Skip to content

Skip to table of contents

LYASI LYA KUSAMBILILA LYA 7

LWIMBO 51 (Lwa Kiswahili) Fwefue Twaaipeele Kuli Leeza!

Kunti Twasambilila ki Kupitila Banaziri?

Kunti Twasambilila ki Kupitila Banaziri?

“Nsiku yonse ya bunaziri bwakue, weene wakaba wali mutakatiifu kuli Yehova.”MPEN. 6:8.

KIKATA KIINE

Tuli kumona mufuano wa banaziri vyuli kutukwasia kuya twasipile ni kwitonena kwitana bintu bimo palwakue Yehova.

1. Mu istoria yonse, ni bintu ki biweeme bili byakita babombi bakue Yehova?

 EBA, weewe umutonene saana Yehova? Kulanda kisinka, umutonene! Mana nangue te we bunke sie amutonene. Ntangia sie kale, bantu bengi babanga bamutonene Yehova nga evelia sie weewe vyumutonene. (Malum. 104:33, 34) Loonu, bengi bali baitana bintu paleepale eevi baviinde kumupupa Yehova. Evio i vyaakitile ni bantu bamo mu Israeli ya kale, baalia bali bakuutua Banaziri. Eba, Banaziri babanga bali baani, kabili kunti twasambilila ki kupitila mufuano wabo?

2. (a) Banaziri babanga bali baani? (Mpendua 6:​1, 2) (b) Juu ya ki Baisraeli bange baali basaakula kwaluka Banaziri?

2 Mulandu “Munaziri,” ufumine mu mulandu wa Kiebrania, olia uli na mana ya “Muntu Asaakwilue,” “Muntu Abiikilue pa Mbali,” ao “Muntu Epeele Eevi Kubomba Miilo Iibeleele.” Banaziri babanga bali bantu ba mute. Babanga baitana bintu bimo eevi baviinde kumubombela Yehova mu nzila iibeleele. Muzilo Wakue Musa waali waitabiziizie mwalalume ao mwanakazi akite kilapo kiibeleele kuli Yehova eevi kwaluka Munaziri mu kipindi kimo. a (Soma Mpendua 6:1, 2.) Musita Mwisraeli lwaali wakita kilapo kya kwaluka Munaziri, waali wakoonka malaizio alia asyali akoonkua na Baisraeli bange. Ale, juu ya ki Baisraeli bange babanga basaakula kwaluka Banaziri? Kimwenekele nangue baali bakita evio paantu baali bamutonene Yehova, kabili paantu baali batona kumutasia kakiine palua bintu binge biweeme byaali wakita.—Mal Miz. 6:5; 16:17.

3. Loonu, bantu bakue Leeza bapaleene siani ni Banaziri?

3 Mupango wa bunaziri waapuile musita Muzilo Wakue Musa luwaafumiiziwepo, ni kupyanikapo “Muzilo Wakue Kristu.” (Bag. 6:2; Bar. 10:4) Anzia evio, nga vibanga vyakita Banaziri, bantu bakue Yehova loonu batwaliliile kulangilila nangue batonene saana kumubombela weene kwa mutima onse, kwa mweo onse, kwa maano onse, ni kwa maka onse. (Mark. 12:30) Eevi kukita evio, tuli twakita kilapo mu kwitonena musita utuli twaipeela fwe beene kuli Yehova. Eevi tuviinde kukindika keekio kilapo, tupalile kukita kutona kwakue Yehova ni kwitana bintu bimo eevi tumubombele. Musita utuli kuya twalondoluela Banaziri vibabanga bakindika kilapo kyabo, tuli kusambililako masomo amo a mana a kutukwasia ni fwefue kukindika bilapo byetu. b (Mat. 16:24) Kansi, tumone mifuano paleepale.

UYE WAITANA BINTU PALEEPALE

4. Kukoonkana ni Mpendua 6:3, 4, ni biki byali byaitana Banaziri?

4 Soma Mpendua 6:​3, 4. Banaziri baali bakaniiziwe kumina bwalua ni kulia mizabibu, iye yali ibisi ao yume. Bantu babaali baikeele nabo babanga bali ni kibeelezio kya kumina ni kulia bebio byakulia. Babanga bali sie ni nsaambu ya kukita evio paantu kumina bwalua ni kulia bebio byakulia te kubanga kwabiipile. Kabili, Bibilia ili yalanda nangue “divai elia ili yalengia mutima wa muntu usaansamuke” ni bupe kufuma kuli Leeza. (Malum. 104:14, 15) Anzia evio, Banaziri baali baitana bebio bintu mu kwitonena. c

Eba, utonene kwitana bintu paleepale nga vyaali vyakita Banaziri? (Mona lifungu lya 4-6)


5. Ba Madián ni Marcela baaitanine mu nzila ki, kabili juu ya ki?

5 Nga vyaali vyakita Banaziri, ni fwefue tuli twaitana bintu paleepale eevi tumubombele Yehova saana. Tontonkania palua mufuano wakue Madián ni Marcela. d Baba bamulume ni mukazi Bakristu babanga bali ni buikazi buweeme. Madián abanga wali ni miilo yaweeme, pakaako babanga baikeele mu nsesi yaweeme. Inzi baali batonene kumubombela Yehova saana. Eevi baviinde kukita evio, baapinguile kwalululako bintu paleepale mu buikazi bwabo. Balanda eevi: “Twatendekele kupunguziako ma depanse ange. Twaakukiile mu nsesi iniini ni kusisia motoka weetu.” Ba Madián ni Marcela te babanga bapatikiziiziwe kwitana bebio bintu, inzi baasaakuile bo beene kukita evio paantu baali batonene kumubombela Yehova saana. Loonu, barizikile, kabili bali ni nsaansa paantu baakwete bobo bupinguzi.

6. Juu ya ki loonu Bakristu bali baitana bintu paleepale? (Mona ni foto.)

6 Loonu, Bakristu bali baitana bintu paleepale eevi baviinde kumubombela Yehova saana. (1 Bakor. 9:3-6) Yehova teezi kutupatikizia twitane bebio bintu; kabili bebio bintu bituli twaitana te bibiipile. Kwa mufuano, bange te beezi kubomba miilo elia ibatoneesie, bali bapingula kwikala mu nsesi isili yabo, ao kwitana bintu binge. Bengi bali bapingula kukita miaka ingi bila kuupa ao kuupua, ni bange bali baupana, inzi bila kulenga kuvyala baana. Bange bali bapingula kuya kubombela ku fuasi elia ikabiilueko bakasimika bengi ata sie kine keekio kunti kyaloomba baye bekale kule ni batonua babo. Fwe bengi tuli twaitana bebio bintu paantu tuli twatona kwipeela saana mu miilo yakue Yehova. Uye wasininkiziizie nangue Yehova ali wamona kwitana kobe kuya kwali kwa mana saana.—Baeb. 6:10.

IIPINGUILE KUYA WAPUSEENE NI BANGE BILA KUPATIKIZIIWA

7. Juu ya ki nsita inge kyali kyakola ku Banaziri kutwalilila kukindika kilapo kyabo? (Mpendua 6:5) (Mona ni foto.)

7 Soma Mpendua 6:5. Banaziri baali baibiikila kilapo kya kusitebulua misisi. Ezio yaali nzila ya kulangilila nangue baali bamunakila saana Yehova. Kine Mwisraeli wakita miaka ingi wali Munaziri, misisi yakue yaali yaleepa, kabili bantu bange baali bainika keekio lubilo. Kine bantu bange bamukindika ni kumusonsezia atwalilile kukindika kilapo kyakue kya bunaziri, taali wamona kyakolele kwikala buikazi bupuseene ni bwa bange. Inzi kya bulanda, mu istoria ya Baisraeli, nsita inge Banaziri te baali bakindikua ni kukwasiiwa. Mu nsita yakue kabika Amosi, Baisraeli bange baalia basangukile ‘baatwaliliile kubapeela Banaziri divai eevi bamine.’ Kipalile babo Baisraeli baakitile evio eevi kubalengia Banaziri batione kilapo kyabo kya kukaana kumina divai. (Amos. 2:12) Nsita inge kyali kyaloomba Munaziri aye wasipile kakiine eevi aviinde kukindika kilapo kyakue ni kwikala buikazi bupuseene ni bwa bange.

Munaziri olia waali wakindika kilapo kyakue waali waikala buikazi bupuseene ni bwa bange mu kwitonena (Mona lifungu lya 7)


8. Mufuano wakue Benjamin wakukoselezia siani?

8 Kupitila kukwasiiwa na Yehova, ni fwefue kunti twaviinda kwikala buikazi bupuseene ni bwa bange ata sie kine tuli bantu ba busoni. Tumone mufuano wakue Benjamin, Kasininkizia wa miaka likumi, olia ali waikala mu Norvège. Juu ya vita ya mu Ukrainia, ku masomo abo, banafunzi bakolonghaniiziwe eevi bakite kintu kya kulangilila nangue bali mukukwasia bantu ba mu kyalo kyabo. Banafunzi baalandilue bavwale maubo a rangi ya drapo ya kyalo kya Ukrainia, kabili baalandilue batendeke kwimba lwimbo. Eevi te kunti akiteko bebio bintu, Benjamin waaimeene kule ni fuasi yaakolonghaniinepo bantu. Anzia evio, mwalimu wakue waamumuene, kisia waamukuutile wasamuine: “We, iza koonu. Fwe bonse tukupembeele!” Benjamin waamupaleeme mwalimu wakue bila kutiina, ni kumulanda eevi: “Neene nsiizi kukwasia lubali ata lumo, kabili nsiizi kwiingizia mu bintu bya politike. Kulanda kisinka, Bakasininkizia Bakue Yehova bengi bakakilue paantu bali bakaana kuya ku vita.” Ozo mwalimu waaitabiile bulondolozi bwakue Benjamin, kabili waamwanine te kunti asaanguepo. Inzi, banafunzi benakue batendekele kwipuzia juu ya ki Benjamin tasaanguapo. Benjamin waaemene saana, kabili kwaasiele sie kaniini atendeke kulila. Inzi, waababuilile banafunzi benakue bila kutiina nangue weene tezi kwiingizia mu bintu bya politike. Kisia paapo, Benjamin waaile kubabuila baviazi bakue nangue waamwene nangue Yehova waamukwasiizie aviinde kusakila kiketekelo kyakue.

9. Kunti twakita ki eevi kusansamusia mutima wakue Yehova?

9 Paantu tuli twamunakila Yehova, bantu bange bali bamona nangue tupuseene nabo. Musita utuli ku miilo ao ku masomo, kilombele tuye twasipile eevi tuviinde kubabuila bange nangue tuli Bakasininkizia Bakue Yehova. Kabili, paantu mibeele ya bantu ba mu keenu kyalo ili mukuya yakila kubiipa, kunti kyakola kwikala kukoonkana ni mafunde akue Leeza ni kubasimikilako bange mpunda iweeme. (2 Tim. 1:8; 3:13) Anzia evio, lyonse uye walangulukile nangue tuli ‘twasaansamusia mutima [wakue Yehova]” musita utuli twasaakula kwikala buikazi bupuseene ni bwa baalia basizi kumubombela.—Tus Maf. 27:11; Mal. 3:18.

MUBIIKE YEHOVA PA NTANZI MU BUIKAZI BOBE

10. Juu ya ki te kibanga kyaleengele ku Banaziri kukoonka sheria ili mu Mpendua 6:6, 7?

10 Soma Mpendua 6:6, 7. Banaziri baali bakaaniiziwe kupalama pa kitumba kya muntu afuile. Kine weewe watontonkania lubilo-lubilo, paange kunti wamona nangue kooko te kwaali kwitana kukata. Inzi lwa kale, te kyaali kyaleengele ku Munaziri kukoonka ezio sheria kine muntu wa peepi wa mu lupua lwakue i afuile. Kukoonkana ni tubeelela twa ozo musita palua maziiko, kyaali kyaloomba kusaangua peepi ni mubili wa muntu afuile. (Yoan. 19:​39, 40; Miil Bat. 9:36-40) Inzi, Munaziri taali wakoonka tooto tubeelela ata sie kine ni muntu wa mu lupua lwakue i afuile. Kabili, ata sie kine bantu ba mu lupua lwakue bali ni bulanda saana, Munaziri waali walangilila kiketekelo kikata kupitila kukindika kilapo kyakue. Kulanda kisinka, Yehova abanga wabapeela maka babo babombi bakue babanga baipeela eevi baviinde kusipikizia azo maavia akolele.

11. Mukristu apalile kupingula kukita ki musita lwali mukukwata bupinguzi palua bintu paleepale mu lupua? (Mona ni foto.)

11 Paantu tuli Bakristu, tuli twatwama twafiniizie kilapo kyetu kya kwipeela kuli Yehova. Keekio kikumiizie bupinguzi bwetu pamo ni bikitua byetu palua bintu paleepale bya mu lupua. Tuli twabomba saana eevi tupeele bantu ba mu lupua lwetu bintu bibakabiile. Inzi tuli twabiika pa ntanzi beelia bitonene Yehova kuliko kubiika pa ntanzi beelia bitonene bantu ba mu lupua lwetu. (Mat. 10:35-37; 1 Tim. 5:8) Nsita inge kunti kyalomba tukwate bupinguzi bolia busitonene bantu ba mu lupua lwetu eevi tumusaansamusie Yehova.

Eba, utonene kubiika kutona kwakue Yehova pa ntanzi ata sie mu aali ikolele saana? (Mona lifungu lya 11) e


12. Musita lwaali waluisia aali ikolele mu lupua lwakue, Alexandru waakitile ki, kabili ni kiki kyaasyakitile?

12 Tumone mufuano wakue Alexandru pamo ni mukazi wakue, Dorina. Kisia babo ba mulume ni mukazi kukita muaka umo bali mukusambilila Bibilia, Dorina waapinguile kulekela, kabili watonene kumulekezia ni Alexandru. Inzi, Alexandru waamulandile wakengeele kabili wateekameene nangue takaba kulekela kusambilila. Dorina waafipilue, ni kutendeka kumupatikizia alekele. Alexandru waalandile nangue waainikile keelia kyaalengiizie mukazi wakue amukaanie kusambilila. Anzia evio, taamwene kyaleengele kukoonka mawazo akue mukazi. Nsita inge, Dorina lwaali walanda ni kumukitila bintu bibiipile ni kumwasuka wasasile, Alexandru waamwene nangue paange kunti kyawaama sie alekele kusambilila Bibilia. Anzia evio, waatwaliliile kumubiika Yehova pa ntanzi. Inzi, mu wenka ozo musita, weene waali wamutonene, kabili waali wamukindika mukazi wakue. Ku mwinsio, mufuano wakue uweeme wamusonseziizie mukazi wakue atendeke kabili kusambilila Bibilia ni kufikiila kubatiziwa.—Mona ku jw.org, viideo ili ni mutue ulandile nangue Alexandru na Dorina Vacar: “Upendo Ni Wenye Uvumilivu na Wenye Fazili,” mu maasi ali ni mutue ulandile nangue “Kweli Inabadilisha Maisha.”

13. Kunti twalangilila siani nangue tumutonene Yehova kabili nangue tubatonene bantu ba mu lupua lwetu?

13 Yehova i waatendekezizie lupua, kabili atonene mu lupua muye mwali nsaansa. (Baef. 3:14, 15) Kine tutonene kuya twali ni nsaansa kakiine, tupalile kukita bintu bitonene Yehova. Uye wasininkiziizie nangue, Yehova ali waunvua buino saana paantu weewe uli waipeela eevi umubombele, ni kooku bila kulekela kwemena bantu ba mu lupua lobe, ni kubakitila bintu mu ntono ni mukinzi.—Bar. 12:10.

SONSEZIA MUTIMA WA BUNAZIRI

14. Ni baani asa batupalile kusonsezia kupitila milandu yeetu?

14 Loonu, baalia bonse basaakuile kumubombela Yehova, bapalile kwitana bintu binge paantu bamutonene. Inzi, nsita inge kukita evio te musaapo. Kunti twasonseziana siani eevi twitane bintu paleepale juu ya kumubombela Yehova? Kunti twakita evio kupitila milandu yetu. (Yob. 16:5) Eba, mu kilonghaano kyenu muli bantu bali mukwikwinda kuleengie buikazi bwabo eevi baviinde kumubombela Yehova saana? Eba, weewe umanineko balumendo ao bakaziana baalia bali mukwikwinda kuya bali ni lwendo lupuseeneko ni lwa bange ku masomo ata sie kine kikolele kukita evio? Eba, umanineko basambi ba Bibilia baalia bali mukwikwinda kusiala bali ba kisinka paantu bali mukupingua na bantu ba mu lupua lwabo? Kita maka obe onse eevi uye wabasonsezia babo bantu ni kubabuila nangue ubatonene saana paantu bali ni mibeele ya kusipa, kabili uye wabatasia ni palua bintu bibali bamukitila.—Fil. 4, 5, 7.

15. Nkazi umo waakitile siani eevi kubakwasia baalia bali mu miilo ya nsita yonse?

15 Nsita inge, kunti twaviinda kubakwasia balupua ni bankazi Bakristu, baalia bali mu miilo ya nsita yonse. (Tus Maf. 19:17; Baeb. 13:16) Keekio i kyaakitile nkazi umo wa kisinka akotele, olia ali waikala mu Sri Lanka. Kisia kupata pansio, baamongeziizie makuta. Pakaako, watonene kukwasia bankazi babili bapainia eevi baviinde kutwalilila mu miilo ya bupainia ata sie kine kyaali kyakolele ku babo bankazi kupata makuta. Pakaako, kila muezi waapinguile kuya wabatumina makuta eevi baye balipila ma depanse palua kubombia telefone. Kakiine ozo nkazi ali ni mutima uweeme saana!

16. Kunti twasambilila ki kupitila mupaango wa bunaziri bwa mu nsita ya kale?

16 Kulanda kisinka, kunti twasambilila bintu bingi saana palua baalia baalukile Banaziri mu kwitonena! Inzi, kilapo kyaali kyakita Banaziri kunti kyatusambilizia kintu kimo palwakue Baba weetu wa ku muulu, Yehova. Weene amanine nangue tutonene kumusaansamusia, kabili nangue tuli twatona kwitana bintu paleepale eevi tuviinde kukindika kilapo kyetu kya kwipeela. Ali watukindika kupitila kutupeela uru wa kulangilila fwe beene nangue tumutonene. (Tus Maf. 23:15, 16; Mark. 10:28-30; 1 Yoan. 4:19) Mupaango wa bunaziri ulangiliile nangue Yehova ali wamona ni kutasia palua bintu bituli twaitana eevi tumubombele. Kansi, pingula kutwalilila kumubombela Yehova saana, kabili, kita evio mu kwitonena.

WEEWE, KUNTI WAASUKA SIANI?

  • Ni kiki kilangiliile nangue Banaziri baali baitana bintu mu buikazi bwabo kabili nangue baali basipile?

  • Kunti twasonsezia siani bange eevi balangilile mutima wa bunaziri?

  • Mupaango wa bunaziri waalangiliile siani nangue Yehova aswapiile babombi bakue?

LWIMBO 124 (Lwa Kiswahili) Tuye Twali ba Kisinka Lyonse

a Ata sie kine Yehova i waali wasaakula bantu bange eevi baaluke Banaziri, Baisraeli bengi baali baisaakuila bo beene kwaluka Banaziri.—Mona kisanduku kili ni mutue ulandile nangue “ Banaziri Baalia Babanga Basaakulua na Yehova.”

b Nsita inge, mpapulo yeetu ili yapalania Banaziri ni baalia bali babomba miilo ya nsita yonse. Anzia evio, tuli kulandila saana palua baalia bonse bepeele kuli Yehova vibali kuviinda kulangilila mutima wa Bunaziri.

c Nga vikyaali, eevi aviinde kukindika kilapo kyakue, te kuli kintu kilangiliile nangue Munaziri abanga wali ni bintu binge byaali waloombelue kukita, nga evelia kubomba miilo imo eevi.

d Mona ku jw.org lyasi lilandile nangue Tuliamua Kufanya Maisha Yetu Ikuwe Mwepesi,” mu maasi ali ni mutue ulandile nangue “Ushuhuda wa Mashahidi wa Yehova.”

e BULONDOLOZI BWA FOTO: Munaziri ali pa fuasi ilendukile ya nsesi, akenteleele bantu bali mukuya kuziika muntu wa mu lupua lwakue, olia watonene. Kilapo kyaakitile kuli Yehova, kyalengia te kunti abapalame.