1-2. Ni kiki kitupalile kukita musita utupembeele kyalo kya leenu?

 TULI mukutasia saana palua bulayo bwakue Yehova bwa kufumiapo keenu kyalo, ni kubiikapo kyalo kya leenu kya nsaambu. (2 Pet. 3:13) Anzia kine tetumanine musita wine-wiine wa kwizilapo kyalo kya leenu, bintu bili mukukitika mu keenu kyalo, bilangiliile nangue tekukisiele musita waleepele wa kuya twapembeleele.​—Mat. 24:32-34, 36; Miil Bat. 1:7.

² Mukupembelela ozo musita ufike, ibe twakita kale musita waleepele twazumiine kisinka ao abe, fwe bonse tupalile kukosia kiketekelo kyetu palua bobo bulayo. Juu ya ki? Paantu, atasie kiketekelo kilumine, kunti kyafikiila kutopa. Mutumua Paulo waakuutile kubula kiketekelo nangue “bibalo [ao mazaambi] ali aizaizasie pali fwefue.” (Baeb. 12:1) Eevi kwanzia kiketekelo kyetu te kunti kitope, kila musita tupalile kuya twabuela kutoosia bintu bisininkiziizie nangue kyalo kipia kyakaba kuizasie leenu.​—Baeb. 11:1.

3. Tuli kulondoluela ki mu leeli lyasi?

³ Mu leeli lyasi, tuli kulondoluela nzila itatu elia ituli kuviinda kubombia eevi kukosia kiketekelo kyetu mu bulayo bwakue Yehova palua kyalo kya leenu: (1) kupitila kutontonkania palua kilubula mulandu, (2) kutontonkania palua buviinde bwakue Yehova, ni (3) kupitila kukita bintu bili kutupalamika kuli Yehova. Kisia, tuli kulondoluela mpunda yaalandile Yehova kuli Habakuki viili yakoselezia kiketekelo kyetu loonu. Inzi ntaanzi ya byonse, tumone aali paleepale paange ituli mukusaakaana nayo loonu, elia iloombele kuya twali ni kiketekelo kyalumine palua bulayo bwa kyalo kya leenu kili mukuiza.

 AALI ILOOMBELE KUYA TWALI NI KIKETEKELO KILUMINE

4. Ni bupinguzi ki buloombele kuya twali ni kiketekelo kilumine?

⁴ Kila busiku tuli twakwata bupinguzi buloombele kuya twali ni kiketekelo kilumine. Kwa mufuano, tuli twakwata bupinguzi palua bantu bakupisia naabo musita pamo, bintu bya kwisaansamusia, masomo, kuupa, kuvyala baana, ni palua miilo ya kimubili ya kubombela. Kili buino tuye twaiipuzia eevi: ‘Eba, bintu bindi nasaakula, bilangiliile nangue nsininkiziizie nangue keenu kyalo kiliposie musita uniini, kabili nangue leenusie pakaba kwaluka kyalo kya leenu kyakue Leeza? Ao eba, ndi nasaakula kukita bintu nga beelia bili byakita bantu basizumiine nangue kunti baikala loonse?’ (Mat. 6:19, 20; Luk. 12:16-21) Kine tuketekeele saana nangue kyalo kipia kyakaba kuizasie leenu, twakaba kukwata bupinguzi buweeme saana.

5-6. Juu ya ki tukabiile kuya twali ni kiketekelo kilumine mu nsita ya maavia? Leeta mufuano.

⁵ Kabili tuli twasaakaana ni maavia aloombele kuya twali ni kiketekelo kilumine. Paange kunti twakyuziiwa, kunti twapatua na buluele butwaliliile, ao bintu binge bili kulengia tutioke mutima. Ku ntendeko, kunti twaiunvua nangue tuli kuviinda kusipikizia buavia bwetu. Inzi lingi maavia a evio, ali atwama musita waleepele. Pakaako, iloombele kuya twali ni kiketekelo kilumine eevi tuviinde kusipikizia ni kutwalilila kumubombela Yehova twali ni nsaansa.​—Bar. 12:12; 1 Pet. 1:6, 7.

⁶ Musita utuli mu buavia, paange kunti twafikiila kwiunvua nangue kyalo kya leenu kyakue Yehova, tekikaba kuizapo ata limo. Eba, keekio kilangiliile nangue kiketekelo kyetu kitopele? Ata, teiizi kuya yali evio lyonse. Mona ozu mufuano. Mu kipindi kili kyaalukako kasama saana, paange kunti twalanda nangue tekukaba kwaluka kipindi kya lyuza ata kaniini. Inzi, kipindi kya lyuza kili kyafikiila kuiza. Enka evio, musita utuli twatioka saana mutima, kunti twaiunvua nangue kyalo kya leenu, tekikaba kuizapo ata limo. Kine kiketekelo kyetu kilumine, tuli kuya twamanine nangue bulayo bwakue Leeza bwakaba kufikiliziiwa. (Malum. 94:3, 14, 15; Baeb. 6:17-19) Kuya twasininkiziizie evio, kuli kutulengia kutwalilila kubiika lupupo lwakue Yehova pa ntaanzi mu buikazi bwetu.

7. Ni nzila ki ya kutontonkania itupalile kutiina?

⁷ Kabili, iloombele kuya twali ni kiketekelo kilumine eevi tuviinde kubomba miilo ya kusimikila. Bantu bengi batuli twasimikila, bali bamona nangue “mpunda iweeme” palua kyalo kya leenu kyakue Leeza kili mu kuiza, teiviinda kukitika. (Mat. 24:14; Ezek. 33:32) Tupalile kuya twakeengele, eevi te kunti tuye twatwisika ata kaniini palua beelia bili byatusambilizia Yehova, nga evelia vili vyakita babo bantu. Eevi kwanzia keekio te kunti kikitike, tupalile kutwalilila kukosia kiketekelo kyetu. Lekela tumone nzila itatu ili kuviinda kutukwasia kukita evio.

TONTONKANIA PALUA KILUBULA MULANDU

8-9. Kutontonkania palua kilubula mulandu kunti kwakosia siani kiketekelo kyetu?

⁸ Kutontonkania palua kilubula mulandu, kuli pakati ka nzila ya kutukwasia kukosia kiketekelo kyetu. Kilubula mulandu kisininkiziizie nangue bulayo bwakue Leeza bwakaba kufikiliziiwa. Kine twatontonkania twapoozeleko maano kintu kyalengiizie kilubula mulandu kifumiiwe, pamo ni Yehova vyaafikiile kwipeela saana, tuli kuya twaketekeele saana nangue, bulayo bwakue Yehova palua kwikala loonse mu kyalo kiweeme saana bwakaba kufikiliziiwa kakiine. Juu ya ki kunti twalanda evio?

⁹ Kyaaloombele kiki eevi kilubula mulandu kifumiiwe? Yehova waamutumine Muana wakue libeli, muntu wakue wa peepi saana, kufuma ku muulu eevi eze avyalue pa kyalo wali muntu apuililikile. Lwaali pa kyalo, Yesu waasipikiziizie maavia a kila namuna. Kisia, waaemene ni  kufikiila kufua lufu lwa kukisia. Kakiine Yehova waalipile bei ikata saana! Kabenge kilubula mulandu kyali kya kutuleetela buikazi buweeme saana, inzi bwali bwa musita uniinisie, Leeza weetu wa ntono nga taalekeleele ata kaniini Muana wakue akyuziiwe ni kwipaiwa. (Yoan. 3:16; 1 Pet. 1:18, 19) Paantu Yehova waamufumiizie Muana wakue akindeeme juu ya kutukwasia fwefue, Weene wakasininkizia nangue twakaviinda kwikala loonse mu kyalo kya leenu.

TONTONKANIA PALUA BUVIINDE BWAKUE YEHOVA

10. Kukoonkana ni Baefeso 3:20, Yehova ali ni buviinde bwa kukita ki?

¹⁰ Kutontonkania palua buviinde bwakue Yehova, i nzila ya bubili ya kukosia kiketekelo kyetu. Ali ni buviinde bwa kufikilizia kyonse kyalaile kukita. Bantu bengi loonu, bamwene nangue tekikitika fwefue twikale loonse mu kyalo kya leenu. Inzi lingi Yehova ali walaya kukita bintu beelia bisiviinda kukituapo na bantu ata kaniini. Ali ni buviinde bwa kukita evio paantu weene ni Leeza Wamaka Onse. (Yob. 42:2; Mark. 10:27) Pakaako, tetuviinda kupapa musita lwali walaya kukita bintu bya kupapia!​—Soma Baefeso 3:20.

11. Leeta mufuano ulangiliile bulayo bumo bwa kupapia buli pakati ka bulayo paleepale bwakue Leeza. (Mona kisanduku kilandile, “ Bulayo Paleepale bwa Kupapia Bolia Bwafikiliziiziwe.”)

¹¹ Mona bintu paleepale byaali byamwenekele nangue tebiviinda kukitika, beelia byaalaile Yehova ku bantu mu musita waapitile. Waabasininkiziizie ba Abrahamu ni Sara nangue bakaba kuvyala muana anzia kine baali basyakotele. (Kut. 17:15-17) Kabili, waamulandile Abrahamu nangue luvyalo lwakue lwakapeelua kyalo kya Kanaani. Loolo luvyalo lwakue Abrahamu, i kulanda Baisraeli, lwaakitile miaka ingi lwali mu Misri mu buzia. Keekio, kyaali kyapalile kulengia kimoneke nangue bobo bulayo tebukakitikapo ata kaniini. Inzi bwaafikiliziiziwe. Kisia miaka kupita, Yehova waalandile nangue Elizabeti wakavyala muana anzia kine waali wasyakotele. Kabili waamulandile Maria, olia abanga waali tanalaalepo na mwalalume nangue wakavyala Muana wakue Leeza muine. Keekio kyaali kya kufikilizia bulayo bwakue Yehova bolia bwaakitile mu busitani bwa Edeni mu maelufu a miaka aapitile!​—Kut. 3:15.

12. Yoshua 23:14 ni Isaya 55:10, 11, yatusininkiziizia ki palua buviinde bwakue Yehova?

¹² Tuli twakosia kiketekelo kyetu mu buviinde bwakue Yehova bwa kuleeta kyalo kya leenu, musita utuli twatontonkania palua bulayo bonse bwaalaile Yehova ni vyaafikiile kubufikilizia, tuli twainika nangue weene ali ni maka akata. Kisia, kiketekelo kyetu mu bulayo bwakue palua kyalo kya leenu, buli bwaaluka bwa kisinka. (Soma Yoshua 23:14; Isaya 55:10, 11.) Keekio, kili kyatukwasia tuye twaiteaniizie buino eevi kubakwasia bange benike nangue kyalo kya leenu keelia kilailue, te kilooto ao mpunda ya kupampulasie. Palua myulu ya leenu ni kyalo kya leenu, Yehova muine waalandile eevi: “Twebo [ao milandu yane], ni ya kisinka, kabili ya kuketekelua.”​—Nfy. 21:1, 5.

KITA BINTU BILI KUKUPALAMIKA KULI YEHOVA

13. Kulonghaana kunti kwakosia siani kiketekelo kyetu? Londolola.

¹³ Kukita bintu bili kutupalamika kuli Yehova, i nzila ya butatu ili kuviinda kutukwasia kukosia kiketekelo kyetu. Kwa mufuano, mona kulonghaana vikuli kwatukwasia kunoonkelamo. Anna, olia waapisiizie makumi a miaka mu miilo paleepale ya nsita yonse, walanda eevi: “Kulonghaana kuli kwasuunga kiketekelo kyane kiye kyalumine. Atasie kine mulanzi ali ni buviinde buniini bwa kusambilizia, ao talandile kantu ata kamo ka leenu, lyonse ndi naunvuako kantu kamo kali kankwasia kunvuisia kisinka kya Bibilia, kabili keekio  kili kyakosia kiketekelo kyane.” b Kabili kiketekelo kyetu kunti kyakila kukosa, musita utuli twatuilizia byasuko bya balupua ni bankazi betu ku kulonghaana.​—Bar. 1:11, 12; 10:17.

14. Kusimikila kuli kwakosia siani kiketekelo kyetu?

¹⁴ Kabili tuli twakosia kiketekelo kyetu musita utuli twakwasia miilo ya kusimikila. (Baeb. 10:23) Barbara, olia wamubombela kale Yehova mu miaka ikilile pa makumi saba (70), walanda eevi: “Lyonse ndi namona miilo ya kusimikila kuya yakosia kiketekelo. Vindi nakila kubabuilako bange palua bulayo buweeme saana bwakue Yehova, ni kiketekelo kyane i vikili kyakila kusiala kyakosele, kabili kyalumine.”

15. Lisambililo lya bunke lili lyakosia siani kiketekelo kyetu? (Mona ni foto.)

¹⁵ Mona kintu kinge kili kyakosia kiketekelo kyetu: lisambililo lya bunke. Susan ali wamona kupaanga ntantiko ya lisambililo lyakue kuya kwamukwasia. Walanda eevi: “Nsiku ya Saba, ndi nasambilila lisambililo lya Lupungu Lwakue Kamwenenena lya mulungu uli mu kuiza. Ya Kuanza ni Ya Pili, ndi nateania kulonghaana kwa mukati ka mulungu. Mu nsiku eezi yasyalako, ndi nabombela pa mupaango wane wa lisambililo lya bunke.” Susan atwaliliile kukuula kiketekelo kyakue paantu lyonse ali wakoonka ntantiko yakue ya kusambilila. Irene, olia wamubombela kale Yehova mu miaka ingi ku kitente kikata kya Bakasininkizia Bakue Yehova, ali wamona kiketekelo kyakue kyakosiiwa kupitila kusambilila bukabika buli mu Bibilia. Walanda eevi: “Ndi napapiiwa kumona nangue bukabika bwakue Yehova, buli bwafikiliziiwa ni mu tuntu tuniini saana.”

BULAYO ‘BWAKABA KUFIKILIZIIWA BILA KWANDA’

16. Juu ya ki milandu yaasininkiziiziwe Habakuki kuli Yehova ili ni mana kuli fwefue loonu? (Baebrania 10:36, 37)

¹⁶ Babombi bange bakue Yehova bakita musita waleepele bapembeleele mpela ya keenu kyalo ifike. Bantu bengi bali batontonkania nangue mpela ya keenu kyalo yakokola saana bila yaiza. Inzi Yehova amanine babombi bakue vibali baiunvua. Kakiine weene waamusininkiziizie kabika Habakuki eevi: “Paantu keeki  kimonua ni kya musita ubiikilue, kabili kili mukuya lubilo ku mpela yakue, kabili tekikaba kubeepa. Atasie kine kyakokola, twalilila kukipembelela, paantu kyakaba kufikiliziiwa bila kwanda. Tekikaba kwaluka nyuma!” (Hab. 2:3) Leeza waafumiizie bobo busininkizio juu yakue Habakuki sie? Ao eba, ezio milandu ili ni mana kuli fwefue loonu? Lwaali watunguluilue na mupasi, mutumua Paulo waabombiizie ezio milandu ku Bakristu, baalia bapembeleele kyalo kya leenu. (Soma Baebrania 10:36, 37.) Kakiine, tuye twasininkiziizie nangue atasie kine bulayo bwetu bwa kukombolua bwamoneka kukokola, ‘bwakaba kufikiliziiwa bila kwanda. Tebukaba kwaluka nyuma!’

17. Nkazi umo wabombiizie siani masoke aapeelue Habakuki kuli Yehova?

¹⁷ Babombi bengi bakue Yehova baabombiizie musoko wa ‘kutwalilila kupembelela’ mu miaka ingi. Kwa mufuano, Louise, waatendekele kumubombela Yehova mu 1939. Walanda eevi: “Pa musita umo, naali natontonkania nangue Armagedoni yakeeza ntaanzi nsinapue masomo a pa muulu. Inzi te yaafikile. Mu miaka ingi, kusoma mpunda ili mu Bibilia ilandiile palua bantu baalia baamupembeele Yehova afikilizie bulayo bwakue kwakinkwasia kumupembelela Yehova afikilizie bulayo bwakue. Ndi nasoma mpunda palwakue Noa, Abrahamu, Yosefu, pamo ni bantu bange, baalia baali bapalile kupembelela musita waleepele ntaanzi ya kupokelela mpaalo kufuma kuli Yehova. Kuya nazumiine lyonse nangue bulayo bwakafikiliziiwa, kuli kwankwasia neene pamo ni bange kuya twasininkiziizie nangue kyalo kya leenu kili peepi saana.” Babombi bange bengi baalia bamubombela kale Yehova musita waleepele bali baitabizia evio!

18. Kutoosia bibumbua kunti kwatukwasia siani kukosia kiketekelo kyetu palua kyalo kya leenu kili mukuiza?

¹⁸ Kulanda kisinka kyalo kya leenu tekinafike loonu. Inzi tontonkania palua bintu biliko loonu: kuli ntanda, bimuti, banama ni bantu nga weewe. Anzia kine pa musita umo bebio bintu te bibanga byaliko, te kuli muntu ali kukaana nangue beebi bintu tebiliiko. Loonu, pabili paantusie Yehova waabibumbile. (Kut. 1:1, 26, 27) Kabili Leeza weetu alaile kuleeta kyalo kya leenu. Wakaba kufikilizia ozo mupaango. Mu kyalo kya leenu, bantu bakaba kusekelela bukose bwa loonse, kabili bapuililikile. Tusininkiziizie nangue kyalo kya leenu kyakaba kuiza pa musita ubiikilue na Leeza.​—Is. 65:17; Nfy. 21:3, 4.

19. Weewe, kunti wakosia siani kiketekelo kyobe?

¹⁹ Mu onu musita, bombia kila fuasi yuli nayo eevi kukosia kiketekelo kyobe. Lyonse, uye walangilila mibeele ya kutasia palua kilubula mulandu. Tontonkania palua buviinde bwakue Yehova. Uye wakita bintu bya kukupalamika kuli Yehova. Kine weewe wakita evio, kunti waaluka pakati ka “baalia bali bapyana bulayo kupitila kiketekelo ni kupembelela.”​—Baeb. 6:11, 12; Bar. 5:5.