Skip to content

Skip to table of contents

KAPÍTULU 15

Haksolok ho buat diʼak husi ita-nia serbisu makaʼas

Haksolok ho buat diʼak husi ita-nia serbisu makaʼas

“Ema ida-idak sei . . . haksolok ho buat diʼak husi ninia serbisu makaʼas hotu.”​—ECLESIASTES 3:13.

1-3. (a) Ema barak sente oinsá kona-ba sira-nia serbisu? (b) Bíblia ajuda ita atu haree serbisu hanesan saida? Iha kapítulu ida-neʼe, ita sei koʼalia kona-ba pergunta saida deʼit?

OHIN loron ema barak la sente haksolok ho sira-nia serbisu. Tanba sira hakaʼas an ba oras barak hodi halo serbisu neʼebé sira la gosta, sira sente baruk duni atu bá serbisu loron-loron. Oinsá mak ema neʼebé sente hanesan neʼe bele hatudu interese no sente kontente ho sira-nia serbisu?

2 Bíblia ajuda ita atu haree serbisu no rezultadu husi serbisu mak hanesan bensaun husi Maromak. Salomão hakerek: “Ema ida-idak sei han no hemu no haksolok ho buat diʼak husi ninia serbisu makaʼas hotu. Neʼe mak prezente husi Maromak.” (Eclesiastes 3:13) Maromak Jeová neʼebé hadomi ita, hakarak ita atu sempre hetan buat diʼak. Nia hakarak ita sente kontente ho ita-nia serbisu, no mós haksolok ho rezultadu husi ita-nia serbisu. Atu hela nafatin iha Maromak nia domin, ita presiza moris tuir Maromak nia hanoin no matadalan kona-ba serbisu.​—Eclesiastes 2:24; 5:18.

3 Iha kapítulu ida-neʼe, ita sei koʼalia kona-ba pergunta haat: Oinsá mak ita bele haksolok ho buat diʼak husi ita-nia serbisu makaʼas? Ema kristaun labele halo serbisu hanesan saida deʼit? Oinsá mak ita bele tetu didiʼak ita-nia serbisu atu manán osan no mós ita-nia atividade sira nuʼudar ema kristaun? No saida mak serbisu neʼebé importante liu hotu? Maibé, ulukliu, mai ita koʼalia kona-ba ezemplu rua neʼebé diʼak liu kona-ba halo serbisu​—Maromak Jeová no Jesus Kristu.

SERBISU-NAʼIN BOOT LIU HOTU NO NINIA BADAIN

4, 5. Oinsá mak Bíblia hatudu katak Maromak Jeová nunka para atu halo serbisu? Oinsá mak Bíblia hatudu katak nia haksolok ho ninia serbisu?

4 Maromak Jeová mak Serbisu-Naʼin Boot Liu Hotu. Gênesis 1:1 hatete: “Iha tempu uluk kedas Maromak kria lalehan no rai.” Kuandu Maromak halo hotu ninia serbisu atu kria mundu no buat hotu iha mundu, nia dehan sai katak buat hotu mak “diʼak tebes”. (Gênesis 1:​31) No mós Jeová mak “Maromak neʼebé haksolok”. (1 Timoteo 1:11, MF) Eskritura rua neʼe hatudu katak Maromak sente kontente duni ho serbisu hotu neʼebé nia halo.

5 Ita-nia Maromak neʼebé badinas nunka para atu halo serbisu. Porezemplu Jesus hatete: “Haʼu-nia Aman serbisu toʼo ohin.” (Joao 5:17) Jesus hatete liafuan hirak-neʼe maski Maromak ramata kleur ona ninia serbisu atu kria mundu no buat hotu iha mundu. Nuneʼe, toʼo agora Aman halo daudaun serbisu saida? Klaru katak husi nia horik-fatin iha lalehan, nia kontinua atu fó matadalan no tau matan ba ema iha rai. Nia kose ho espíritu grupu ema kristaun neʼebé sei ukun hamutuk ho Jesus iha lalehan, hodi nuneʼe nia kria “buat foun ida”. (2 Korinto 5:17) Nia kontinua atu halaʼo serbisu atu kumpre ninia hakarak ba ema iha rai​—hakarak neʼe mak ema neʼebé hadomi nia bele hetan moris rohan-laek iha mundu foun. (Roma 6:23) Klaru katak Maromak Jeová kontente tebes ho rezultadu husi ninia serbisu. Ema rihun ba rihun simu tiha mensajen Reinu nian. Sira troka sira-nia moris, no Maromak dada tiha sira no sira hela nafatin iha Maromak nia domin.​—Joao 6:44.

6, 7. Bíblia esplika katak Jesus serbisu makaʼas atu halo saida deʼit?

6 Bíblia esplika katak Jesus mós serbisu makaʼas ba tempu kleur ona. Antes nia toʼo mai mundu, nia serbí nuʼudar “badain” kuandu Maromak kria buat hotu “iha lalehan no iha rai”. (Provérbios 8:22-31; Koloso 1:15-17) Kuandu Jesus iha mundu, nia kontinua atu serbisu makaʼas. Husi tempu neʼebé nia sei joven, nia aprende atu harii uma, no ikusmai ema bolu nia “badain ai nian”. * (Marcos 6:3) Neʼe katak nia tenke serbisu makaʼas tebes no uza matenek oioin, tanba iha tempu neʼebá sira la iha kadoo-mákina no ekipamentu seluk neʼebé uza eletrisidade, no mós la iha loja neʼebé faʼan ai. Hanoin toʼok Jesus bá toʼo ai-laran, karik nia rasik mak tesi ai, depois lori ai neʼe ba ninia fatin serbisu nian. Hanoin toʼok Jesus serbisu makaʼas atu harii uma​—taka uma nia kakuluk, halo odamatan, no mós halo sasán uma laran nian, hanesan kadeira no meza. Entaun, ita bele fiar katak Jesus sente kontente tebes kuandu nia haree rezultadu husi ninia serbisu makaʼas neʼe.

7 Jesus mós badinas tebes kuandu halaʼo ninia serbisu ba Maromak. Durante tinan tolu ho balu, nia uza tempu barak liu atu halo serbisu importante tebes neʼe. Nia uza tempu ho didiʼak, hodi hadeer sedu no serbisu toʼo kalan, tanba nia hakarak atu haklaken ba ema barak liu. (Lucas 21:37, 38; Joao 3:2) Nia “laʼo husi sidade ida ba sidade seluk no husi knua ida ba knua seluk, hodi hanorin no haklaken lia-foun diʼak kona-ba Maromak nia reinu”. (Lucas 8:1) Jesus laʼo ain kilómetru atus ba atus iha dalan neʼebé ladiʼak hodi haklaken lia-foun diʼak ba ema seluk.

8, 9. Oinsá mak Jesus haksolok ho buat diʼak husi ninia serbisu makaʼas?

8 Jesus haksolok ho buat diʼak husi ninia serbisu makaʼas ba Maromak kuandu nia iha mundu ka lae? Sin! Nia kari fini lia-loos Reinu nian toʼo ema neʼebé hatudu interese sai hanesan toʼos luan neʼebé prontu ona atu koʼa. Halo Maromak nia serbisu fó kbiit ba Jesus toʼo nia prontu atu la han tanba sei iha serbisu atu halo. (Joao 4:​31-​38) Hanoin toʼok kona-ba ksolok neʼebé Jesus sente kuandu nia halo hotu serbisu ba Maromak iha mundu. Iha tempu neʼebá nia hatete ho laran-moos ba nia Aman: “Haʼu hahiʼi ona Ita iha rai, hodi halo toʼo rohan serbisu neʼebé Ita haruka haʼu atu halo.”​—Joao 17:4.

9 Sin, Maromak Jeová no Jesus mak ezemplu diʼak liu kona-ba haksolok ho buat diʼak husi sira-nia serbisu makaʼas. Domin ba Aman Jeová mak book ita atu “banati-tuir Maromak”. (Efeso 5:1) Ita-nia domin ba Jesus mós book ita atu “laʼo tuir nia ain-fatin”. (1 Pedro 2:​21) Entaun mai ita koʼalia kona-ba oinsá mak ita mós bele haksolok ho buat diʼak husi ita-nia serbisu makaʼas.

OINSÁ ATU HETAN HAKSOLOK HO BUAT DIʼAK HUSI ITA-NIA SERBISU MAKAʼAS

Halo tuir Bíblia nia matadalan bele ajuda Ita sente haksolok ho Ita-nia serbisu makaʼas

10, 11. Saida mak bele ajuda ita atu haburas hanoin neʼebé diʼak kona-ba ita-nia serbisu?

10 Serbisu atu manán osan mós parte husi ema kristaun nia moris. Ita hakarak sente kontente ho ita-nia serbisu. Maibé dala ruma ida-neʼe susar se ita la gosta ita-nia serbisu. Iha situasaun hanesan neʼe, oinsá mak ita bele sente haksolok ho buat diʼak husi ita-nia serbisu?

11 Hodi haburas hanoin neʼebé diʼak. Dala barak ita la bele muda ita-nia situasaun, maibé ita bele troka ita-nia hanoin. Hodi hanoin kleʼan kona-ba Maromak nia haree ba serbisu, ita bele haburas hanoin neʼebé diʼak. Porezemplu, se Ita mak família nia ulun, hanoin kona-ba buat importante tuirmai: Maski Ita-nia serbisu mak todan, maibé hodi halo serbisu neʼe Ita manán osan neʼebé família presiza atu moris. Maromak hafolin duni Ita-nia serbisu makaʼas neʼe atu tau matan ba Ita-nia família. Nia liafuan hatete katak ema neʼebé la tau matan diʼak ba nia família mak “aat liu fali ema neʼebé fiar-laek”. (1 Timoteo 5:8) La haluha katak liuhusi Ita-nia serbisu Ita bele halaʼo responsabilidade importante ida, neʼe mak tau matan ba família. Ida-neʼe mós bele ajuda Ita atu hafolin Ita-nia serbisu, maski ema seluk iha Ita-nia serbisu-fatin la hanoin hanesan neʼe.

12. Serbisu ho badinas no hatudu laran-moos lori bensaun saida deʼit?

12 Hodi sai badinas no hatudu laran-moos. Serbisu ho badinas no aprende oinsá atu halo serbisu ho didiʼak bele lori rezultadu diʼak. Patraun sira hafolin serbisu-naʼin sira-­neʼebé badinas no matenek. (Provérbios 12:24; 22:29) No mós, nuʼudar ema kristaun loos ita presiza hatudu laran-moos iha serbisu-fatin. Porezemplu, ita la naʼok buat ida husi ita-nia patraun, hanesan osan, sasán, ka tempu. (Efeso 4:​28) Hanesan ita haree tiha ona iha Kapítulu 14, hatudu laran-moos lori bensaun. Patraun barak sei tau fiar ba serbisu-naʼin neʼebé sempre laran-moos. Maibé se patraun hafolin ita-nia serbisu ka lae, nuʼudar ema kristaun loos, ita sente kontente hodi nafatin iha ‘laran neʼebé moos’ tanba ita fiar katak Maromak neʼebé ita hadomi simu ita.​—Ebreu 13:18; Koloso 3:22-24.

13. Ita-nia hahalok diʼak bele fó rezultadu saida?

13 Hodi la haluha katak ita-nia hahalok bele hahiʼi Maromak. Dala barak ema seluk iha ita-nia serbisu-fatin sei haree ita-nia hahalok neʼebé halo tuir Maromak nia matadalan. Ida-neʼe bele fó rezultadu saida? Ita sei halo “ita maksoin nia doutrina bele hetan naran diʼak”. (Tito 2:​9, 10) Sin, hahalok diʼak neʼe bele halo ema seluk haree ita-nia adorasaun nuʼudar buat neʼebé furak, no dada sira ba adorasaun loos. Ita sei sente oinsá, se Ita-nia maluk serbisu ida simu lia-loos husi Bíblia tan haree Ita-nia ezemplu iha serbisu-fatin? Buat neʼebé importante liu mak Ita-nia hahalok diʼak hahiʼi Maromak no halo nia kontente. Ida-neʼe mós halo Ita kontente, loos ka lae?​—Provérbios 27:11; 1 Pedro 2:​12.

UZA ITA-NIA KBIIT ATU HANOIN KUANDU HILI SERBISU

14-16. Kuandu hili serbisu ruma, ita tenke husu pergunta rua importante saida ba ita-nia an?

14 Bíblia la fó lista kona-ba serbisu neʼebé ita bele halo no labele halo. Ida-neʼe la dehan katak ita bele hili serbisu naran deʼit. Bíblia hatudu matadalan kona-ba serbisu neʼebé Maromak hanoin mak diʼak no ladiʼak. (Provérbios 2:6) Kuandu tenke halo desizaun kona-ba serbisu, diʼak atu hanoin kona-ba pergunta importante rua.

15 Se haʼu halo serbisu ruma, serbisu neʼe kontra ukun-fuan husi Bíblia ka lae? Maromak nia Liafuan bandu naʼok, bosok, no halo imajen atu sei uza iha adorasaun. (Êxodo 20:4; Apostolu 15:29; Efeso 4:​28; Apokalipse 21:8) Ita la simu serbisu neʼebé halo buat hirak-neʼe. Tanba ita hadomi Aman Jeová ita sei nunka halo iha ita-nia serbisu buat neʼebé Maromak nia ukun-fuan bandu.​—1 Joao 5:3.

16 Se haʼu halo serbisu ruma, serbisu neʼe sei envolve haʼu, ka apoia ema seluk atu envolve, iha buat neʼebé sala ka lae? Hanoin kona-ba ezemplu tuirmai neʼe. Serbisu simu-­telefone la sala. Maibé, oinsá se ema kristaun ida iha oportunidade atu serbisu simu-telefone iha klínika neʼebé halo deʼit abortu? Loos, ninia knaar laʼós atu halo operasaun abortu nian. Maibé, serbisu simu-telefone nian mak apoia klínika neʼe atu halo abortu ka lae? Nuneʼe nia envolve iha buat neʼebé Maromak nia Liafuan bandu ka lae? (Êxodo 21:22-​24) Ita hakarak duni atu hadook an husi buat neʼebé Bíblia bandu tanba ita hadomi Maromak Jeová.

17. (a) Ita bele tetu ho diʼak pergunta saida deʼit antes ita foti desizaun kona-ba hili serbisu? (Haree kaixa “ Haʼu sei simu serbisu neʼe ka lae?”.) (b) Oinsá mak ita-nia laran bele ajuda ita atu foti desizaun sira neʼebé halo kontente Maromak?

17 Hodi hatán ba pergunta importante rua iha parágrafu 15 no 16, ita bele rezolve buat barak kona-ba hili serbisu. Iha buat seluk tan neʼebé ita tenke tetu ho diʼak kuandu ita halo desizaun kona-ba hili serbisu. * Ita la bele hein katak atan neʼebé laran-metin no matenek sei fó ukun-fuan kona-ba situasaun ida-idak neʼebé bele mosu iha serbisu-fatin hotu. Tan neʼe, ita presiza uza ita-nia kbiit atu hanoin. Hanesan ita aprende ona iha Kapítulu 2, ita presiza atu treinu ita-nia laran hodi aprende oinsá atu halo tuir Maromak nia Liafuan iha ita-nia moris loron-loron. Hodi treinu ita-nia laran atu “komprende . . . buat neʼebé diʼak husi buat neʼebé aat”, ita bele foti desizaun sira neʼebé halo kontente Maromak no ajuda ita atu nafatin hela iha Maromak nia domin.​—Ebreu 5:14.

KONTINUA ATU HALO DESIZAUN KONA-BA SERBISU NEʼEBÉ HALO MAROMAK KONTENTE

18. Tanbasá mak difisil atu sempre halo desizaun neʼebé halo Maromak kontente?

18 Iha “loron ikus sira” neʼe, difisil atu sempre halo desizaun neʼebé halo Maromak kontente, tanba ita hasoru “susar barak”. (2 Timoteo 3:1) Kusta atu hetan serbisu, liuliu serbisu neʼebé tahan ba tempu kleur. Nuʼudar ema kristaun loos, ita hatene katak importante duni atu serbisu makaʼas hodi bele buka osan neʼebé família presiza. Maibé ita mós tenke kuidadu hodi labele husik serbisu no hakarak atu sai riku atu hamenus ita-nia serbisu ba Maromak. (1 Timoteo 6:9, 10) Mai ita koʼalia kona-ba oinsá mak ita bele halo desizaun neʼebé matenek hodi “haree momoos buat hotu-hotu neʼebé diʼak liu”.​—Filipe 1:​10.

19. Tanbasá mak Maromak Jeová merese atu simu ita-nia fiar ho laran tomak? Oinsá mak fiar hanesan neʼe ajuda ita?

19 Ho Ita-nia laran tomak tau fiar ba Maromak Jeová. (Provérbios 3:​5, 6) Nia merese simu ita-nia fiar ka lae? Nia hatene diʼak liu saida mak ita presiza, no nia prontu atu ajuda. (Salmo 37:25) Tuir loloos, nia hanoin ita. (1 Pedro 5:7) Tan neʼe diʼak atu see tilun ba Maromak nia Liafuan neʼebé fó-hanoin ita: ‘Hadook husi imi-nia moris domin ba osan, no haksolok bá ho buat neʼebé imi iha; basá Maromak rasik dehan: “Haʼu sei la husik ka hadook an husi imi.”’ (Ebreu 13:5) Barak husi Maromak nia atan sira neʼebé halo serbisu ba tempu tomak iha Maromak nia organizasaun iha mundu, bele fó sasin katak Maromak fó duni buat neʼebé sira presiza atu moris. Se ita fiar ho laran tomak katak Maromak Jeová sei tau matan mai ita, ita sei la hanoin demais kona-ba buka buat neʼebé família presiza. (Mateus 6:25-32) Ita sei la husik serbisu atu buka osan han ita-nia tempu toʼo ita la bele halo atividade espirituál ruma, hanesan haklaken lia-foun diʼak no tuir reuniaun sira.​—Mateus 24:14; Ebreu 10:24, 25.

20. Halo ita-nia matan diʼak nafatin katak sá? Oinsá mak Ita bele halo Ita-nia matan diʼak nafatin?

20 Halo Ita-nia matan diʼak nafatin. (Mateus 6:22, 23) Matan diʼak katak haree uluknanain ba buat neʼebé importante liu, neʼe mak halo tuir Maromak nia hakarak. Ita nuʼudar ema kristaun neʼebé iha matan diʼak, la hanoin demais kona-ba manán osan barak no moris nuʼudar ema riku. Ita la monu ba fiar husi mundu neʼe, katak atu sai kontente ita tenke kontinua hola sasán barak liután. Tuir loloos, Ita bele sai kontente ho moris neʼebé simples. Oinsá mak Ita bele halo Ita-nia matan diʼak nafatin? Sees husi empresta osan se Ita loloos la presiza. Labele halibur sasán barak, tanba Ita tenke uza tempu barak atu tau matan ba sasán hirak-neʼe. Halo tuir Bíblia nia konsellu atu sai kontente ‘wainhira Ita iha ai-han no hatais’. (1 Timoteo 6:8) Hakaʼas an atu halo Ita-nia moris simples nafatin.

21. Tanbasá mak ita tenke halo planu kona-ba oinsá atu uza ita-nia tempu? Saida deʼit mak ita tenke tau uluk iha ita-nia moris?

21 Halo planu espirituál, no halo tuir planu sira-neʼe. Tanba ita la iha tempu atu halo buat hotu neʼebé ita hakarak halo, ita tenke halo planu kona-ba oinsá atu uza ita-nia tempu. Selae, buat neʼebé ladún importante sei han ita-nia tempu, no ita sei la iha tempu barak ba buat neʼebé importante liu. Nuneʼe, saida deʼit mak planu neʼebé ita tenke tau uluk iha ita-nia moris? Iha mundu neʼe ema barak halo planu atu hetan edukasaun boot, atubele hetan serbisu diʼak no manán osan barak. Maibé Jesus fó laran-manas ba ninia dixípulu sira atu “buka uluknanain Maromak nia reinu”. (Mateus 6:33) Sin, nuʼudar ema kristaun loos, ita mós buka uluk Maromak nia Reinu iha ita-nia moris. Ita-nia moris tomak​—ita-nia desizaun sira, planu sira, atividade sira hotu​—tenke hatudu katak Maromak nia Reinu no ninia hakarak mak importante liu fali osan, sasán no buat seluk iha mundu neʼe.

SERBISU MAKAʼAS BA MAROMAK

Ita bele hatudu ita-nia domin ba Maromak Jeová hodi tau ulukliu serbisu haklaken iha ita-nia moris

22, 23. (a) Saida mak serbisu neʼebé importante liu ba ema kristaun loos? Oinsá mak ita bele hatudu katak serbisu neʼe mak importante liu iha ita-nia moris? (Haree kaixa “ Haʼu-nia desizaun lori kontente ba haʼu-nia moris tomak”.) (b) Saida mak Ita-nia hakarak kona-ba serbisu atu buka osan?

22 Tanba ita hatene katak ita moris iha parte ikus husi loron ikus sira, ita tau ulukliu ita-nia serbisu ba Maromak iha ita-nia moris​—neʼe katak serbisu atu haklaken no halo dixípulu. (Mateus 24:14; 28:19, 20) Hanesan Jesus, ita-nia Matadalan, ita hakarak sai badinas atu halo serbisu neʼebé bele salva ema nia moris. Oinsá mak ita bele hatudu katak serbisu neʼe importante mai ita ida-idak? Maromak nia povu barak ho laran tomak hakaʼas an atu halo serbisu neʼe nuʼudar haklaken-naʼin iha kongregasaun laran. Sira balun mós troka buat ruma iha sira-nia moris atubele serbí nuʼudar pioneiru ka misionáriu. Inan-aman barak hatene katak halo planu kona-ba halo serbisu ba Maromak mak importante, tan neʼe sira fó laran-manas ba sira-nia oan atu sai pioneiru, ka halo serbisu seluk iha Maromak nia organizasaun iha mundu. Haklaken-naʼin sira neʼebé badinas sente haksolok ho sira-nia serbisu ba Maromak ka lae? Sin, sira sente haksolok duni! Serbí Maromak Jeová ho laran tomak mak dalan ida deʼit atu hetan dame iha laran, haksolok no bensaun barak tebes.​—Provérbios 10:22.

23 Ita barak gasta tempu barak hodi halo serbisu atu buka osan no buat neʼebé ita-nia família presiza atu moris. Hanoin-hetan katak Maromak Jeová hakarak ita atu sente haksolok ho ita-nia serbisu makaʼas. Hodi halo tuir Maromak nia hanoin no matadalan kona-ba serbisu, ita bele sente haksolok ho ita-nia serbisu. Maibé, keta husik serbisu atu buka osan sai importante liu iha ita-nia moris, tanba serbisu importante liu hotu mak haklaken lia-foun diʼak kona-ba Maromak nia Reinu. Hodi halo ulukliu serbisu ba Maromak, ita hatudu ita-nia domin ba Maromak Jeová, nuneʼe ita hela nafatin iha ninia domin.

^ par. 6 Liafuan gregu neʼebé tradús “badain ai nian” katak “badain neʼebé uza ai atu halo uma, sasán uma laran nian, ka sasán seluk husi ai”.

^ par. 17 Atu hetan informasaun liután kona-ba hili serbisu, haree Menara Pengawal husi 15 Abríl 1999, pájina 28-​30, no The Watchtower husi 15 Jullu 1982, pájina 26. Iha mós iha lia-portugés.