1, 2. Bantu bengi bali baipuzia kiipuzio ki?

 KILA busiku tuli twaunvua mpunda palua masaanzo paleepale ali akitika mu kyalo. Kwa mufuano, tuli twaunvua nangue tsunami ao menda engi kufuma mu lyezi ainoona muzi, kipopoosi wakisia ni kwipaya bantu bengi na masasi mu kanisa. Mama umo wafua na buluele bwa kapoopo ni kusia baana basaano.

² Musita masaanzo ali aleetua na maka a kyalo a buinooni ao maavia nga azo lwali akitika, bantu bengi bali baipuzia eevi, “Juu ya ki?” Bengi bali baipuzia ni juu ya ki kyalo kiizuzimo misuula ni maavia. Eba, waiipuziiziepo kale palua bintu beebio?

3, 4. (a) Habakuki waaipuziizie biipuzio ki? (b) Yehova waamwasukile siani?

³ Mu Bibilia, twasambilila nangue balalume baali ni kiketekelo kikata kuli Leeza, ni beene baaipuziizie biipuzio nga beebio. Kwa mufuano, kabika Habakuki waamwipuziizie Yehova eevi: “Juu ya ki wandengia mone bintu bibiipile? Juu ya ki ulekeleele kutitikilua? Juu ya ki bunginooni ni bungipaani bili ntaanzi yaane? Kabili juu ya ki kukankabula ni mazibo byavula?”​—Habakuki 1:3.

⁴ Mu Lileembo lya Habakuki 2:2, 3, muli kyasuko kyakue Leeza ku biipuzio byakue Habakuki ni bulayo bwakue bwa kuwaamia aali ezio. Yehova abatonene saana bantu. Bibilia ili yalanda eevi: “Amilabukiile [ao, ali wamiemena].” (1 Petro 5:7) Kulanda kisinka, kine fwefue tuli twasuula kumona maavia, Leeza weene ali wasuula kukilapo. (Isaya  55:8, 9) Kansi, tulondoluele keeki kiipuzio, Juu ya ki pa kyalo pali maavia engi saana?

5. Bakasambilizia ba ma diini bali balanda ki palua maavia? Bibilia ili yasambilizia ki?

⁵ Ba pastere ni bakasambilizia ba ma diini bali balanda nangue kine bantu basaanga maavia ao bukyuzi, ni kutona kwakue Leeza. Bange bali baalanda nangue kila kintu kili kyakitika ku muntu, pamo ni masaanzo byaatantikilue ntangia kale kuli Leeza, kabili tetuviinda ata limo kumana kine ni juu ya ki. Ni bange bali baalanda nangue bantu, pamo ni baana baniini, bali baafua eevi baye beekale pamo ni Leeza ku muulu. Inzi, bobo ni bufi. Yehova teezi ata limo kulengia bintu bibiipile bikitike. Bibilia ili yalanda nangue: “Ni kintu kisiviinda kutontonkaniiwa nangue Leeza wakisinka akite bubiifi, ni Wamaka Onse akite bilubo!”​—Yobu 34:10.

6. Juu ya ki bantu bengi bali bamusikilila Leeza palua bukyuzi bonse buli mu kyalo?

⁶ Bantu bengi bali bamusikilila Leeza palua maavia ao bukyuzi bonse buli pa kyalo, paantu bali batontonkania nangue Leeza i ateekele kyalo. Inzi, nga vitwakisambilila mu lyasi lya 3, kateeka mwine-muine wa kyalo ni Sataana Kibanda.

7, 8. Juu ya ki kuli bukyuzi buingi saana ku kyalo?

⁷ Bibilia ili yatubuila nangue ‘kyalo kyonse kiteekelue na olia mubi.’ (1 Yoane 5:19) Kateeka wa keenu kyalo, Sataana, abiipile saana kabili tali na nkumbu. “Ali wabeepa bekala kyalo bonse.” (Nfyulo 12:9) Bantu bengi bali bamupala. Ni keekio ni kimo pa bintu bilengiizie kyalo kiye kyaizuzimo bufi, misuula, ni kusiba na nkumbu.

⁸ Kuli ni binge bilengiizie bukyuzi buye bwakilile kuvula pa kyalo. Kisia Adamu ni Eva kusanguka, baambukiziizie lizaambi ku baana baabo. Kabili lizaambi lilengiizie bantu  baye babaleetela benaabo maavia ao bukyuzi. Lyonse bali baatona kuya baali ba pamuulu saana kukila bange. Bali baluana, bali baya ku vita, ni kwemia bange. (Kasimika 4:1; 8:9) Lunge, kili kyalengia bantu kukyula ni “musita ni bintu bisiketekeelue.” (Kasimika 9:11) Kine bali pa nkeende ibiipile ni mu musita ubiipile, masaanzo ni bintu binge bibiipile kunti byabafikiila.

9. Juu ya ki kunti twaaluka ni kisinka nangue Yehova ali ni nsaambu ilengiizie alekelele bukyuzi buye bwatwaliliile?

⁹ Yehova teezi kulengia bukyuzi ata kaniini. Tapalile kusikililua palua vita, bubiifi, ni kukendua kwa bantu. Leeza teezi kulengia masaanzo ali aleetua na maka a kyalo a buinooni nga evelia ntensi, nvula ikata ya mwela, ni bibunda. Inzi, kunti waiipuzia, ‘Kine Yehova i muntu ali ni maka akilile pa kyalo ni ku muulu, juu ya ki tali mukwanzia bintu beebio bibiipile kukitika?’ Tumanine nangue Leeza ali watuemena saana, kansi apalile kuya waali ni nsaambu ilengiizie aye walekeleele bukyuzi kuba bwatwaliliile.​—1 Yoane 4:8.

10. Sataana waamusitakile ki Yehova?

¹⁰ Mu busitani bwa Edeni, Kibanda waabapotenkaniizie ba Adamu ni Eva. Sataana waamusitakile Leeza kuba kateeka mubi. Waalandile nangue Leeza waali wabatanine kintu kampanda kiweeme. Sataana waatonene ba Adamu ni Eva bazumine nangue wakaba kateeka aweeme kukila Yehova ni kabili te baali bakabiile Leeza.​—Kutendeka 3:2-5; mona Bulondolozi Bunge bwa 27 ku lubali lwa 222.

11. Tukabiile kwasuka kiipuzio ki?

¹¹ Ba Adamu ni Eva baakeene kumunakila Yehova kabili baamusangukiile. Baamuene nangue bali ni nsaambu ya kupingula bo bene biweeme ni bibiipile. Yehova nga waalangiliile siani nangue babisanguka baali baabufi kabili weene i amanine bintu biweeme kuli fwefue?

12, 13. (a) Juu ya ki Yehova taabenoonene ba bisanguka? (b) Juu ya ki Yehova waalekeleele Sataana aaluke kateeka wa keenu kyalo ni bantu beteeke bo beene?

 ¹² Ba Adamu ni Eva lubaakitile lizaambi, Yehova taabenoonene. Inzi, waabalekeleele baviale baana. Kisia, Yehova wakitile iviindikane ku baana bakue Adamu ni Eva basaakule naani ali kuba kateeka waabo, Yehova ao Sataana. Mupaango wakue Yehova waali wa kwizuzia kyalo na bantu bapuililikile, kabili keekio kyali kya kukitika anzia belia byaakebele kukita Kibanda.​—Kutendeka 1:28; Isaya 55:10, 11.

¹³ Sataana waamusitakile Yehova ntaanzi ya mamilioni a ba malaika. (Yobu 38:7; Danieli 7:10) Pakaako, Yehova waamupeele Sataana musita wa kulangilila kine masitaaka akue ni a kisinka. Kabili, waabapeele bantu musita wa kwimika buteeko bwabo mu kyalo kitunguluilue na Kibanda, eevi balangilile kine bali kuviinda pasili kukwasiiwa na Leeza.

14. Ozu musita onse wapita walangilila ki?

¹⁴ Ma elufu a miaka apita bantu baali mukwezia kwiteeka bo beene, inzi, te baviindile. Sataana tasyamonekele kuba waali wa bufi. Bantu bakabiile kakiine kukwasiiwa na Leeza. Kabika Yeremia, waali ni nsaambu lwaalandile eevi: “Manine buino, Wee Yehova, nangue nzila ya muntu teili mu buviinde bwakue. Muntu ali waenda tali ata na buviinde bwa kutungulula lutanfu lwakue.”​—Yeremia 10:23.

15, 16. (a) Juu ya ki Yehova alekeleele bukyuzi butwalilile musita wa leepele saana? (b) Juu ya ki Yehova tali mukufumiapo maavia ali mukulengiiwa na Sataana?

¹⁵ Juu ya ki Yehova alekeleele maavia ao bukyuzi butwalilile musita waleepele? Juu ya ki tali mukwanzia bintu  bibiipile kukitika? Kyali kyaloombele musita eevi kulangilila nangue butunguluzi bwakue Sataana bwandile. Bantu te basyaeziizie kila musango wa buteeko, inzi bila kuviinda. Anzia kine tebasyakitile buyantanzi mu bintu bya sayansi ni tekinolojia, kubulua kwa nsaambu, bupabi, kutiona mizilo ni vita bili mukukila kuvula kukila ntaanzi. Tetuviinda kwiteeka buino fwe beene bila Leeza.

¹⁶ Inzi, Yehova tali mukufumiapo maavia alengiiziwe na Sataana. Kine wafumiapo, ili kumoneka nangue ali mukukwasia buteeko bwakue Sataana, kabili takakitapo evio ata limo. Ni kingeko, bantu bali kumona nangue bali ni buviinde bwa kwiteeka buino bo beene. Inzi bobo ni bufi, kabili Yehova taviinda kukwasia bufi bobo. Teezi kubeepapo ata limo.​—Baebrania 6:18.

17, 18. Yehova wakakita ki eevi kupuisia bunginooni bonse bulengiiziwe na Sataana?

¹⁷ Eba, Yehova kunti wawaamia byonse byakinoonua na bukisanguka bwakue Sataana pamo ni bantu? Een. Kuli Leeza, bintu byonse bili byaviindikana. Leeza amanine musita lwali wakafumiapo bukyuzi bonse. Yehova wakafumiapo bukyuzi bonse musita lwali wakaasuka masitaaka onse akue Sataana. Kupuako, wakaalula kyalo kyonse kuba paradiso, nga vikyali kyapalile kuya kyali. Baalia bonse bali mu “mankabuli alangulukilue” bakatuntumunua. (Yoane 5:28, 29, NWT) Bantu tebakalwala kabili ata limo ao kufua. Yesu wakawaamia bintu byaainoonenue na Sataana. Yehova wakamubombia Yesu eevi kuiza ‘kulovia bikitua [ao, miilo] byonse byakua Kibanda.’ (1 Yoane 3:8) Tuli ni nsantilo ikata saana, paantu, mu wenka ozu musita onse, Yehova akitupembeele eevi tufikiile kumumana, ni kupingula nangue tutonene weene aaluke Kateeka weetu. (Soma 2 Petro 3:9, 10.) Ata musita utuli twakyula, ali watukwasia kusipikizia.​—Soma 1 Bakorinto 10:13.

 ¹⁸ Yehova teezi kutupatikizia tumusaakule weene kuba Kateeka weetu. Waabapeele bantu buntungua bwa kwisaakuila. Kansi tumone bupe bobo bwa mana, buli na mana ki kuli fwefue.

19. Yehova waatupeele bupe ki bwa mana? Juu ya ki tupalile kulangilila nsantilo yeetu palua bupe bobo?

¹⁹ Bupe buweeme bwakue Yehova bwa kwisaakwila, buli bwatupusania saana ku ba nama. Ba nama bali bakita bintu batunguluilue na silika (buviinde buli bwatungulula ba nama), inzi, fwefue kunti twasaakula vitupalile kwikala ni kupingula kine tutonene kumusaansamusia Yehova. (Tuswalo ni Mafunde 30:24) Kabili, te tuli nga masiini ali akitasie keelia kyaaundiilue kukita. Tuli ni buntungua bwa kukita bupinguzi palua olia ututonene kwaluka, olia ututonene aye waali kibuza weetu, ni beelia bitutonene kukita palua buikazi bwetu. Yehova atonene tusekelele buikazi.

20, 21. Ni bupinguzi ki buweeme buupalile kukwata leenu?

²⁰ Yehova akebele fwefue tumutone. (Mateo 22:37, 38) Ali nga baba ali waunvua makola musita muana wakue lwali wamulanda “Nkutonene” kine muana walanda evio kufuma ku mutima, pasili kupatikiziiwa. Yehova waatupeele buntungua bwa kusaakula kumubombela weene ao abe. Sataana, Adamu, ni Eva baasaakuile kumukaana Yehova. Uli kubombia siani buntungua bobe bwa kwisaakwila?

²¹ Bombia buntungua bwa kwisaakwila eevi kumubombela Yehova. Kuli ni mamilioni a bantu bapinguile kumusaansamusia Leeza ni kumukaana Sataana. (Tuswalo ni Mafunde 27:11) Upalile kukita ki loonu eevi ukabeemo mu kyalo kya leenu kyakue Leeza, musita lwali wakafumiapo bukyuzi bonse? Lyasi likoonkelepo lyakaba kwasuka keekio kiipuzio.