Skip to content

Skip to table of contents

KAPÍTULU 5

Oinsá atu la sai parte husi mundu neʼe?

Oinsá atu la sai parte husi mundu neʼe?

“Imi laʼós mundu neʼe nian.”​—JOÃO 15:19.

1. Kalan antes Jesus mate, nia hanoin barak kona-ba saida?

 KALAN antes Jesus mate, nia hatene katak lakleur tan nia sei husik hela ninia dixípulu sira, no nia hanoin barak kona-ba sira-nia futuru. Nia hatete ba sira: “Imi laʼós mundu neʼe nian.” (João 15:19) Depois neʼe, nia halo orasaun ba ninia Aman kona-ba sira hodi dehan: “Sira laʼós parte husi mundu neʼe, hanesan haʼu mós laʼós parte husi mundu neʼe.” (João 17:15, 16) Neʼe katak sá?

2. Liafuan “mundu” neʼebé Jesus temi katak sá?

2 Iha eskritura neʼe, liafuan “mundu” refere ba ema neʼebé la serbí Maromak no husik Satanás mak ukun sira. (João 14:30; Éfeso 2:2; Tiago 4:4; 1 João 5:19) Ita bele halo saida atu la sai “parte husi mundu neʼe”? Iha kapítulu neʼe, ita sei koʼalia kona-ba dalan balu: (1) Laran-metin ba Maromak nia Ukun no neutrál nafatin kona-ba polítiku. (2) La simu espíritu mundu neʼe nian. (3) Hatais no hadiʼa an iha dalan neʼebé hatudu respeitu. (4) Iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan. (5) Uza ekipamentu funu nian neʼebé Maromak fó mai ita.​—Haree Apéndise 16.

LARAN-METIN BA MAROMAK NIA UKUN

3. Oinsá Jesus nia hanoin kona-ba polítiku?

3 Bainhira Jesus iha rai, nia haree katak ema hasoru problema barak no susar oioin. Nia hanoin tebes sira no hakarak ajuda sira. Ida-neʼe book nia atu sai polítiku-naʼin ka lae? Lae. Nia hatene katak buat neʼebé ema presiza liu mak Maromak nia Ukun, ka governu. Jesus sei sai Liurai ba Ukun neʼe, no nia tau fokus liu atu haklaken kona-ba Ukun neʼe. (Daniel 7:13, 14; Lucas 4:43; 17:20, 21) Jesus la envolve an ho buat polítiku, no nia neutrál nafatin. Bainhira Jesus hamriik iha Governadór Roma naran Pónsio Pilatos nia oin, Jesus dehan: “Haʼu-nia Ukun laʼós husi mundu neʼe.” (João 18:36) Ninia dixípulu sira mós neutrál. Livru ida * hatete katak ema Kristaun iha tempu uluk “la sai polítiku-naʼin”. Ohin loron, ema Kristaun loos mós hanesan. Ita laran-metin hodi apoia Maromak nia Ukun no neutrál nafatin ho buat polítiku iha mundu neʼe.​—Mateus 24:14.

Ita bele esplika tanbasá mak Ita apoia Maromak nia Ukun ka lae?

4. Oinsá ema Kristaun loos apoia Maromak nia Ukun?

4 Embaixadór sira reprezenta sira-nia nasaun iha rai seluk, tan neʼe sira la envolve an ho buat polítiku iha rai neʼebé sira hela. Nuneʼe mós ho ema Kristaun sira neʼebé iha esperansa atu ukun hamutuk ho Kristu iha lalehan. Paulo hakerek ba ema Kristaun sira-neʼe hodi dehan: “Ami mak embaixadór neʼebé reprezenta Kristu.” (2 Korinto 5:20) Ema Kristaun neʼebé iha esperansa atu bá lalehan reprezenta Maromak nia governu. Sira la envolve an ho buat polítiku no problema governu nian iha mundu neʼe. (Filipe 3:20) Maibé, ema Kristaun sira-neʼe ajuda ona ema barak atu aprende kona-ba Maromak nia governu. “Bibi-malae seluk” neʼebé iha esperansa atu moris ba nafatin iha mundu foun, apoia ema Kristaun sira neʼebé iha esperansa atu bá lalehan. Bibi-malae seluk mós neutrál nafatin. (João 10:16; Mateus 25:31-40) Klaru katak, ema Kristaun loos la envolve an ho buat polítiku.​—Lee Isaias 2:2-4.

5. Saida mak razaun ida atu ema Kristaun la halo funu?

5 Ema Kristaun loos haree sira-nia maluk fiar-naʼin nuʼudar sira-nia família no sira iha unidade maski mai husi rai ka kultura la hanesan. (1 Korinto 1:10) Se karik ita halo funu, neʼe katak ita funu hasoru ita-nia família rasik ka ita-nia maluk fiar-naʼin. Tuir loloos, Jesus haruka ita atu hadomi sira. (João 13:34, 35; 1 João 3:10-12) Jesus mós hatete ba ninia dixípulu sira atu hadomi sira-nia inimigu.​—Mateus 5:44; 26:52.

6. Ema Kristaun sira hanoin oinsá kona-ba governu sira?

6 Maski ita nafatin neutrál, maibé ita hakaʼas an atu sai sidadaun diʼak. Porezemplu, ita hatudu respeitu ba governu hodi halo tuir sira-nia lei no selu taxa. Maibé ita sempre “fó ba Maromak buat neʼebé Maromak nian”. (Marcos 12:17; Roma 13:1-7; 1 Korinto 6:19, 20) “Buat neʼebé Maromak nian” inklui ita-nia domin, laran-metin no adorasaun ba Maromak. Ita prontu atu mate duké kontra Jeová.​—Lucas 4:8; 10:27; lee Apóstolu 5:29; Roma 14:8.

KONTRA “ESPÍRITU MUNDU NEʼE NIAN”

7, 8. Saida mak “espíritu mundu neʼe nian”? Neʼe book ema iha dalan oinsá?

7 Atu la sai parte ba Satanás nia mundu, ita labele husik “espíritu mundu neʼe nian” kontrola ita. Espíritu mundu neʼe nian mak hanoin no hahalok neʼebé mai husi Satanás, no neʼe kontrola ema sira neʼebé la serbí Jeová. Maibé ema Kristaun kontra buat sira-neʼe. Paulo dehan: “Ita simu ona espíritu husi Maromak, laʼós espíritu mundu neʼe nian.”​—1 Korinto 2:12; Éfeso 2:2, 3; haree Apéndise 17.

8 Espíritu mundu neʼe nian halo ema hanoin an deʼit, foti an, no kontradór. Neʼe halo sira hanoin katak sira la presiza halo tuir Maromak. Satanás hakarak ema atu halo tuir deʼit sira-nia hakarak no la hanoin kona-ba konsekuénsia. Nia hakarak ema fiar katak ‘hakarak isin nian no hakarak matan nian’ mak importante tebes iha ema nia moris. (1 João 2:16; 1 Timóteo 6:9, 10) Diabu hakaʼas an atu lohi Maromak nia atan sira hodi sira mós iha hanoin hanesan nia.​—João 8:44; Apóstolu 13:10; 1 João 3:8.

9. Oinsá espíritu mundu neʼe nian bele fó influénsia ba ita?

9 Espíritu mundu neʼe nian haleʼu ita hanesan anin. Se ita la hakaʼas an atu kontra espíritu neʼe, ida-neʼe sei fó influénsia ba ita. (Lee Provérbios 4:23.) Neʼe bele hahú husi buat neʼebé haree hanesan la perigu, porezemplu ita husik ema neʼebé la adora Jeová atu fó influénsia ba ita-nia hanoin no hahalok. (Provérbios 13:20; 1 Korinto 15:33) Ka ita mós bele hetan influénsia husi pornografia, apostazia, ka desportu neʼebé ema kompete malu makaʼas.​—Haree Apéndise 18.

10. Ita presiza halo saida deʼit atu kontra espíritu mundu neʼe nian?

10 Entaun, ita bele halo saida deʼit atu kontra espíritu mundu neʼe nian? Ita presiza hakbesik nafatin ba Jeová no husik ninia matenek dirije ita. Ita tenke halo orasaun beibeik atu husu ninia espíritu santu no serbí nia ho badinas. Jeová mak forsa boot liu hotu iha universu. Ita iha konfiansa katak nia bele ajuda ita atu kontra hasoru espíritu mundu neʼe nian.​—1 João 4:4.

HATAIS NEʼEBÉ FÓ GLÓRIA BA MAROMAK

11. Oinsá mak espíritu mundu neʼe nian fó influénsia ba dalan neʼebé ema hatais?

11 Ita mós hatudu katak ita laʼós parte husi mundu neʼe liuhusi dalan neʼebé ita hatais no hadiʼa an. Ema barak iha mundu neʼe hatais roupa neʼebé dada ema nia atensaun, book ema atu iha hanoin la morál, atu hatudu katak sira kontradór ka ema riku. Iha mós ema neʼebé la interese ho sira-nia hatais no dalan neʼebé sira hadiʼa an. Karik sira hakarak hatais sabraut ka foʼer. Ita lakohi ema hanesan neʼe fó influénsia ba dalan neʼebé ita hatais no hadiʼa an.

Haʼu hatais iha dalan neʼebé fó glória ba Jeová ka lae?

12, 13. Prinsípiu saida deʼit mak bele ajuda ita bainhira hili roupa?

12 Jeová nia atan sempre hakarak hatais moos, kabeer no diʼak tuir situasaun ida-idak. Ita hatais “ho respeitu no ho hanoin neʼebé loos” atu hatudu katak ita “adora Maromak”.​—1 Timóteo 2:9, 10; Judas 21.

13 Dalan neʼebé ita hatais bele kona ema seluk nia hanoin kona-ba Jeová no ninia povu. Ita hakarak “halo buat hotu-hotu ba Maromak nia glória”. (1 Korinto 10:31) Hatais ho respeitu hatudu katak ita hanoin ema seluk nia sentimentu no hanoin. Entaun, bainhira ita hili ita-nia roupa ka hadiʼa an, ita presiza hanoin-hetan katak ita-nia desizaun bele kona ema seluk.​—1 Korinto 4:9; 2 Korinto 6:3, 4; 7:1.

14. Kuandu hili roupa ba atividade Kristaun nian, ita presiza hanoin kona-ba saida?

14 Roupa saida mak ita hatais bainhira tuir reuniaun ka haklaken? Ita-nia roupa dada atensaun demais ka lae? Ita-nia roupa halo ema seluk sente moe ka lae? Ita sente katak ita bele hatais tuir deʼit ita-nia hakarak ka lae? (Filipe 4:5; 1 Pedro 5:6) Baibain ita hakarak atu haree jeitu, maibé buat neʼebé halo ita sai furak mak ita-nia hahalok Kristaun. Bainhira Jeová hateke ba ita, nia haree hahalok sira-neʼe. No hahalok sira-neʼe hatudu sai ita-nia laran no “iha folin boot tuir Maromak nia haree”.​—1 Pedro 3:3, 4.

15. Tanbasá mak Jeová la fó ukun-fuan barak kona-ba hatais no hadiʼa an?

15 Jeová la fó ukun-fuan barak kona-ba saida mak ita bele ka labele hatais. Maibé, nia fó Bíblia nia prinsípiu neʼebé bele ajuda ita atu halo desizaun diʼak. (Ebreu 5:14) Nia hakarak ita-nia desizaun hotu bazeia ba ita-nia domin ba nia no mós ba ema seluk. (Lee Marcos 12:30, 31.) Iha mundu tomak, Jeová nia povu hatais iha dalan oioin tuir sira-nia kultura no buat neʼebé sira gosta. Neʼe haree furak no lori kontente.

HANOIN NEʼEBÉ LOOS KONA-BA OSAN

16. Oinsá mak mundu nia hanoin kona-ba osan la hanesan ho Jesus nia hanorin? Ita presiza husu pergunta saida deʼit ba Ita-nia an?

16 Satanás hakarak ema hanoin katak osan no rikusoin bele halo sira kontente, maibé Jeová nia atan hatene katak neʼe la loos. Ita fiar Jesus nia liafuan neʼebé hatete: “Maski ema ida hetan rikusoin barak, ninia moris la mai husi buat neʼebé nia iha.” (Lucas 12:15) Osan labele lori kontente neʼebé loos ba ita. Neʼe labele fó belun neʼebé loos, dame iha laran, ka moris rohan-laek. Klaru katak ita presiza sasán balu, no ita mós hakarak moris kontente. Maibé Jesus hanorin katak ita sei kontente se ita iha relasaun diʼak ho Maromak no tau uluk ita-nia adorasaun iha ita-nia moris. (Mateus 5:3; 6:22, nota-rodapé) Husu ba Ita-nia an: ‘Mundu nia hanoin kona-ba osan fó influénsia ba haʼu ka lae? Haʼu hanoin ka koʼalia beibeik kona-ba osan ka lae?’​—Lucas 6:45; 21:34-36; 2 João 6.

17. Oinsá Ita-nia moris bele sai diʼak liu se Ita la simu mundu nia hanoin kona-ba osan?

17 Se ita tau fokus atu serbí Jeová no la simu mundu nia hanoin kona-ba osan, ita sei moris kontente. (Mateus 11:29, 30) Ita sei kontente ho buat neʼebé ita iha no sente dame iha laran. (Mateus 6:31, 32; Roma 15:13) Ita sei la hanoin barak kona-ba rikusoin. (Lee 1 Timóteo 6:9, 10.) Ita sei sente kontente tanba fó ba ema seluk. (Apóstolu 20:35) No ita sei iha tempu barak liu hamutuk ema sira neʼebé ita hadomi. Ita mós bele toba-dukur iha kalan.​—Eclesiastes 5:12.

“UZA KOMPLETU EKIPAMENTU FUNU NIAN”

18. Satanás koko atu halo saida ba ita?

18 Satanás koko atu estraga ita-nia relasaun ho Jeová, tan neʼe ita tenke hakaʼas an atu proteje ida-neʼe. Ita halo funu “kontra anju aat sira”. (Éfeso 6:12) Satanás no ninia anju aat sira lakohi ita atu kontente ka moris ba nafatin. (1 Pedro 5:8) Inimigu kbiit boot sira-neʼe funu hasoru ita, maibé ho Jeová nia ajuda ita bele manán.

19. Tuir Éfeso 6:14-18, ema Kristaun nia “ekipamentu funu nian” inklui saida deʼit?

19 Iha tempu uluk, soldadu sira uza ekipamentu funu nian atu proteje sira bainhira halo funu. Ita mós tenke uza “ekipamentu funu nian” neʼebé Jeová fó mai ita. (Éfeso 6:13) Neʼe sei proteje ita. Ita bele lee kona-ba ekipamentu neʼe iha Éfeso 6:14-18: “Hamriik metin bá, hodi kesi metin sintu lia-loos nian iha imi-nia knotak, no halo hahalok loos hanesan taka imi-nia hirus-matan ho besi, no sai prontu atu haklaken liafuan diʼak dame nian hanesan uza sapatu iha imi-nia ain. Laʼós neʼe deʼit, imi mós tenke lori eskudu boot fiar nian, hodi imi bele hamate rama-oan hotu neʼebé lakan ho ahi husi aat-naʼin. No mós taka kapasete salvasaun nian, no lori surik espíritu nian, neʼe katak Maromak nia liafuan. Iha tempu hanesan, halo orasaun no harohan iha dalan oioin, kontinua halo orasaun iha situasaun hotu ho espíritu.”

20. Ita presiza halo saida atu “ekipamentu funu nian” bele proteje ita?

20 Se soldadu haluha ekipamentu funu nian ida no la proteje parte ruma iha ninia isin, inimigu sira sei ataka parte neʼe. Se ita hakarak “ekipamentu funu nian” proteje ita, ita presiza uza ekipamentu kompletu iha tempu hotu no mós tau matan didiʼak ba ida-neʼe. Ita-nia funu sei kontinua toʼo Satanás nia mundu neʼe lakon no Satanás ho ninia anju aat lakon tiha husi mundu. (Apokalipse 12:17; 20:1-3) Tan neʼe se ita luta daudaun hasoru ita-nia hakarak neʼebé sala ka fraku balu, ita labele rende an.​—1 Korinto 9:27.

21. Oinsá ita bele manán ita-nia funu?

21 Diabu forsa boot liu ita. Maibé ho Jeová nia ajuda, ita bele manán. Atu laran-metin nafatin, ita presiza halo orasaun ba Jeová, estuda ninia Liafuan, no halibur hamutuk ho ita-nia irmaun-irmán sira. (Ebreu 10:24, 25) Neʼe sei ajuda ita atu laran-metin nafatin ba Maromak no sai prontu atu defende ita-nia fiar.

SAI PRONTU ATU DEFENDE ITA-NIA FIAR

22, 23. (a) Oinsá mak ita bele sai prontu nafatin atu defende ita-nia fiar? (b) Ita sei aprende kona-ba saida iha kapítulu tuirmai?

22 Ita presiza sai prontu iha tempu hotu atu defende ita-nia fiar. (João 15:19) Iha situasaun balu, Testemuña ba Jeová iha hanoin no hahalok neʼebé la hanesan duni ho ema seluk. Husu ba Ita-nia an: ‘Haʼu komprende tanbasá ami-nia hanoin no hahalok la hanesan ho ema seluk ka lae? Haʼu fiar metin ka lae katak buat neʼebé Bíblia no atan laran-metin no matenek fó sai mak loos? Haʼu orgullu atu sai Testemuña ba Jeová ka lae? (Salmo 34:2; Mateus 10:32, 33) Haʼu bele esplika haʼu-nia fiar ba ema seluk ka lae?’​—Mateus 24:45; João 17:17; lee 1 Pedro 3:15.

23 Iha situasaun barak, ita hatene ho klaru saida mak ita presiza halo atu la sai parte husi mundu neʼe. Maibé iha situasaun balu, karik ita la hatene ho klaru saida mak ita presiza halo. Satanás koko lasu ita iha dalan oioin. Lasu ida neʼebé nia uza mak atividade halimar nian. Oinsá mak ita bele hili didiʼak atividade halimar nian? Ita sei aprende kona-ba neʼe iha kapítulu tuirmai.

^ Livru On the Road to Civilization.