LYASI LYA KUSAMBILILA LYA 44
Sambilila Mulandu Wakue Leeza Wapoozeleko Saana Maano
‘Mane . . . mu bukata ni mukuleepa, mu kwingila pansi ni mu kutuuluka.’—BAEF. 3:18.
LWIMBO 95 (Lwa Kiswahili) Lubuto Lwakila Kusanika
KIFUPI KYA LYASI a
1-2. Ni nzila ki iweeme saana ya kusoma ni kusambilila Bibilia? Leeta mufuano.
TULANDE uli mukukeba kusita nsesi. Ni kiki kyuli kutona kumona ntaanzi ya kuisita? Eba, uli kutonasie kumona foto ilangiliile seemu ya ku ntaanzi ya ezio nsesi? Kulanda kisinka uli kutona uye wimone eevi wizyungulukile, uli kwingila mukati eevi utoosie biyumba byonse bilimo ni kumona viitanine ni kuleepa, viituulukile ni musinzi viwingiile pansi. Kabili kunti kyawaama kulanziana ni muntu olia amanine ezio nsesi viyaakuulilue. Kulanda kisinka, uli kutona kumona vili kila kantu palua nsesi yukebele kusita.
2 Kabili kunti twakita enka evio musita utuli mukusoma Bibilia. Muntu umo asambiliile palua Bibilia waalandile nangue Bibilia ili nga “kikuulua kikata saana, kileepele saana, kabili kili ni musinzi wingiile saana pansi.” Pakaako, kunti twakita siani eevi tumane beelia bili mu Bibilia? Kine wasomasie Bibilia lubilo-lubilo, kunti wasambililasie bintu bya musinzi, i kulanda ‘masambilizio a mambo palua keebo kakue Leeza.’ (Baeb. 5:12) Palua kumana nsesi viili, iloombele kwingila “mukati.” Evio vyenka pa kunti umane buino Bibilia, upalile kusoma waapoozeleko saana maano. Kumona seemu inge viikwateene ni seemu inge ya Bibilia i nzila iweeme saana ya kusambilila Bibilia. Te kwikwindasie kunvua bisinka beelia byuzumiine, inzi ikwinde kumana juu ya ki ubizumiine.
3. Mutumua Paulo waabakinkiziizie Bakristu benakue bakite ki, kabili juu ya ki? (Baefeso 3:14-19)
3 Eevi kunvuisia Bibilia, tupalile kusambilila twapoozeleko saana maano. Mutumua Paulo waabasokele balupua ni bankazi Bakristu baye basoma kisinka kili mu Mulandu Wakue Leeza bapoozeleko saana maano eevi baviinde ‘kukimana . . . mu bukata ni mu kuleepa, mu kwingila pansi ni mu kutuuluka.’ Kine bakita evio, “bali kuya baziikile misila” mu kiketekelo kyabo. (Soma Baefeso 3:14-19.) Ni fwefue tupalile kukita enka evio. Kansi tumone vituli kuviinda kusambilila Mulandu Wakue Leeza twapoozeleko saana maano eevi tufikiile kumana buino saana mana yakue.
SAMBILILA MULANDU WAKUE LEEZA WAPOOZELEKO SAANA MAANO
4. Kunti twakita siani eevi tukile kumupalama Yehova? Leeta mifuano.
4 Fwefue Bakristu, te tupalile kuya twapobeelesie mu kumana masambilizio a musinzi a Bibilia. Kupitila kukwasiiwa na mupasi wakue Leeza, tupalile kusambilila “atasie bintu bya mukati saana byakue Leeza.” (1 Bakor. 2:9, 10, NWT) Wamona siani kine weewe waibiikila mupaango wa kukita lisambililo lya bunke leelia lili kukukwasia ukile kumupalama Yehova? Kwa mufuano, kunti waibiikila mupaango wa kusambilila wapoozeleko saana maano Yehova vyaalangiliile ntono ku babombi bakue ba kale, ni keekio vikilangiliile nangue akutonene. Kunti wasambilila wapoozeleko maano Yehova vyaali watonene Baisraeli baye bamupupa, ni kupalania vyatonene Bakristu baye bamupupa loonu. Ao paange kunti wasambilila kila kantu palua bukabika bolia bwaafikiliziizie Yesu mu buikazi bwakue ni mu miilo ya kusimikila paanu pa kyalo.
5. Ni kiki kyuli kutona kusambilila wapoozeleko saana maano mu lisambililo lyobe lya bunke?
5 Bantu bange, baalia bali batona kusambilila bapoozeleko saana maano, baazimbuile bintu paleepale bibali batona kusambilila mu Mulandu Wakue Leeza. Kunti wamona bintu paleepale bibaazimbuile bili mu kisanduku kilandile “ Bintu bya Kusambilila Wapoozeleko Saana Maano.” Kunti wapata nsaansa saana kine wasambilila bebio bintu kupitila kukwasiiwa na kitabu Fahirisi ao kitabu Musaada wa Kutafuta Habari kwa Ajili ya Mashahidi wa Yehova. Kukita lisambililo lya Bibilia wapoozeleko saana maano, kunti kwakosia kiketekelo kyobe, kabili kunti kwakukwasia “kumumana Leeza.” (Tus Maf. 2:4, 5) Kansi loonu, tumone bisinka bikata bya Bibilia bituli kuviinda kusambilila twapoozeleko saana maano.
TONTONKANIA SAANA PALUA KEELIA KIKEBELE KUFIKILIZIA LEEZA
6. (a) Mupaango pamo ni kintu kikebele kufikilizia muntu, bipuseene siani? (b) Juu ya ki kunti twalanda nangue keelia kikebele kufikilizia Leeza palua muntu ni kyalo ni kya “muyayaya”? (Baefeso 3:11)
6 Kwa mufuano, tontonkania palua beelia bilandile Bibilia palua keelia kikebele kufikilizia Leeza. Mupaango pamo ni kintu kikebele kufikilizia muntu, bili byasaangua byapuseene. Mupaango uli nga evelia musebo uli wakeba kusaakula muntu olia uli kuviinda kumufikia koolia kwatonene kuya. Anzia evio, mupaango kunti waavulungana kine kwaaluka kintu kyakuziba ozo musebo. Keelia kikebele kufikilizia muntu i fuasi iine kwakebele kuya. Kunti twaya twamanine buino koolia kutukebele kuya, inzi kunti twabombia misebo paleepale eevi kufika kooko. Kine musebo umo uzibilue, kunti twabombia musebo unge. Tuli ni lisyuko paantu mu Bibilia, Yehova ali wafiikula bukebuke “mapange akue a muyayaya” ao keelia kyakebele kufikilizia. (Baef. 3:11) Yehova kunti wabombia nzila paleepale eevi kukita keelia kyakebele kufikilizia, kabili lyonse ali waviinda, paantu “akitile kila kintu kibombe palua keelia kyakebele kufikilizia.” (Tus Maf. 16:4) Kabili, bintu bili byafuma mu beelia bili byakita Yehova ni bya loonse. Ni kiki kikebele kufikilizia Yehova, kabili ni biki byaaluluile eevi afikilizie keekio kintu?
7. Kisia bantu ba kuanza kusanguka, Yehova waaluluile siani nzila ya kufikiliziiziamo keelia kyabanga wakebele? (Mateo 25:34)
7 Leeza waabalandile bantu ba kuanza kintu kyaalengiizie ababumbe. Babanga bapalile ‘kuvyala, kwaluka bengi, kwizuzia kyalo ni kukiteeka, kabili bateeke . . . kibumbua kyonse kikosele’ pa kyalo. (Kut. 1:28) Musita ba Adamu ni Eva lubaasangukile, baaingiziizie bantu bonse mu lizaambi. Inzi keekio te kyaanziizie keelia kyali kyakeba kufikilizia Yehova. Yehova waaluluile nzila ya kufikiliziiziamo keekio kintu. Penka paapo, waapinguile kutendekezia Bukolo ku muulu bolia bwakaba kukita keelia kyaali wakebele kufikilizia palua bantu ni kyalo kubambila ku ntendeko. (Soma Mateo 25:34.) Musita upalile luwaafikile, Yehova waalangiliile ntono kupitila kumutuma Yesu, Muana wakue libeli, pa kyalo eevi abasambilizie bantu palua bobo Bukolo. Kabili wafuile eevi kutufumia mu lizaambi ni lufu. Kisia, Yesu waatuntumwinue ni kubuela ku muulu eevi kwaluka Likolo wa Bukolo Bwakue Leeza. Inzi, kuli bintu bingi bitupalile kusambilila twapoozeleko saana maano palua keelia kikebele kufikilizia Leeza.
8. (a) Mutue ukata wa Bibilia ni kiki? (b) Nga vilandile Baefeso 1:8-11, ni kiki kinge kyakafikilizia Yehova? (Mona foto ku ntendeko ya kazeeti.)
8 Mutue ukata wa Bibilia ni ozu: Liina lyakue Yehova lyakaba kusakilua musita lwali wakaba kufikilizia keelia kyakebele palua kyalo kupitila Bukolo bwakue, bolia bwa kutungululua na Kristu. Yehova takaba kwalulula keelia kyakebele kufikilizia. Alaile nangue kila kintu kyakakitika kukoonkana ni vyaalandile. (Is. 46:10, 11, bulondolozi bwa pensina; Baeb. 6:17, 18) Kyalo kyakaaluka paradiso, moolia mwakeekala luvyalo lwa ba Adamu ni Eva lwakaba lwapuililikile kabili lwa nsaambu. Loolo luvyalo ‘lwakasekelela buikazi loonse.’ (Malum. 22:26) Inzi, te keekiosie kikebele kufikilizia Yehova. Kintu kya kupeleezia kyali wakafikilizia ni keeki: Babombi bakue bonse bali ku muulu ni pa kyalo bakakwataniiwa. Kisia paapo, bantu bonse bakamunakila Yehova, Kateeka wabo. (Soma Baefeso 1:8-11.) Eba, nzila iweeme saana yakue Yehova ya kufikiliziiziamo keelia kyakebele te ikupapiizie?
TONTONKANIA SAANA PALUA MUSITA OBE ULI WAIZA
9. Kupitila kusoma Bibilia, tetusyafikile pi kine twatontonkania palua musita uli waiza?
9 Tontonkania palua bukabika bolia bwaalandile Yehova mu busitani bwa Edeni, buli mu lileembo lya Kutendeka 3:15. b Bwaalandiile palua bintu bya kuiza kukitika beelia byakafikilizia keelia kikebele Leeza. Anzia evio, bebio bintu byali bya kuiza kukitika kisia maelufu a miaka. Kwa mufuano, Leeza waamulandile Abrahamu nangue mu luvyalo lwakue mwakafuma mutu umo olia wakeeza kwaluka Kristu. (Kut. 22:15-18) Kisia, nga vyaalandile bukabika, Yesu waasuminue ku kisingino mu muaka wa 33. (Miil Bat. 3:13-15) Kintu kya kupeleezia kya kukitika mu bobo bukabika, i kulanda kusaansua kwa mutue wakue Sataana, kwakakitika musita uli mukuiza. (Nfy. 20:7-10) Kabili Bibilia ilangiliile bintu bingi palua beelia byakaba kukitika musita buluani buli pakati ka kyalo kyakue Sataana ni kuteania kwakue Yehova lubwakaba kufika peepi ni mpela.
10. (a) Ni bintu ki byakaba kukitika leenusie? (b) Kunti twateania siani maano ni mutima weetu? (Mona bulondolozi bwa pensina.)
10 Tontonkania palua beebi bintu bya kutiinia beelia bilandile Bibilia. Kya kuanza, ntundu yakaba kupunda “mutende ni kuteekamana!” (1 Bat. 5:2, 3, NWT) “Pa wenka ozo musita,” lyemo likata lyakaba kutendeka musita ntundu luyakaba kwinoona ma diini onse a bufi. (Nfy. 17:16) Paange kwakamoneka mu nzila ya kupapia “Muana mwina muntu wali mukuiza pa malezi a pa muulu pamo ni maka ni bulumba bukata.” (Mat. 24:30) Yesu wakapingula bantu ni kutenganisia mikooko ni mbuzi. (Mat. 25:31-33, 46) Inzi, mu ozo musita Sataana wakaba kuya wakitwaliliilesie kumupinga Leeza. Paantu abasuulile saana bantu bakue Leeza, wakaba kusonsezia bunvuano bwa ntundu, bolia buli bwakuutua mu Bibilia nangue Gogu wa kyalo kya Magogu eevi kubasaukila bantu bakue Yehova. (Ezek. 38:2, 10, 11) Musita umo eevi, Bakristu babiikilue mafuta basielepo, bakakolonghaniiwa ku muulu eevi beene pamo ni Kristu ni bisepe bya bamalaika bakue ku muulu bakaluane vita ya Armagedoni, seemu ya kupeleezia ya lyemo likata. c (Mat. 24:31; Nfy. 16:14, 16) Kisia paapo, Buteeko bwa Miaka Elufu bwakue Kristu bwakatendeka kuteeka pa kyalo.—Nfy. 20:6.
11. Kiswapilo kya bukose bwa muyayaya kili na mana ki kuli weewe? (Mona ni foto.)
11 Tontonkania saana bintu vibyakaba mu musita uli waiza. Bibilia ili yalanda nangue Kabumba weetu “waabiikile bumuyayaya mu mutima [weetu].” (Kas. 3:11) Tontonkania vilangiliile keekio pa lobe ni palua bukibuza bobe pamo ni Yehova. Kitabu Mkaribie Yehova, lubali lwa 319, kilandile eevi: “Kisia kwikala ma mia, maelufu, mamilioni, ao ata mabilioni a miaka, twakamana bingi pa lwakue Yehova Leeza kukila pa beelia bitumanine loonu. Anzia evio, twakeenika nangue kwakaba kwakili bintu binge biweeme saana bitwakasambilila palwakue weene. . . . Kulanda kisinka, buikazi mu Paradiso bwakaba bwaweeme saana. Kabili loonse, kumupalama Yehova i kwakaba kwali kintu kikilile kuwaama.” Loonu, mu lisambililo lyetu lya Mulandu Wakue Leeza, eba, ni bintu ki binge bitupalile kusambilila twapoozeleko saana maano?
KENTA KU MUULU
12. Kunti twakenta siani ku muulu? Leeta mufuano.
12 Mulandu Wakue Leeza uli watukwasia kumona kaniini kubapo kwakue Yehova “pa muulu wa myulu.” (Is. 33:5) Bibilia ili yalanda bintu bya kupapia palwakue Yehova ni palua bintu bya kupapia bya mu seemu ya ku muulu ya kuteania kwakue. (Is. 6:1-4; Dan. 7:9, 10; Nfy. 4:1-6) Kwa mufuano, kunti twasoma palua bintu bya kupapia beelia byaamwene Ezekieli musita ‘muulu luwaaizukile, kabili lwaatendekele kumona bimonua byakue Leeza.’—Ezek. 1:1.
13. Weewe uli mukwiunvua siani palua bintu bili mukukita Yesu wali ku muulu nga vilondoluele Baebrania 4:14-16?
13 Kabili, ezia kumumona Yesu wali mukuteeka ku muulu wali Likolo, kabili wali Koani Mukulu wa nkumbu. Kupitila weene, fwefue kunti twaviinda kupalama “kitebe kya Bukolo kya buwaame busipalilue” kupitila lipepo ni kumuloomba atulangilile luse, kabili atukwasie pa “musita upalile.” (Soma Baebrania 4:14-16 d.) Kansi, te tupalile kupisia busiku ata bumo bila kutontonkania palua beelia bitwaakitiilue na Yehova ni Yesu ni palua beelia bibali mukutukitila loonu. Ntono yabo palwetu ipalile kukumia saana mutima weetu ni kutusonsezia tuye twali ni mute musita utuli twamubombela Yehova.—2 Bakor. 5:14, 15.
14. Ni nzila ki ili pakati ka nzila iweeme sana ituli kuviinda kubombia eevi kulangilila nangue tuli mukumutasia Yehova ni Yesu? (Mona ni ma foto.)
14 Kwikwinda kubakwasia bange baaluke Bakasininkizia Bakue Yehova, kabili baaluke basambi bakue Yesu i nzila imo pakati ka nzila iweeme saana ya kulangilila nangue tuli mukumutasia Leeza weetu pamo ni Muana wakue. (Mat. 28:19, 20) Evio i vyaakitile mutumua Paulo eevi kulangilila nangue ali mukumutasia Leeza pamo ni Kristu. Waali wamanine nangue Yehova atonene “kubalua muntu apusuke ni kumana kisinka.” (1 Tim. 2:3, 4) Waabombele miilo ya kusimikila kwa mute kukoonkana ni buviinde bwakue “kumonasie apususieko bamo.”—1 Bakor. 9:22, 23.
SEKELELA KUSAMBILILA MULANDU WAKUE LEEZA WAPOOZELEKO SAANA MAANO
15. Nga vilandile Malumbo 1:2, ni kiki kili kuviinda kutuleetela nsaansa?
15 Kaleemba wa malumbo a kuanza waalandile nangue muntu ali ni nsaansa ni buikazi buweeme, ni olia “ali wasaansamukila Muzilo wakue Yehova” kabili “ali watontonkania Muzilo Wakue busiku ni koba.” (Malum. 1:1-3; bulondolozi bwa pensina.) Joseph Rotherham waalondoluele palua leelio lileembo mu kitabu kyakue kilandiile palua bintu bya kusambilila mu Malumbo. Waalandile nangue muntu apalile “kutona saana Bibilia, ni keekio kipalile kumulengia aikebe, aisambilile, kabili apisie musita waleepele wali mukutontonkania palua beelia byali mukusoma.” Kabili waalandile nangue kine muntu “wapisia busiku bumo bila kusambilila Bibilia, keekio kilangiliile nangue bobo busiku bwafua bule.” Weewe kunti wasekelela kusambilila bintu bingi bya mana mu kila kantu, ni kumona byonse vibipateene. Kili buino saana kusambilila Mulandu Wakue Leeza twapoozeleko saana maano!
16. Twakaba kulondoluela ki mu lyasi likoonkelepo?
16 Bisinka bya Bibilia bituli twasambiliziiwa na Yehova te bikolele saana bya kunti twandue kunvua. Mu lyasi likoonkelepo, twakaba kusambilia kisinka kimo pakati ka bisinka bikata bya mana, i kulanda, ekalu ikata ya kimupasi yakue Yehova, elia yaalondoluele Paulo mu mukanda wakue ku Bakristu Baebrania. Kansi, kusambilila leelio lyasi, kukuleetele weewe nsaansa ikata.
LWIMBO 94 (Lwa Kiswahili) Kutasia Palua Mulandu Wakue Leeza
a Kusambilila Bibilia kunti kwatuleetela nsaansa mu buikazi bwetu bonse. Kabili kunti kwatukwasia kumupalama Baba weetu wa ku muulu. Mu leeli lyasi, tuli kumona vya kusambilila Mulandu Wakue Leeza ‘mu bukata ni mu kuleepa, mu kwingila pansi, ni mu kutuuluka.’
b Mona lyasi “Bukabika Bumo bwa Kale Ni bwa Mana Kuli Weewe” mu Lupungu Lwakue Kamwenenena lwa Muezi wa 07, 2022.
c Eevi usambilile bintu bingi palua bintu bya kutiinia beelia byakaba kukitika leenusie mu musita uli mukuiza, mona kitabu Ufalme wa Mungu Unatawala! lub. 230.
d Baebrania 4:16, NWT: “Ale kansi tupalame ku kitebe kya bukolo kya buwaame busipalilue twali ni buntungua bwa kulanda eevi tupokelele luse ni kupata buwaame busipalilue bwa kutukwasia pa musita upalile.”