 Lamuhla, bantfu bavame kunaka tiphi tintfo? Umphostoli Johane wabhala: “Konkhe lokuseveni, kuyinkhanuko yenyama, nenkhanuko yemehlo, nekutigabatisa lokulite ngetintfo takulomhlaba. Konkhe loku akuveli kuBabe, kodvwa kwelive.” (1 Joh. 2:16) Letinkhanuko tihlanganisa kutiphatsa kabi ngekwelicansi, kuba nesifiso sekunjinga kanye nekuba netintfo letinyenti. Tincwadzi, bomagazini, emaphephandzaba, emabhayisikobho, tinhlelo te-TV kanye ne-Internet tigcwele tintfo letinjalo, futsi ngalokuyinhloko loko kubangelwa kutsi bantfu labanyenti babeka tingcondvo tabo kuleto tintfo futsi nguloko labakufunako. Nanobe kunjalo, “kunaka kwenyama kukufa”—ngekwakamoya nyalo kanye nangekwenyama esikhatsini lesitako. Kungani kunjalo? Kungobe “labanaka kwenyama batitsa kuNkulunkulu, ngobe abawutfobeli umtsetfo waNkulunkulu; empeleni bate emandla ekuwutfobela. Labo labanaka kwenyama bangeke bamtfokotise Nkulunkulu.”—Rom. 8:7, 8.

17, 18. Singakuphishanekela njani kunaka umoya, futsi utawuba yini umphumela wekwenta njalo?

17 Ngakulokunye, ‘kunaka umoya kukuphila nekuthula’—lokukuphila lokuphakadze esikhatsini lesitako kanye nekuthula kwangekhatsi nekuthula naNkulunkulu nyalo. Singakuphishanekela njani ‘kunaka umoya’? Ngekutsi sibeke tingcondvo tetfu etintfweni takamoya futsi sivumele tisusa tetfu takamoya kanye nesimo setfu sengcondvo kutsi kukhule. Nasenta njalo, siba nesimo sengcondvo ‘lesitfobela umtsetfo waNkulunkulu,’ futsi lesivumelana nemicabango yakhe. Nasihlangabetana nesilingo, sitawuciniseka ngekutsi nguyiphi indlela lokufanele siyitsatse. Sitawukhutsateka kutsi sente sincumo lesikahle, lesivumelana nemoya.

18 Ngako-ke, kubalulekile kutsi sibeke tingcondvo tetfu etintfweni takamoya. Loko sikwenta ngekutsi ‘sibophe tinkhalo tengcondvo yetfu’ ngenjongo yekutsi sisebente, futsi sibe neluhlelo lwekwenta tintfo takamoya letihlanganisa kuthandaza njalo, kufundza kanye nekutadisha liBhayibheli, kuba khona emihlanganweni kanye nekuya ensimini. (1 Phet. 1:13) Kunekutsi sivumele kuphatanyiswa tintfo tenyama, asibeke tingcondvo tetfu etintfweni temoya. Nasenta njalo, sitawuchubeka sihamba ngemoya. Loko kutasiletsela tibusiso, ngobe kunaka umoya kusho kuphila kanye nekuthula.—Gal. 6:7, 8.

Ungachaza?

• Yini ‘leyehlula uMtsetfo,’ futsi Nkulunkulu wakuncoba njani loko?

• Uyini ‘umtsetfo wesono newekufa,’ futsi singakhululwa njani kuwo?

• Yini lokufanele siyente kute ‘sinake kwemoya’?

[Imibuto Yesihloko Lesifundvwako]

[Titfombe emakhasini 12, 13]

Uhamba ngekwenyama yini nobe uhamba ngemoya?