1-2. (a) Buteeko bunge, buli mukuya bwabapinga siani bantu bakue Yehova, inzi bantu bakue Yehova bali mukukita siani? (b) Kunti twaaluka siani ni nsaansa anzia kine tuli mukusaanzua? (Londolola ni foto ili ku ntendeko ya kazeeti.)

 KUFIKIILA loonu, miilo yeetu ikaniiziwe ao ilekeziiziwe mu byalo bikilile pa 30 mwaya kyalo. Mu bimo pakati ka bebio byalo, bakulu ba buteeko bakibakaka balupua ni bankazi betu. Baakiluvia ki? Yehova, tali mukutontonkania nangue baluviizie ni kantu. Kusomasie ni kusambilila Bibilia, kubabuilako bange bintu bibazumiine, ni kuya ku kulonghaana pamo ni balupua ni bankazi babo, i bintusie bibakikita. Kabili baakikaana kwiingizia mu bintu bya politike. Anzia kine baakipingua saana, babo babombi bakue Leeza ba kisinka, bakisiala balisie ba kisinka b, kabili baakilangilila nangue tebaviinda kutiona bulayo bwabo kuli Yehova. Kabili, bali ni nsaansa paantu baakikita evio!

² Kipalile weewe waakimona kale ma foto a Bakasininkizia bamo basipile, kabili waakifikiila kumona nangue balisie ni nseko ku lukebu lwabo. Bali ni nsaansa paantu bamanine nangue Yehova ali mukusekelela palwabo juu ya kuya basuungile bukisinka bwabo kuli weene. (1 Mil Nsi. 29:17a) Yesu waalandile eevi: “Bali ni nsaansa ni baalia baakisaanzua palua nsaambu . . .  Saansamuke kabili muye mwasekeleele saana, paantu kilambu kyenu ni kikata.”​—Mat. 5:10-12, NWT.

3. Nga vilandile Miilo 4:19, 20, batumua baakitile siani musita ubaasaanzilue mu miaka mia ya ku ntendeko, kabili juu ya ki baakitile evio?

³ Balupua ni bankazi betu, bali mukusaakaana ni bintu nga beelia byaasipikiziizie batumua ba mu miaka mia ya ku ntendeko musita ubaasaanzilue juu ya kusimikila palwakue Yesu. Lingi bazuuzi ba ku tribinali ikata ya Bayuda ‘baabanine te kuti baye balanda ni kusambilizia mu liina lyakue Yesu.’ (Miil Bat. 4:18; 5:27, 28, 40) Batumua baakitile siani? (Soma Miilo 4:19, 20.) Baali bamanine nangue kuli ni muntu ali ni buviinde bukililepo, olia ‘waabaanine kusimikila mpunda iweeme ku bantu ni kusininkizia’ palwakue Kristu. (Miil Bat. 10:42) Pakaako, bakenzi i kulanda Petro ni Yoane, baalandile basipile nangue bapalile kumunakila Leeza kuliko babo bazuuzi, kabili nangue te bakaba kulekela kulanda palwakue Yesu. Kili nga evelia babanga babepuzia eevi babo bazuuzi: ‘Eba, muli mwatontonkania nangue malaizio enu ni a pa muulu saana kuliko alia akue Leeza?’

4. Nga vilandile Miilo 5:27-29, batumua baabasiliile Bakristu bonse mufuano ki, kabili kunti twabapala siani?

⁴ Batumua, baabiikile mufuano uweeme ukoonkelue na Bakristu bonse ba kisinka kutendekela loolo mpaka loonu. Baali bapinguile “kunakila Leeza, bantu abe.” (Soma Miilo 5:27-29.) Kisia kuumua juu ya kusiala basuungile bukisinka bwabo, batumua baafumine ku tribinali ikata ya Bayuda ‘bawamiinue [ao basaansamukile] paantu baamwene nangue bapalile kumoniiwa busoni pa mulandu wakue Yesu,’ kisia baatwaliliile kusimikila!​—Miil Bat. 5:40-42.

5. Ni biipuzio ki bituli kwasuka?

⁵ Mufuano waabiikilue na batumua watulengia twiipuzie biipuzio paleepale. Kwa mufuano, bupinguzi bwabo bwa kumunakila Leeza kuliko bantu bupateene siani ni malaizio ali mu Maleembo a ‘kunakila buviinde bwa pa muulu’? (Bar. 13:1, NWT) Loonu, kunti twaviinda siani ‘kunakila buteeko ni bakulu bali ni buviinde,’ nga evelia vyaalandile Paulo, ni kooku twatwaliliisie kusuunga bukisinka bwetu kuli Leeza, Kateeka mukulu saana?​—Tit. 3:1, NWT.

6. (a) “Buviinde bwa pa muulu“ buzimbuilue mu Baroma 13:1, bulangiliile baani, kabili tupalile kubakitila siani? (b) Ni kiki kitumanine palua buviinde buli na bantu bonse bali bateeka?

⁶ Soma Baroma 13:1 c. Mu ozu mulongo, bulanzi “buviinde bwa pa muulu,” bulangiliile baalia bali bateeka bali ni buviinde pa bantu bange. Bakristu bapalile kubanakila babo bakulu ba buteeko. Babo bakateeka, bali basuunga mutende ni kusininkizia nangue bantu bakoonkele mizilo. Kabili nsita inge bali babakwasia bantu Bakue Yehova. (Nfy. 12:16) Pakaako, tupalile kulipa mpalata, kufumia muniengia, kubatiina ni kubapeela mukinzi ubakebele. (Bar. 13:7) Anzia evio, babo bakulu ba buteeko, bali ni buviinde paantusie Yehova abalekeleele baye bali naabo. Yesu waalangiliile paswetele leelio lifunde musita lwaaipuziiziwe na Guvernere Muroma Pontio Pilato. Musita Pilato lwaalandile nangue kunti wapingula kumukakula ao kumwipaya, Yesu waamwasukile eevi: “Teuviinda kuya wali ni buviinde pali neene kine te upeelue na Leeza.” (Yoan. 19:11) Buviinde buli na bantu bonse bali bateeka pamo ni bwa bakulu ba politike loonu, ni bwene buli ni mipaka nga evelia vibanga vyali buviinde bwakue Pilato.

7. Ni mu aali ki mutupalile kukaana kunakila baalia bali babateeka bantu, kabili babo bakateeka bapalile kuya bamanine ki?

⁷ Bakristu bapalile kunakila mizilo yonse ya buteeko bwa bantu elia isipingeene na mizilo yakue Leeza. Inzi, tetuviinda kubanakila bantu kine batulanda tukite bintu bikaaniizie Leeza ao bakaania kukita beelia bilandile Leeza tukite. Kwa mufuano, kunti babalanda balumendo batwame mabunduki ni kuya ku kuluana. d Ao kunti bakaania kubombia Bibilia yeetu, ao mpapulo yeetu iswapiile Bibilia, kabili kunti batukaania kusimikila ni kulonghaana. Musita ba kateeka lubali babombia buviinde bwabo mu nzila isipalile, nga evelia kupitila kubasaanza basambi bakue Kristu, bakapingulua na Leeza. Yehova amwene!​—Kas. 5:8.

8. Mulandu, “bwa pa muulu” ni ‘bukulile saana’ ipuseene siani, kabili juu ya ki keekio ni kya mana?

⁸ Mulandu, “bwa pa muulu” uli na mana ya, “buweeme, bukata, buli pa kifulo kya pa muulu.” Inzi, ozo mulandu te uli na mana ya, “buweeme saana, bukata saana, buli pa kifulo kya pa muulu saana.” Inzi, eezi milandu yeene ileetele mana ya mulandu unge, i kulanda ‘bukulile saana.’ Anzia kine buteeko bwa bantu buli bwakuutua nangue “buviinde bwa pa muulu,” kuli ni buviinde bunge buli pa kifulo kya pa muulu saana, i kulanda buviinde bukata saana. Mara ina mu Bibilia, Yehova Leeza apeelue liina lya kifulo lya “Olia Mukulu Saana.”​—Dan. 7:18, 22, 25, 27.

9. Kabika Danieli waamwene ki mu bimonua byakue?

⁹ Kabika Danieli waamwene bimonua byaali byalangiliile buino Yehova kuya wali ni buviinde bukata saana kuliko buviinde bunge bonse. Kya kuanza, Danieli waamwene binama bina bikata, bilangiliile ma buteeko akata a kyalo a mu nsita ya kale, i kulanda buteeko bwa Babiloni, Umedi ni Perse, Ugiriki, ni Roma, pamo ni buteeko bukata bwa kyalo buli mukuteeka leenu bwa Uingereza ni Amerika. (Dan. 7:1-3, 17) Kisia Danieli waamumwene Yehova Leeza waaikeele pa kitebe kya bukolo, mu tribinali ya ku muulu. (Dan. 7:9, 10) Bintu byaamwene ozo kabika wa kisinka kisia paapo, bipalile kubakwasia bantu bali mukuteeka loonu.

10. Kukoonkana ni Danieli 7:13, 14, 27, Yehova wabapeela baani buviinde bwa kyalo, kabili keekio kilangiliile ki Palwakue?

 ¹⁰ Soma Danieli 7:13, 14, 27. Leeza wapoka buteeko bonse bwa bantu ni kubapeela bange bapalile saana kabili bali ni buviinde bukilile. Wabapeela baani? Weene wamupeela “muntu ali nga muana mwina muntu,” Yesu Kristu, ni “bantu batakatiifu bakue Olia Mukulu Saana,” i kulanda baalia ba mia ni makumi ana na bana elufu (144 000). Bakateeka “muyayaya ni muyayaya.” (Dan. 7:18) Kakiine Yehova i “Olia Mukulu Saana” paantu weenesie bunke i ali ni buviinde bwa kukita evio.

11. Danieli waaleembele ki kinge kilangiliile nangue Yehova ali ni buviinde bukata saana pa ntundu yonse?

¹¹ Kintu kyaamwene Danieli mu kimonua, kyasininkizia bintu byaalandile lwa ntaanzi. Danieli waalandile eevi: “Leeza wa ku muulu, wafumiapo bamakolo ni kubiikapo bamakolo.” Kabili waleembele nangue “Wapamuulu saana ni Kateeka pa buteeko bwa bantu, kabili nangue ali wapeela bobo bukolo muntu onse wali kutona.” (Dan. 2:19-21; 4:17) Eba, kuli ni musita Yehova lwaafumiiziepo kale ao kubiikapo bakateeka bange? Een, bila kutwisika!

12. Leeta mufuano ulangiliile Yehova vyaabafumiizie bamakolo mu bitebe byabo bya bukolo mu nsita yaapitile. (Mona foto.)

¹² Yehova waalangiliile paswetele nangue weene i ali ni buviinde bwa pa muulu saana kuliko “buviinde bwa pa muulu.” Mona mifuano itatu. Farao wa ku Misri waabaaluile bazia bantu bakue Yehova, kabili waakeene lingi kubalekelela bafume. Inzi Leeza waabafumiizie mu buzia ni kumulengia Farao abunde mu Lyezi Lyakasi. (Kuf. 14:26-28; Malum. 136:15) Likolo Belshaza wa ku Babiloni waakitile nsikunkulu ni ‘kwileendula [weene muine] kuli Mulopue wa myulu’ ni ‘kubapeela bulumba baleeza ba nfalanga ni oro’ kuliko Yehova. (Dan. 5:22, 23) Inzi Leeza waamukoosiizie ozo muntu abanga wali ni kibuli. Mu “ezio yenka nsita ya busiku,” Belshaza waaipailue, kabili bukolo bwakue bwaapeelue Bamedi ni Baperse. (Dan. 5:28, 30, 31) Likolo Herode Agripa wa Kuanza wa ku Palestina waamwipaiziizie mutumua Yakobo. Kisia paapo, waamukakile ni mutumua Petro, wakebele kumwipaya. Inzi Yehova waamwanziizie Herode kufikilizia mupaango wakue. ‘Malaika wakue Mulopue [Yehova], waamuumine’ kisia Herode waafuile.​—Miil Bat. 12:1-5, 21-23.

13. Leeta mufuano ulangiliile Yehova vyaaviindile bikundi bya bakateeka.

 ¹³ Kabili Yehova waalangiliile nangue weene ali ni buviinde bukata saana ku bakateeka bengi bakitile buumo. Waaluisiizie pa fuasi ya Baisraeli ni kubaviinda bamakolo 31 ba ku Kanaani baali bakitile buumo, kabili waabakwasiizie eevi bakwate seemu ikata ya Kyalo kya Bulayo. (Yosh. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24) Kabili Yehova waabakwasiizie Baisraeli eevi bamuviinde saana Likolo Ben-hadadi pamo ni ba kateeka bange 32 ba ku Siria baali baluana ni Baisraeli.​—1 Mak. 20:1, 26-29.

14-15. (a) Likolo Nebukadneza pamo ni Dario, baalandile ki palua buteeko bukata saana bwakue Yehova? (b) Kaleemba umo wa Malumbo waalandile ki palwakue Yehova ni palua ntundu yakue?

¹⁴ Nsita inge kabili, Yehova waalangiliile nangue weene i Olia Mukulu Saana! Musita Likolo Nebukadneza wa ku Babiloni lwaali waitantamuna juu ya ‘maka akue muine ni buviinde, ni bulumba bwa bukulu bwakue,’ Leeza waamwaluile wa luuba, paantu taaikoosiizie ni kwinika nangue Yehova i Olia apalile kupeelua bulumba. Kisia kukosa, Nebukadneza “waamutasiizie Wapamuulu Saana” kabili waainikile nangue “buteeko bwakue [Yehova] ni buteeko busili na mpela.” Waaongeziizie eevi: “Te kuli ata umo ali kuviinda kumwanzia weene.” (Dan. 4:30, 33-35) Kisia kweziiwa kwa bukisinka bwakue Danieli kuli Leeza, kabili kisia Yehova kumupususia mu kanua ka ba nkalamu, Likolo Dario waalandile eevi: “Bantu bapalile kuya batutuma na muenzo ntaanzi yakue Leeza wakue Danieli. Paantu weene ni Leeza mukose kabili aliko loonse. Bukolo bwakue tebukenoonuapo ata limo, kabili, buteeko bwakue ni bwa loonse.”​—Dan. 6:7-10, 19-22, 26, 27, bulondolozi bwa pensina.

¹⁵ Kaleemba umo wa malumbo waalandile eevi: “Yehova waakivulunghania mipaango ibiipile ya ntundu; weene waakiinoona mipaango ya bikundi bya bantu.” Waaongeziizie eevi: “Ili ni nsaansa ni ntundu elia ili ni Leeza wakue Yehova, bantu baasaakuile eevi baaluke bunoonsi bwakue muine.” (Malum. 33:10, 12) Kakiine, tuli ni nsaambu iweeme ya kusuunga bukisinka bwetu kuli Yehova!

16. Tusininkiziizie ki palua “lyemo likata,” kabili juu ya ki? (Mona foto.)

¹⁶ Twafuma mukusoma beelia byaakitile Yehova mu nsita yaapitile. Ni biki bituswapiile byakaba kukitika leenusie? Kunti twasininkizia nangue Yehova wakaba kubapususia babombi bakue musita wa “lyemo likata” lili mukuiza. (Mat. 24:21, NWT; Dan. 12:1) Wakaba kukita evio musita bunvuano bwa ntundu buli bwakuutua Gogu wa Magogu, lubwakaba kusaukila mu nzila ibiipile saana baalia basiele bali ba kisinka kuli Yehova. Anzia kine bobo bunvuano bubiikile mukati byalo byonse 193 biundile Buumo bwa Ntundu, tebukaba kuviinda kuluana na Olia Mukulu Saana pamo ni kisepe kyakue kya ku muulu! Yehova alaile eevi: “Kakiine nakaba kwilumbania ni kwiswesia, kabili nakaba kulengia manike ntaanzi ya menso a ntundu ingi; kabili mpaka bakabe kufikiila kumana nangue neene ndi Yehova.”​—Ezek. 38:14-16, 23; Malum. 46:10.

17. Bibilia ilandile nangue ni biki byakaba kukitika musita uli mukuiza ku bamakolo ba ku kyalo ni ku baalia basuungile bukisinka bwabo kuli Yehova?

¹⁷ Kusaukilua na Gogu kwakatufikia ku vita ya Armagedoni, musita Yehova lwali wakenoona “makolo a mu kyalo kyonse.” (Nfy. 16:14, 16; 19:19-21) Inzi, “Baaliasie balungheeme i bakeekala pa kyalo, kabili olia asuungile bukisinka wakasiala waikeelemo.”​—Tus Maf. 2:21, bulondolozi bwa pensina.

18. Bakristu bengi ba kisinka bali mukukita ki mukwitonena, kabili juu ya ki? (Danieli 3:28)

¹⁸ Mu miaka ingi, Bakristu ba kisinka baakibiika mu buavia buntungua bwabo atasie ni buikazi bwabo juu ya kumutona Yehova, Kateeka wabo wa Buteeko Bukata Saana. Basuungile bukisinka bwabo, kabili bapinguile nga evelia vyaapinguile Baebrania batatu baalia baapoozelue mu kikuka kya mulilo juu ya kusiala bali ba kisinka kuli Olia Mukulu Saana.​—Soma Danieli 3:28.

19. Yehova wakaba kupingula bantu kukoonkana ni kiki, kabili tupalile kukita ki loonu?

¹⁹ Kaleemba wa Malumbo Daudi, waalangiliile juu ya ki ni kintu kya mana kusuunga bukisinka bwetu kuli Leeza. Waaleembele eevi: “Yehova wakapingula bikundi bya bantu. We Yehova, mpingule kukoonkana ni nsaambu yane ni bukisinka bwane.” (Malum. 7:8) Daudi waaleembele kabili eevi: “Bukisinka ni kulunghama binsuunge.” (Malum. 25:21) Kusiala twali bakisinka kuli Yehova, kusuunga bukisinka bobo anzia kine kunti kwaaluka ki, i nzila iweeme saana ya buikazi! Kisia twakaba kwiunvua nga evelia vyaaiunvuile kaleemba umo wa Malumbo olia waaleembele eevi: “Bali ni nsaansa ni baalia basuungile bukisinka . . . , baalia bali baenda kukoonkana ni muzilo wakue Yehova.”​—Malum. 119:1, bulondolozi bwa pensina.