1-2. Kunti twaiipuzia ki palua mapepo etu?

 EBA, weewe waaiipuziiziepo kale kine Yehova ali waasuka mapepo obe? Kine waatontonkaniiziepo kale evio, te uli bunke. Balupua ni bankazi bengi bali baiipuzia evio vyenka, asa musita ubali basaakaana ni maavia. Kine tuli mukusaanzua, paange ni fwefue kunti twaandua kwinika Yehova vyali mukwasuka mapepo etu.

² Loonu, tumone kabili bintu bili kutusininkiziizia nangue Yehova ali waasuka mapepo a babombi bakue. (1 Yoan. 5:15) Kabili, tuli kwasuka beebi biipuzio: Juu ya ki paange, nsita inge kunti twamona nangue Yehova tali mukwasuka mapepo etu? Loonu, Yehova ali waasuka mapepo mu nzila ki?

3. Juu ya ki Yehova ali watona tupepe kuli weene?

³ Maleembo ali atusininkiziizia nangue Yehova atutonene saana, kabili nangue tuli ba mana kuli weene. (Hag. 2:7; 1 Yoan. 4:10) Ezio i nsaambu ili yalengia atukupe tupepe kuli weene eevi atukwasie. (1 Pet. 5:6, 7) Atonene kutukwasia eevi tusiale twali peepi nakue, kabili eevi tuviinde kusipikizia maavia etu.

4. Twamana siani nangue Yehova ali waasuka mapepo a babombi bakue? (Mona ni foto.)

⁴ Lingi, mu Bibilia tuli twasoma mpunda ilangiliile nangue, Yehova waasukile mapepo a babombi bakue. Eba, weewe kunti walangulukako mufuano umo? Eba, walanguluka palwakue likolo Daudi? Mu buikazi bwakue, waasaakeene ni baluani bengi baviizie, kabili lingi waali wamuloomba Yehova amukwasie. Musita umo eevi, waamuliliile Yehova eevi: “We Yehova tuilizia lipepo lyane; tuilizia kulila kwane kwa kuloomba  kukwasiiwa. Ungasuke mu bukisinka bobe, ni mu nsaambu yobe.” (Malum. 143:1) Yehova waasukile mapepo akue Daudi, kabili waamupususiizie. (1 Sam. 19:10, 18-20; 2 Sam. 5:17-25) Daudi waalandile eevi bila watwisikile: “Yehova ali peepi ni baalia bonse bali bamukuutila.” Ni fwefue kunti twasininkizia enka evio.​—Malum. 145:18.

5. Eba, lyonse Yehova abanga waasuka mapepo a bantu bakue ba kale nga vibaali baswapiile? Leeta mufuano. (Mona ni foto.)

⁵ Paange Yehova taviinda kwasuka mapepo etu mu nzila elia ituswapiile. Keekio i kyamufikiile ni mutumua Paulo. Waamuloombele Leeza eevi amufumie “munga mu mubili.” Mutumua Paulo waapepele mu kisinka palua bobo buavia mara itatu. Eba, Yehova waasukile mapepo akue? Een, inzi apana mu nzila yaali yaswapiile Paulo. Kuliko kufumia maavia, Yehova waamupeele maka alia aali wakabiile eevi atwalilile kumubombela Weene mu kisinka.​—2 Bakor. 12:7-10.

6. Nsita inge, juu ya ki paange kunti twamona nangue Yehova tali mukwasuka mapepo etu?

⁶ Ni fwefue, paange musita unge Yehova kunti waasuka mapepo etu mu nzila elia itusyakiba twaswapiile. Tuli ni kisinka nangue Yehova amanine kakiine bintu bitukabiile saana byapalile kutukwasia. Yehova kunti ‘wakita byonse bituli twamuloomba kukila vituketekeele.’ (Baef. 3:20) Keekio, kyalangilila nangue Yehova kunti waasuka mapepo etu mu musita utusiketekeele ao mu nzila elia itusiketekeele.

7. Juu ya ki musita unge kunti twaya twakabiile kwalulula beelia bituli twapepa? Leeta mufuano.

⁷ Musita utuli mukuya twaya twakila kumana buino vili kutona kwakue Yehova, paange kunti twafikiila kumona nangue tupalile kwalulula beelia bituli twaloomba mu mapepo etu. Mona mufuano wakue Martin Poetzinger. Musita uniini kisia buinga, Lupua Poetzinger waakakilue mu nkambi ya masaanzo ya Banazi. Kya kuanza waamuloombele Yehova amufumie mu nkambi ya masaanzo eevi aye amwemene mukazi wakue ni kutendeka kusimikila kabili. Inzi, kisia milungu ibili, taamwene ata kalangi kakulangilila nangue Yehova wamwizuila nzila eevi afume. Pakaako, waatendekele kupepa eevi: “Yehova, napapaata ndangilile keelia kiutonene nkite.” Kisia waatendekele kutontonkania palua balupua bange baali bakakilue ku nkambi vibaali basipikizia. Bengi pakati kaabo baali baunvuile muenzo saana palua bakazi ni baana babo. Kisia lupua  Poetzinger waapepele eevi: “Yehova, natasia pa kundeeta paanu. Nkwasie eevi ngie nali ni maka a kubakoselezia ni kubateekia mutima balupua bane.” Waakitile miaka kenda wali mu nkambi wali mukubomba miilo ya kukwasia balupua!

8. Ni kintu ki kya mana kitupalile kuya twalangulukile musita utuli twapepa?

⁸ Tupalile kuya twalangulukile nangue Yehova ali ni mupaango, kabili weene wakaba kufikilizia ozo mupaango kukoonkana ni ntantiko yakue. Ozo mupaango ubiikile mukati kupuisia kakiine maavia onse alia ali mukulengia bantu bakyuziiwe saana enu nsiku; nga evelia maavia ali aleetua na maka a kyalo ali ainoona bintu, maluele, ni nfua. Yehova wakaba kubombia Bukolo bwakue, eevi akabe kufikilizia mupaango wakue. (Dan. 2:44; Nfy. 21:3, 4) Inzi mpaka loonu, Yehova amulekeleele Sataana aye wateeka kyalo. b (Yoan. 12:31; Nfy. 12:9) Kine Yehova wapuisia maavia onse ali na bantu mu keenu kyalo kili mukutungululua na Sataana, kunti kyamoneka nangue Sataana ali mukutungulula buino kyalo. Mu onu musita, tupembeleele Yehova afikilizie bintu byalaile. Inzi, keekio te kilangiliile nangue atulekeleelesie bila watukwasia. Kansi, tumone nzila paleepale ili yabombia Yehova eevi kutukwasia.

9. Yehova kunti watukwasia siani musita utukebele kukwata bupinguzi? Leeta mufuano.

⁹ Yehova ali watupeela mulangue. Yehova alaile kutupeela mulangue utukabiile eevi tukwate bupinguzi buweeme. Tukabiile saana mulangue wakue Yehova, asa musita utukebele kukwata bupinguzi bolia buli kwalulula buikazi bwetu. Kwa mufuano, tuli twasaangua twakabiile saana mulangue musita utukebele kukwata bupinguzi bwa kuupa, kuupua, kwikala bila kuupa ao bila kuupua. (Yak. 1:5) Mona mufuano wakue nkazi umo asinaupue ali wakuutua Maria. c Abanga wabomba ni nsaansa wali painia wa loonse, musita ubamoneene ni lupua umo eevi. Walanda eevi: “Bukibuza bwetu lubwali bwaya bwakosa, twaalukile ni nkulu ya kuya twalisie pamo. Naamanine nangue naali napalile kukwata bupinguzi. Naapepele saana palua keekio kintu. Naali nakabiile kukwasiiwa na Yehova, inzi kabili naamanine nangue Yehova taviinda kunkwatila bupinguzi.” Maria waamuloombele Yehova amupeele mulangue, kabili waamwene nangue Yehova waasukile mapepo akue. Mu nzila ki? Musita lwabanga wakebulula mpunda mu mpapulo yeetu, waapatile maasi amanikile buino, alia aamukwasiizie kupata byasuko ku biipuzio byakue. Kabili, waatuiliziizie masoke a mulangue akue mama wakue wa kisinka. Azo masoke, aamukwasiizie  Maria etoosie buino. Bintu bebio byaamukwasiizie kukwata bupinguzi buweeme.

10. Kukoonkana ni lileembo lya Bafilipi 4:13, Yehova ali wakita ki eevi kukwasia bantu bakue bali bamupupa? Leeta mufuano. (Mona ni foto.)

¹⁰ Yehova ali watupeela maka eevi tusipikizie. Nga eveliasie vyaakitile kuli mutumua Paulo, Yehova ali watupeela maka atukabiile eevi tusipikizie maavia etu. (Soma Bafilipi 4:13.) Mona Yehova vyaamukwasiizie lupua umo ali wakuutua Benjamin eevi asipikizie maavia. Mu kipindi kikata kya bulumendo bwakue, Benjamin pamo ni baviazi bakue, ni balabakue, baali baikeele mu Afrika mu nkambi ya bakimbizi. Benjamin walanda eevi: “Naapepele saana, namuloomba Yehova ampeele maka a kukita keelia kili kumusaansamusia. Yehova waasukile mapepo. Waampeele mutende wa mu maano, waankoseleziizie eevi ntwalilile ni miilo ya kusimikila, ni kumpeela mpapulo eevi nsiale naali peepi nakue. Kabili walanda eevi: “Kusoma beelia byaabasaangile balupua ni bankazi, ni kutontonkania Yehova vyaabakwasiizie, kuli kwankoselezia mpingule kusiala naali wa kisinka.”

11-12. Yehova kunti wabombia siani balupua ni bankazi betu eevi kwasuka mapepo etu? (Mona ni foto.)

¹¹ Yehova ali wabombia balupua ni bankazi betu. Mu nsita ya busiku, ntaanzi ya kufua kwakue, Yesu waapepele saana. Waamuliliile saana Yehova eevi te kunti bange batontonkanie nangue waali wapunia. Kuliko kukita nga Yesu vyaali watonene, Yehova waamukwasiizie kupitila kumutumina malaika wakue umo eevi amukoselezie. (Luk. 22:42, 43) Kabili Yehova kunti watukwasia kupitila kubombia balupua ni bankazi betu beeze batwendele ao batukuute ku telefone ni kututeekia mutima. Fwe bonse kunti twakeba fuasi ya kubakoselezia balupua ni bankazi betu kupitila ‘milandu iweeme.’​—Tus Maf. 12:25.

¹² Mona kyaamusaangile nkazi umo ali wakuutua Miriam. Milungu iniini kisia mulume wakue kufua, Miriam waasiele bunke ku nsesi, waiunvuile bulanda saana ni kutioka mutima. Taalekeele kulila, kabili waali wakabiile muntu wa kulanda nakue. Walanda eevi: “Nsyali na maka a kukuuta muntu onse, pakaako naapepele kuli Yehova. Musita unaali nalila ni kupepa, naakuutilue ku telefone.  Mukote umo wa mu kilonghaano i waakuutile, abanga wali kibuza weetu.” Ozo mukote pamo ni mukazi wakue, baamukoseleziizie Miriam. Waasininkiziizie nangue Yehova, i waamukinkiziizie ozo lupua eevi amukuute ku telefone.

13. Ni mufuano ki ulangiliile nangue Yehova kunti wabombia bantu basiizi kumupupa eevi kwasuka mapepo etu?

¹³ Yehova kunti wabombia bantu baalia basiizi kumupupa. (Tus Maf. 21:1) Nsita inge, Yehova ali waasuka mapepo a babombi bakue, kupitila kukinkizia bantu baalia basiizi kumupupa eevi babakwasie. Kwa mufuano, waamukinkiziizie Likolo Artashasta amupeele nsaambu Nehemia ya kubuela ku Yerusalemu, eevi akwasie miilo ya kukuula kabili muzi. (Neh. 2:3-6) Ni enu nsiku, Yehova kunti wakinkizia atasie baalia basiizi kumupupa eevi batukwasie musita utukabiile kukwasiiwa.

14. Bintu byaasaakeene ni nkazi Soo Hing, byakukinkizia siani weewe? (Mona ni foto.)

¹⁴ Nkazi umo ali wakuutua Soo Hing, waamwene nangue Yehova waamukwasiizie kupitila doktere wakue. Musita muana wakue lwaakitile aksida ikata, weene pamo ni mulume wakue, baalekeele miilo yabo juu ya kwemena muana wabo waali ni buavia bukata bwa kuvulunghana mu maano. Keekio, kyaalengiizie baaluke ni buavia bwa kupata nfalanga. Soo Hing walanda nangue waaiunvuile bila wali na buviinde bwa kusipikizia buavia bunge bonse. Waamubuilile Yehova bintu bili ku mutima wakue ni kumuloomba eevi amukwasie. Doktere waakebele vya kunti abakwasie. Kabili waabakwasiizie eevi buteeko bubapeele nfalanga ni fuasi iweeme ya kwikalapo. Kisia paapo, Soo Hing waalandile eevi: “Twaamwene kuboko kwakue Yehova vikwatukwasiizie mu bobo buavia. Kakiine Yehova ni ‘Katuilizia wa lipepo.’”​—Malum. 65:2.

15. Ni kiki kyaamukwasiizie nkazi umo enike nangue Yehova abanga waasuka mapepo akue?

¹⁵ Mapepo etu, teezi kwasukua lyonse mu nzila ya kupapia. Inzi byasuko bituli twapata, ni beelia bitukabiile kakiine eevi tusiale twali ba kisinka kuli Baba weetu wa ku muulu. Pakaako, uye wakentele eevi umone Yehova vyali waasuka mapepo obe. Nkazi umo ali wakuutua Yoko, waamwene nangue Yehova taali waasuka mapepo akue. Kisia, waatendekele kuleemba mu kaye beelia byabanga waamuloomba Yehova. Kisia musita kupita, waatoosiizie kaye yakue, ni kwinika nangue Yehova waasukile mapepo akue engi, kubiika mukati  ni alia abanga wasyalabile. Mu musita paleepale, tupalile kwimananke ni kutontonkania Yehova vyali waasuka mapepo etu.​—Malum. 66:19, 20.

16. Kunti twalangilila siani kiketekelo kukoonkana ni mapepo etu? (Baebrania 11:6)

¹⁶ Tuli twalangilila kiketekelo kupitila kupepa kuli Yehova ni kupitila kwitabila nzila yonse yali wabombia eevi kwasuka mapepo etu. (Soma Baebrania 11:6.) Mona mufuano wakue Mike pamo ni mukazi wakue, Chrissy. Baali ni mupaango wa kubombela ku Beteli. Mike walanda eevi: “Neene pamo ni mukazi wane, twaakitile miaka ingi twali mu kwizuzia fomu, kabili twaali twapepa kuli Yehova lingi palua ozo mupaango, inzi te twaakupilue bila limo.” Mike ni Chrissy baatwaliliile kuya baali ni kisinka nangue Yehova amanine buino saana vya kubabombia mu miilo yakue. Baatwaliliile kukita byonse bibaali ni buviinde bwa kukita, nga evelia kubomba baali bapainia ba loonse mu fuasi mwali mwakabiilue saana bakasimika. Kabili, ni kukwasia miilo ya kukuula. Ni loonu, bali mukubomba mu miilo ya muputule. Mike walanda eevi: “Lyonse Yehova taasukile mapepo etu mu nzila itwaali twaswapiile, inzi waasukile mu nzila elia yaali yaweeme saana kukila vitwaali twatontonkania.”

17-18. Kukoonkana ni Malumbo 86:6, 7, kunti twaya twali ni kisinka palua ki?

¹⁷ Soma Malumbo 86:6, 7. Daudi, kaleemba wa malumbo, waali ni kisinka nangue Yehova waatuiliziizie ni kwasuka mapepo akue. Ni weewe, kunti wasininkizia enka evio. Mifuano yalondolwelua mu leeli lyasi, yatusininkiziizia nangue Yehova kunti watupeela mulangue ni maka atukabiile eevi tusipikizie. Weene, kunti wabombia balupua ni bankazi betu, ao atasie baalia basiizi kumupupa mu onu musita eevi batukwasie mu nzila imo eevi.

¹⁸ Anzia kine paange Yehova taviinda kwasuka mapepo etu lyonse mu nzila elia ituswapiile, tumanine nangue wakaba kwasuka azo mapepo etu. Wakaba kutupeelasie keelia kitukabiile, kabili pa musita utukabiile kakiine keekio kintu. Pakaako, twalilila kupepa waali ni kisinka nangue Yehova wakaba kukutuilizia loonu, kabili ni mu kyalo kya leenu kili mu kuiza, “wakaba kufikilizia nkulu ya kila kintu kili ni bukose.”​—Malum. 145:16.