prasangi 4:1-16

  • kodumaigal maranatthaivida mōsamaanavai (1-3)

  • vēlaiyai patriya samanilaiyaana karutthu (4-6)

  • nanbanin arumai (7-12)

    • thaniyaaga iruppadhaivida irandu pēraaga sērndhiruppadhu nalladhu (9)

  • raajaavin vaalkkai vīnaaga irukkalaam (13-16)

4  sūriyanukku kīlē nadakkira ellaa kodumaigalaiyum naan marubadiyum gavanitthēn. adakki odukkappattavargalin kannīrai paartthēn; avargalukku aarudhal solla yaarumē illai.+ avargalai adakki odukkiyavargalukku adhigaaram irundhadhaal avargalukku aarudhal solla yaarumē illai.  uyirōdu vaalndhuvandhavargalai paaraattuvadharku badhilaaga ērkenavē setthuppōyirundhavargalai paaraattinēn.+  ivargal ellaaraiyumvida innum pirakkaadhavargaludaiya nilaimai evvalavō mēl.+ ēnendraal, sūriyanukku kīlē nadakkira kodumaigalai avargal paarkkavillai.+  pōtti poraamaiyendru vandhuvittaal+ manushargal endhalavukku muyarchi edutthu* thiramaiyaaga vēlai seigiraargal endru paartthirukkirēn. idhuvum vīndhaan, kaatrai pidikka ōduvadharku samamdhaan.  muttaal than kaiyai kattikkondu summaa irundhu, thanakkē alivai thēdikkolgiraan.+  rombavum kashtappattu* vēlai seidhu kaatrai pidikka ōduvadhaivida konjam* ōiveduppadhu mēl.+  sūriyanukku kīlē nadakkira innoru vīnaana kaariyatthaiyum gavanitthēn:  oruvan thannandhaniyaaga irukkiraan, avanukku nanbanum illai, maganum illai, sagōdharanum illai. aanaalum, raatthiri pagalaaga ulaikkiraan. evvalavudhaan sotthu irundhaalum avanudaiya kangal thirupthi adaivadhillai.+ ‘nalladhu edhaiyum anubavikkaamal yaarukkaaga ippadi ōdi ōdi ulaikkirēn?’+ endru avan eppōdhaavadhu yōsikkiraanaa? idhuvum vīndhaan, vēdhanaiyaana vēlaidhaan.+  thaniyaaga iruppadhaivida irandu pēraaga sērndhiruppadhu nalladhu.+ appōdhu, avargaludaiya kadina ulaippukku nalla palan kidaikkum. 10  oruvan vilundhaal innoruvan thūkkivida mudiyum. aanaal, thaniyaaga iruppavan kīlē vilundhaal avanai yaar thūkkividuvadhu? 11  irandu pēr sērndhu padutthukkondaal kadhagadhappaaga irukkum. thaniyaaga iruppavanaal eppadi kadhagadhappaaga irukka mudiyum? 12  thaniyaaga iruppavanai oruvan sulabamaaga vīltthividalaam. aanaal, irandu pēraaga irundhaal avanai edhirtthu nirka mudiyum. mūndru ilaigal sērndha kayitrai sīkkiratthil arukka mudiyaadhu. 13  vayadhaanavaraaga irundhaalum echarikkaiyai kēttu nadakkira alavukkukkūda butthi illaadha muttaal raajaavaivida,+ ēlaiyaaga irundhaalum nyaanamaaga nadakkira ilainyanē mēl.+ 14  ēnendraal, andha raajaavin aatchiyil avan* ēlaiyaaga pirandhirundhaalum,+ siraichaalaiyilirundhu veliyē vandhu raajaavaaga aanaan.+ 15  sūriyanukku kīlē nadamaadugira ellaaraiyum patri yōsitthu paartthēn. raajaavukku adutthapadiyaaga simmaasanatthil utkaarum vaarisai patriyum yōsitthu paartthēn. 16  avanukku ēgappatta aadharavaalargal irundhaalum, pirpaadu varugiravargalukku avanai pidikkaadhu.+ idhuvum vīndhaan, kaatrai pidikka ōduvadharku samamdhaan.

Footnotes

vē.vaa., “kadinamaaga ulaitthu.”
nē.mo., “oru kaippidi alavu.”
nē.mo., “irandu kaippidi alavu.”
oruvēlai, andha nyaanamaana ilainyanai kurikkalaam.