1, 2. (a) Eba, kumana liina lya muntu umo amanikile saana, kulangiliile nangue umumanine buino? Londolola. (b) Bantu bazumiine ki palwakue Yesu?

 PA KYALO pali bantu bengi bamanikile saana. Kunti waya wamanine liina lya muntu kampanda amanikile saana. Inzi, kumanasie liina lyakue te kulangiliile nangue umumanine buino. Te kulangiliile nangue umanine kila kantu palua buikazi bwakue ni vyali kakiine.

² Paange waunvuile kale mpunda palwakue Yesu Kristu, anzia kine waali pa kyalo tekusyapitile miaka 2 000 eevi. Inzi, bantu bengi te bamanine kine Yesu waali muntu wa siani. Bange bali balanda nangue waali muntu aweeme, bange bali balanda nangue waali kabika, ni bange bazumiine nangue weene ni Leeza. Watontonkania siani?​—Mona Bulondolozi Bunge bwa 12 ku lubali lwa 211

3. Juu ya ki ni kintu kya mana umumane Yehova Leeza ni Yesu?

³ Ni kintu kya mana saana umane kisinka palwakue Yesu. Juu ya ki? Bibilia yatubuila eevi: “Bukose bwa muyayaya ni bobu, kukumana weewe bunke Leeza wa kiine, ni Yesu Kristu uwaatumine.” (Yoane 17:3) Kakiine, kine wamana kisinka palwakue Yehova ni Yesu, kunti waikala loonse mu kyalo kya paradiso. (Yoane 14:6) Kabili, kumumana Yesu kunti kwakukwasia ni leenu, paantu weene ni kyakumwenako kiwaamiisie kilangiliile vya kwikala ni kukitila bange. (Yoane 13:34, 35) Mu lyasi lya 1, twasambiliile kisinka palwakue Leeza. Loonu,  tuli kusambilila beelia bili byasambilizia Bibilia palwakue Yesu.

4. Meena “Masia” ni “Kristu” ali na mana ki?

⁴ Miaka ingi ntaanzi Yesu avyalue, Yehova waalaile mu Bibilia nangue wakamutuma Masia, ao Kristu. Mulandu “Masia” ufumine mu lulimi lwa Kiebrania, ni mulandu “Kristu” ufumine mu Kigiriki. Azo meena mana yakue, “abiikilue mafuta,” i kulanda nangue olia asaakuilue ni kupeelua kifulo ao muilo wibeleele kuli Leeza. Masia wakafikilizia bulayo bonse bwakue Leeza. Inzi, ntaanzi Yesu tanavyalue, bantu bengi baali baiipuzia, ‘Eba, naani wakaba Masia?’

5. Eba, basambi bakue Yesu baali baazumiine nangue Yesu waali Masia? Londolola.

⁵ Basambi bakue Yesu te baatwisikile nangue Yesu waali Masia walailue. (Yoane 1:41) Kwa mufuano, Simoni Petro waamuanine Yesu: “Weewe uli Kristu.” (Mateo 16:16) Tuli ni busininkizio ki nangue Yesu i Masia?

6. Leeza wabakwasiizie siani bantu bali ni kiketekelo bamwinike Masia?

⁶ Kale ntaanzi Yesu avyalue, bakabika bakue Leeza baaleembele mpunda ingi yaali yakukwasia bantu bamwinike Masia. Nga yabakwasiizie siani? Tulande, baakutuma uye pa nkeende pali paimanina ma bis kabili pali pasaangua bantu bengi, eevi upokelele muntu uusinamonepo ata limo. Kine bakubuila buino vili ozo muntu, kunti waviinda kumwinika. Evio vyenka, Yehova waabombiizie bakabika bakue eevi kutubuila palua beelia byali byapalile kukita Masia ni beelia byali byapalile kumufikila. Kufikiliziiwa kwa bukabika bobo bonse, kwakwasiizie bantu bali ni kiketekelo bamane nangue Yesu i Masia.

7. Ni bukabika ki bubili bulangiliile nangue Yesu i Masia?

 ⁷ Tumone bukabika bubili pa bobo. Bwa mambo, miaka 700 ntaanzi Yesu tanavyalue, Mika waalandile nangue Masia wakavyalua mu muzi uniini wa Betlehemu. (Mika 5:2) Ni kooko i kwavyaliilue Yesu! (Mateo 2:1, 3-9) Bwa bubili, Danieli waalandile nangue Masia wakamanika mu muaka wa 29. (Danieli 9:25) Bobu ni bukabika bubili sie pa bukabika buingi bulangiliile paswetele nangue Yesu i Masia waalailue.​—Mona Bulondolozi Bunge bwa 13 ku lubali lwa 211.

8, 9. Ni kiki kyakitikile pa lubatizio lwakue Yesu kilangiliile nangue weene i Masia?

⁸ Yehova waalangiliile paswetele nangue Yesu i Masia. Leeza waalaile kumupeela Yoane Mubatizi kalangi kakumukwasia kumana kine Masia naani. Musita Yesu lwaile kuli Yoane Mubatizi eevi amubatizie mu mumana Yordani, mu muaka wa 29, Yoane waamuene kalangi kaako. Bibilia yatubuila kyakitikile: “Kisia kubatiziiwa, paalia penka Yesu waafumine mu menda; kabili mona! myulu yaizukile, kabili waamuene mupasi wakue Leeza wakooka nga kakunda ni kuiza pali weene. Mona! Ni lizui likata kufuma ku muulu lyaalandile ‘Ozu ni Muana wane, u ntonene, olia u ngitabiile.’” (Mateo 3:16, 17, NWT) Musita Yoane lwaaunvuile ni kumona kalangi, waainikile nangue Yesu i Masia. (Yoane 1:32-34) Mu bobo busiku, Yehova lwakoosiizie mupasi wakue pali Yesu, Yesu waalukile Masia. Waalukile olia wasaakuilue na Leeza aaluke Ntunguluzi ni Likolo.​—Isaya 55:4.

 ⁹ Bukabika buli mu Bibilia, Milandu yakue Yehova muine, pamo ni kalangi kaafumiizie pa kubatiziiwa kwakue Yesu bilangiliile nangue weene i Masia. Inzi Yesu waafumine pi, kabili waali muntu wa siani? Tumone vili vyalanda Bibilia.

10. Bibilia ili yalanda ki palua buikazi bwakue Yesu ntaanzi eze pa kyalo?

¹⁰ Bibilia ili yasambilizia nangue Yesu waikeele ku  muulu musita waleepele saana ntaanzi eze pa kyalo. Mika waalandile nangue Masia ni “wakufuma ku nsita ya kale.” (Mika 5:2) Yesu muine waalandile lingi nangue waali ku muulu ntaanzi avyalue waali muntu. (Soma Yoane 3:13; 6:38, 62; 17:4, 5.) Ni ntaanzi ya kuiza pa kyalo, Yesu waali ni bukibuza bwibeleele pamo ni Yehova.

11. Juu ya ki Yesu atonenue saana kuli Yehova?

¹¹ Yehova amutonene saana Yesu. Juu ya ki? Paantu Leeza waamubumbile ntaanzi tanabumbe bintu binge byonse. Pakaako, Yesu ali wakuutua “libeli likilile bilengua byonse.” a (Bakolosai 1:15) Kabili Yesu atonenue na Yehova paantu weene sie bunke i waabumbilue na Yehova mwine bunke. Keekio i kilengelele aye wakuutua “Mwana wakue lyonga.” (Yoane 3:16) Kabili Yesu weene sie bunke i waabombiiziwe na Yehova kubumba bintu binge byonse. (Bakolosai 1:16) Kabili Yesu sie bunke i ali wakuutua “Keebo,” paantu Yehova waamubombiizie kupeela mpunda ni malaizio ku bamalaika ni bantu.​—Yoane 1:14.

12. Twamana siani nangue Yesu ni Leeza te muntu umo?

¹² Bantu bange bazumiine nangue Yesu i wenka Leeza. Inzi, Bibilia teizi kusambilizia evio. Bibilia ili yalanda nangue Yesu waabumbilue, keekio kyalangilila nangue Yesu ali ni ntendeko. Inzi, Yehova waabumbile bintu byonse, tali na ntendeko. (Malumbo 90:2) Vyali Muana mwina Leeza, Yesu tanatontonkaniepo ata limo kuezia kwaluka Leeza. Bibilia ili yasambilizia bila kufiika nangue Baba i mukulu kukila Muana. (Soma Yoane 14:28; 1 Bakorinto 11:3.) Yehova sie bunke i “Leeza Wamaka  Onse.” (Kutendeka 17:1) Weene i mukulu akilile kabili wa maka engi pa kyalo ni mu muulu.​—Mona Bulondolozi Bunge bwa 14 ku lubali lwa 212.

13. Juu ya ki Bibilia ili yalanda nangue Yesu ni “kipalo kyakue Leeza asiizi kumoneka”?

¹³ Yehova ni Muana wakue, Yesu, baapuile mamilioni a miaka baali mukubomba lwa pamo saana, ntaanzi myulu ni kyalo tebinabumbue. Kipalile baali baatoneene saana! (Yoane 3:35; 14:31) Yesu waapalile mibeele yakue Baba wakue buino saana, ni pakaako Bibilia ili yamukuuta “kipalo kyakue Leeza asiizi kumoneka.”​—Bakolosai 1:15.

14. Kyaviindikeene siani Muana mutonua wakue Yehova avyalue waali muntu?

¹⁴ Muana atonenue saana mwina Yehova, waali waiteaniiziesie kufuma ku muulu ni kuvyalua pa kyalo waali muntu. Eba, kyaviindikile siani? Yehova waakitile kimpezia maano, waakusiizie bukose bwa Muana wakue kufuma ku muulu ni kububiika mu kavumo kakue mukaziana waali wasuungile kisungu, ali wakuutua Maria. Mu ezio nzila, Yesu taali na baba muviazi wa pa kyalo. Pakaako, Maria waavyele muana wapuililikile, ni kumwinika liina Yesu.​—Luka 1:30-35.

15. Kunti twafikiila siani kumumana Yehova buino?

¹⁵ Kunti wasambilila bingi palwakue Yesu, palua buikazi bwakue, ni palua mibeele yakue kupitila kusoma kitabu kya Bibilia kya Mateo, Marko, Luka ni Yoane. Bitabu bebio bili byakuutua Nsimiko. Paantu Yesu alisie nga Baba wakue, beelia biuli kusoma bili kukukwasia kabili kumumana buino Yehova. Keekio i kyalengele Yesu alande eevi: “Olia waamona neene wamumona ni Baba.”​—Yoane 14:9, NWT.

16. Yesu waali wasambilizia ki? Masambilizio akue Yesu aafumine pi?

 ¹⁶ Bantu bengi baali bamukuuta Yesu “Kasambilizia.” (Yoane 1:38; 13:13) Kimo pa bintu bya mana saana byaasambiliziizie ni ‘mpunda iweeme ya Bukolo.’ Bukolo bobo ni kiki? Ni buteeko bwakue Leeza buli bwakateeka pa kyalo kyonse bwali ku muulu ni kupeela mpaalo bantu bali bamunakila Leeza. (Mateo 4:23) Kila kintu kyasambiliziizie Yesu kyaafumine kuli Yehova. Yesu waalandile: “Bindimukusambilizia te byane, inzi ni byakue olia antumine.” (Yoane 7:16, NWT) Yesu waali wamanine nangue Yehova atonene bantu bonvue mpunda iweeme ilandile nangue Bukolo Bwakue Leeza bwakateeka pa kyalo kyonse.

17. Yesu waali wasambilizia ku pi? Juu ya ki waaikwindile saana kusambilizia bange?

¹⁷ Eba, Yesu waali wasambilizia ku pi? Konse kwaali wasaanga bantu. Waasambiliziizie mu mizi iniini, mu mizi ikata, mu nsoko, mu nkeende ya lupupo, ni ku masesi a bantu. Taali wapembelela bantu bamuile. Lyonse waali waya kwabo. (Marko 6:56; Luka 19:5, 6) Yesu waali wabomba saana ni kubombia nsita ingi ni maka waali mukusambilizia bantu. Juu ya ki? Paantu waali wamanine nangue Leeza waali waatonene akite evio, kabili paantu lyonse waali wamunakila Baba wakue. (Yoane 8:28, 29) Kabili Yesu waali wasimikila, paantu waali wabonvuila bantu nkumbu. (Soma Mateo 9:35, 36.) Waamuene nangue bantunguluzi ba ma diini te baali baasambilizia kisinka palwakue Leeza ni Bukolo bwakue. Pakaako, waatonene kukwasia bantu bengi bonvue mpunda iweeme.

18. Ni mibeele ki yakue Yesu iwatonesia?

¹⁸ Yesu waali wabatonene bantu ni kubeemena. Waali waweeme, kabili waleengele kupalamua. Ni baana  kumo baali baatona kuba pamo nakue. (Marko 10:13-16) Yesu waali wakoonka nsaambu lyonse. Taali waatona bitulilo ni kubulua kwa nsaambu. (Mateo 21:12, 13) Yesu waaikeele mu nsita banakazi lubaali batanua nsaambu yabo paleepale kabili tebaali bakindikua. Inzi, Yesu waali wabamuene kuya baali ba mana kabili waali wabakindika lyonse. (Yoane 4:9, 27) Kabili Yesu waali waikefiizie kakiine. Kwa mufuano, mu kyungulo kimo, waasaambile maulu a basambi bakue, miilo yali yakitua na muzia.​—Yoane 13:2-5, 12-17.

19. Ni mufuano ki ulangiliile nangue Yesu waali wamanine bintu bikabiilue kakiine na bantu kabili waatonene kubakwasia?

¹⁹ Yesu waali wamanine bintu byali byakabiilue na bantu kakiine, kabili waali watonene kubakwasia. Keekio kyamuenekele paswetele musita lwabombiizie maka akue Leeza eevi kukosia bantu mu kimpezia maano. (Mateo 14:14) Kwa mufuano, muntu wa bukoma ao tembue waaile kuli Yesu ni kumuana: “Kine watona kunti wanswesia.” Yesu waasonseziziiwe na kuluala ni kwema kwa muntu ozo. Waamunvuiliile nkumbu kabili waatonene kumukwasia. Kupuako, Yesu waaoluele kuboko, waamukumizie mwalalume ozo ni kumuana: “Naatona, sweta!” Ni mwalalume waali waluele waakosele! (Marko 1:40-42) Eba, kunti watontonkania vyaiunvuile mwalalume ozo?

20, 21. Ni mu nzila ki Yesu ni mufuano uweeme wa kumunakila Leeza?

²⁰ Yesu ni mufuano uweeme wa kumunakila Leeza. Anzia kine waapitile mu aali yakolele ni kukitilua bintu bibiipile na baluani bakue, waamunakiile Baba wakue. Kwa mufuano, Yesu taakitile kilubo musita Sataana  lwaamueziizie. (Mateo 4:1-11) Bantu benka ba mu lupua lwakue Yesu, te bazumiine nangue waali Masia kabili baalandile nangue waali ‘wazambukile,’ inzi, Yesu watwaliliilesie kubomba miilo yakue Leeza. (Marko 3:21) Lwakitiilue bintu bibiipile na baluani bakue, Yesu waamunakiile Leeza kabili taaeziizie kubakita ovio.​—1 Petro 2:21-23.

²¹ Yesu waakyulile saana ni kufua lufu lwaali lwakolele saana, inzi waasielesie waali wa kisinka kuli Yehova. (Bafilipi 2:8) Tontonkania vyaasipikiziizie saana busiku bwaafuile. Waakwetue, bakasininkizia ba bufi baamusitakile nangue wamutukile Leeza, ba zuuzi babiipile baamutanine nsaambu, libumba lya bantu baamusekele, ni balukale baamusanzile ni kumukonkomena pa kimuti.  Musita wa kufua waasamuine: “Yafikiliziiwa!” (Yoane 19:30, NWT) Nsiku itatu kisia Yesu kufua, Yehova waamutuntumuine ni kumupeela mubili wa kimupasi. (1 Petro 3:18) Kisia milungu iniini, Yesu waabuelele ku muulu, ‘waaikeele ku kuboko kulio kwakue Leeza,’ ni kupembelela Leeza amwalule Likolo.​—Baebrania 10:12, 13.

22. Paantu Yesu waamunakiile Baba wakue, kunti twaaluka ni lisyuko ki?

²² Paantu Yesu waamunakiile Baba wakue, loonu kunti twasyuka kwikala loonse pa kyalo kya paradiso, nga evelia Yehova vyaapaangile. Mu lyasi likoonkelepo, twakaba kumona lufu lwakue Yesu viluli kulengia kikaviindikane kwikala loonse.