aadhiyaagamam 4:1-26

  • kaayīnum aabēlum (1-16)

  • kaayīnin vamsam (17-24)

  • sētthum avarudaiya magan ēnōsum (25, 26)

4  pinbu, aadhaam than manaivi ēvaalōdu uravukondaan. aval garppamaagi kaayīnai+ petredutthaal.+ appōdhu, “yegōvaavin udhaviyaal oru aan kulandhaiyai petredutthēn” endru sonnaal.  pirpaadu, aval innoru maganai petredutthaal. avandhaan kaayīnin thambi aabēl.+ aabēlum kaayīnum valarndhu aalaanaargal. aabēl aadugalai mēitthuvandhaan, kaayīn vivasaayam seidhuvandhaan.  sila kaalam kalitthu, nilatthil vilaindha sila porulgalai kaayīn yegōvaavukku kaanikkaiyaaga konduvandhaan.  aanaal, aabēl thannudaiya aadugalin mudhal kuttigalil silavatrai,+ avatrin koluppōdu sērtthu konduvandhaan. aabēlaiyum avan kaanikkaiyaiyum yegōvaa ētrukkondaar.+  aanaal, kaayīnaiyum avan kaanikkaiyaiyum avar ētrukkollavē illai. adhanaal, kaayīnukku bayangara kōbam vandhadhu, avan mugatthai thongappōttukkondaan.  appōdhu yegōvaa kaayīnidam, “nī ēn ivvalavu kōbamaaga irukkiraai? ēn mugatthai thongappōttukkondu irukkiraai?  nī manam maari nalladhu seidhaal, unnai naan ētrukkolla maattēnaa?* nī nalladhu seiyavillai endraal, idhō, paavam un kadhavukku veliyil padhungiyirukkiradhu. adhu unmēl paaivadharku kaatthirukkiradhu. aanaal, nī adhai adakkuvaayaa?” endraar.  pinbu kaayīn thannudaiya thambi aabēlidam, “vaa, kaattu pakkam pōivittu varalaam” endraan. avargal kaattu pakkam pōna piragu, kaayīn than thambi aabēlai kolai seidhaan.+  pinbu yegōvaa kaayīnidam, “un thambi aabēl engē?” endru kēttaar. adharku avan, “enakku theriyaadhu. en thambikku naan enna kaavalkaaranaa?” endru kēttaan. 10  appōdhu kadavul, “nī enna kaariyam seidhirukkiraai? idhō! un thambiyin rattham ennidam nīdhi kēttu indha mannilirundhu kadharugiradhu.+ 11  naan unnai sabikkirēn; un thambiyin ratthatthai un kaiyilirundhu vaangi kudittha indha mannaivittu unnai thuratthugirēn.+ 12  nī nilatthil payir seidhaalum unakku vilaichal kidaikkaadhu. indha būmiyil naadōdiyaaga alaindhu thirivaai” endraar. 13  adharku kaayīn yegōvaavidam, “naan seidha kutratthukku nīngal tharugira dhandanaiyai ennaal thaangikkollavē mudiyaadhu. 14  indru nīngal indha mannaivittu ennai thuratthugirīrgal. ini naan ungal mugatthukku munnaal nirka mudiyaadhu. indha būmiyil naadōdiyaagatthaan alaindhu thiriya vēndiyirukkum. ennai yaaraavadhu paartthaal kandippaaga kondruviduvaargalē” endraan. 15  adharku yegōvaa, “appadiyendraal, kaayīnai kolai seigiravan ēlu madangu palivaangappaduvaan” endraar. kaayīnai paarkkira evanum avanai aditthu kollaamal iruppadharkaaga, yegōvaa kaayīnukkaaga ōr adaiyaalatthai kodutthaar.* 16  appōdhu, yegōvaavin munnilaiyilirundhu kaayīn purappattu pōi, ēdhēnukku+ kilakkē irundha nōth* dhēsatthil kudiyērinaan. 17  adhanpin, kaayīn than manaiviyōdu+ uravukondaan. aval garppamaagi ēnōkkai petraal. pinbu, kaayīn oru nagaratthai katta thodangi, adharku thannudaiya magan ēnōkkin peyarai vaitthaan. 18  pirpaadu, ēnōkkukku īraath endra magan pirandhaan. īraatthukku meguyavēl pirandhaan. meguyavēlukku metthūsavēl pirandhaan. metthūsavēlukku laamēkku pirandhaan. 19  laamēkkukku irandu manaivigal. mudhal manaiviyin peyar aadhaal, irandaam manaiviyin peyar sillaal. 20  aadhaal yaabaalai petredutthaal. kūdaarangalil thangi kaalnadaigalai valarttha mudhal manidhan yaabaaldhaan. 21  avanudaiya sagōdharan peyar yūbaal. yaalum kulalum vaasittha mudhal manidhan yūbaaldhaan. 22  sillaal, thūbaal-kaayīnai petredutthaal. avan ellaavidha sembu karuvigalaiyum irumbu karuvigalaiyum seidhaan. thūbaal-kaayīnin sagōdhari peyar naamaal. 23  pinbu, laamēkku than manaivigalaana aadhaalaiyum sillaalaiyum paartthu, “laamēkkin manaivigalē, kēlungal.en vaartthaigalukku kaadhukodungal: oru manushanai kondrēn, ennai kaayappadutthiyadharkaaga.aam, ōr ilainyanai kondrēn, ennai aditthadharkaaga. 24  kaayīnukkaaga 7 dhadavai palivaangappadum endraal,+laamēkkukkaaga 77 dhadavai palivaangappadum” endru sonnaan. 25  aadhaam than manaiviyōdu marubadiyum uravukondaan, aval oru maganai petredutthaal. appōdhu aval, “aabēlai kaayīn kolai seidhadhaal+ avanukku badhilaaga kadavul enakku innoru vaarisai kodutthirukkiraar” endru solli avanukku sēth*+ endru peyar vaitthaal. 26  sētthukkum oru magan pirandhaan. sēth avanukku ēnōs+ endru peyar vaitthaar. andha samayatthil, janangal yegōvaavin peyarai kalangappaduttha* aarambitthaargal.

Footnotes

vē.vaa., “nī uyarvadaiya maattaayaa?”
idhu matravargalai echarippadharkaaga kodukkappatta oru kattalaiyaaga irundhirukkalaam.
vē.vaa., “naadukadatthappadudhal.”
arttham, “niyamippadhu; koduppadhu.”
nē.mo., “yegōvaavin peyaril alaikka.”