Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 16

KNANANUK 64 Haksolok ho serbisu koʼa nian

Sente kontente liután iha serbisu haklaken

Sente kontente liután iha serbisu haklaken

“Serbí Jeová ho haksolok.”SAL 100:2.

OBJETIVU

Lisaun neʼe sei koʼalia kona-ba buat neʼebé ita bele halo atu sente kontente liután iha serbisu haklaken.

1. Ema balu sente oinsá kona-ba koʼalia ho ema seluk iha serbisu haklaken? (Haree mós foto.)

 NUʼUDAR Jeová nia povu, ita haklaken ba ema tanba ita hadomi ita-nia Aman iha lalehan no hakarak ajuda ema seluk atu koñese nia. Haklaken-naʼin barak gosta haklaken. Maibé ema seluk susar atu sente kontente bainhira haklaken. Tanbasá? Ema balu mak moedór no la fiar an, balu la toman atu bá ema nia uma se uma-naʼin la konvida sira, no balu tan taʼuk ema sei hirus sira. Ema balu aprende husi kiʼik katak sira presiza hasees an husi situasaun neʼebé bele halo ema seluk sente la diʼak. Irmaun-irmán sira-neʼe hadomi tebes Jeová, maibé sira mós sente susar atu fahe liafuan diʼak ba ema neʼebé sira la koñese. Maski nuneʼe, sira hola parte beibeik iha serbisu haklaken tanba sira hatene katak serbisu neʼe mak importante tebes. Jeová kontente tebes ho sira!

Ita gosta haklaken ka lae? (Haree parágrafu 1)


2. Se dala ruma Ita sente la kontente iha serbisu haklaken, tanbasá Ita la presiza sai laran-kraik?

2 Dala ruma Ita mós sente la kontente iha serbisu haklaken tanba sentimentu hanesan neʼe ka lae? Se nuneʼe, keta sai laran-kraik. Se Ita la fiar an, karik neʼe hatudu katak Ita mak haraik an, lakohi dada atensaun ba Ita-nia an, no mós lakohi diskute malu ho ema seluk. No ita hotu lakohi ema seluk atu hirus ita, liuliu se ita koko atu ajuda sira. Ita-nia Aman iha lalehan komprende Ita-nia sentimentu no nia hakarak ajuda Ita. (Isa 41:13) Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba sujestaun lima neʼebé bele ajuda ita tahan hasoru sentimentu hanesan neʼe no oinsá ita bele sente kontente iha serbisu haklaken.

HETAN KBIIT HUSI MAROMAK NIA LIAFUAN

3. Saida mak ajuda profeta Jeremias atu haklaken ba ema seluk?

3 Iha tempu uluk, mensajen husi Maromak hametin ninia atan sira kuandu sira presiza halo knaar neʼebé susar. Hanoin toʼok kona-ba profeta Jeremias. Nia hanoin barak bainhira Jeová fó knaar ba nia atu haklaken. Jeremias hatete: “Haʼu la iha matenek atu koʼalia, tanba haʼu mak joven deʼit.” (Jer 1:6) Saida mak ajuda nia atu haklaken ho aten-brani? Nia hetan kbiit husi Maromak nia liafuan. Nia hatete: “[Jeová nia] liafuan sai hanesan ahi neʼebé lakan makaʼas iha haʼu-nia ruin. Haʼu kole ona atu hanetik ida-neʼe.” (Jer 20:​8, 9) Maski Jeremias presiza haklaken iha fatin neʼebé ema lakohi rona, maibé mensajen neʼebé nia presiza haklaken fó kbiit ba nia atu halaʼo knaar neʼe.

4. Bainhira ita lee no medita kona-ba Bíblia, neʼe lori rezultadu saida? (Koloso 1:​9, 10)

4 Ema Kristaun mós bele hetan kbiit husi Maromak nia Liafuan. Bainhira apóstolu Paulo hakerek karta ba kongregasaun iha Koloso, nia hatete katak aprende kona-ba koñesimentu neʼebé loos sei book irmaun-irmán sira atu “moris ho loloos iha Jeová nia oin” no kontinua “fó fuan iha serbisu diʼak hotu”. (Lee Koloso 1:​9, 10.) Serbisu diʼak neʼe inklui haklaken liafuan diʼak. Entaun, bainhira ita lee no medita kona-ba Bíblia, ita-nia fiar ba Jeová sai metin liután no ita bele komprende liután tanbasá importante atu haklaken kona-ba Maromak nia Ukun.

5. Oinsá mak ita bele hetan benefísiu bainhira lee no estuda Bíblia?

5 Atu bele hetan benefísiu husi Bíblia, diʼak atu la ansi kuandu lee, estuda, no medita. Se Ita lee eskritura ruma neʼebé Ita la komprende, keta hakat liu deʼit. Koko atu aprende liután kona-ba eskritura neʼe hodi uza Livru atu ajuda Testemuña ba Jeová buka informasaun no publikasaun seluk tan. Se Ita la estuda ho ansi, Ita sei hametin Ita-nia fiar katak Maromak nia Liafuan mak loos. (1 Tes 5:21) Bainhira Ita-nia fiar sai metin liután, Ita sei sente kontente liután atu koʼalia ba ema seluk kona-ba buat neʼebé Ita aprende ona.

PREPARA DIDIʼAK BA HAKLAKEN

6. Tanbasá ita presiza prepara didiʼak ba haklaken?

6 Se Ita prepara didiʼak ba haklaken, neʼe bele ajuda Ita atu la sente taʼuk bainhira haklaken. Antes Jesus haruka ninia dixípulu sira bá haklaken, nia ajuda sira atu prepara. (Lc 10:​1-11) Tanba sira halo tuir buat neʼebé Jesus hanorin, sira bele kumpre buat diʼak oioin, no neʼe halo sira sente kontente tebes.—Lc 10:17.

7. Oinsá mak ita bele prepara ba haklaken? (Haree mós foto.)

7 Oinsá mak ita bele prepara ba haklaken? Ita presiza hanoin kona-ba oinsá ita bele fó sai lia-loos ho ita-nia liafuan rasik. Diʼak mós atu hanoin kona-ba dalan ida ka rua neʼebé baibain ema hatán, no tuirmai hanoin kona-ba oinsá ita bele responde iha situasaun sira-neʼe. Kuandu koʼalia ho ema, koko atu kalma nafatin, hatudu oin-midar, no laran-diʼak.

Prepara didiʼak ba haklaken (Haree parágrafu 7)


8. Oinsá mak ema Kristaun hanesan ho sanan-rai neʼebé temi iha apóstolu Paulo nia ai-knanoik?

8 Apóstolu Paulo uza ai-knanoik atu esplika kona-ba ita-nia knaar iha serbisu haklaken hodi hatete: “Ami hanesan sanan-rai no rikusoin neʼe iha ami-nia laran.” (2 Kor 4:7) Saida mak rikusoin neʼe? Neʼe mak serbisu haklaken kona-ba Maromak nia Ukun. (2 Kor 4:1) Sanan-rai reprezenta saida? Neʼe reprezenta Maromak nia atan sira neʼebé fahe liafuan diʼak ba ema seluk. Iha Paulo nia tempu, negósiu-naʼin sira uza sanan-rai atu lori buat neʼebé folin-boot, hanesan hahán, tua-uvas, no osan. Nuneʼe mós ho ita, Jeová fó knaar ba ita atu fó sai mensajen kona-ba liafuan diʼak neʼebé folin-boot. Ho Jeová nia ajuda, ita bele iha kbiit neʼebé ita presiza atu fahe mensajen neʼe ho laran-metin.

HALO ORASAUN HODI HUSU ATEN-BRANI

9. Oinsá mak ita bele manán ita-nia sentimentu taʼuk ba ema ka taʼuk katak ema lakohi rona ita? (Haree mós foto.)

9 Dala ruma, karik ita sente taʼuk ba ema ka taʼuk katak ema lakohi rona ita. Oinsá mak ita bele manán sentimentu neʼe? Hanoin toʼok kona-ba apóstolu sira-nia orasaun bainhira tribunál bandu sira atu labele haklaken. Duké taʼuk ba ema, sira husu Jeová atu ajuda sira hodi ‘fó aten-brani ba sira atu kontinua haklaken ninia liafuan’. Jeová hatán kedas sira-nia orasaun. (Após 4:​18, 29, 31) Se dala ruma ita sente taʼuk, ita mós bele halo orasaun hodi husu ajuda. Husu Jeová atu ajuda Ita hadomi liután ema, atu nuneʼe Ita sei la sente taʼuk atu haklaken.

Halo orasaun hodi husu aten-brani (Haree parágrafu 9)


10. Oinsá mak Jeová ajuda ita kumpre ita-nia knaar nuʼudar ninia Testemuña sira? (Isaias 43:​10-12)

10 Jeová hili ita nuʼudar ninia Testemuña sira, no promete atu ajuda ita hatudu aten-brani. (Lee Isaias 43:​10-12.) Hanoin toʼok kona-ba dalan haat neʼebé nia halo ida-neʼe. Primeiru, Jesus sempre hamutuk ho ita kuandu ita haklaken. (Mt 28:​18-20) Segundu, Jeová fó knaar ba anju sira atu ajuda ita. (Apok 14:6) Terseiru, Jeová fó espíritu santu ba ita atu ajuda ita hanoin-hetan buat neʼebé ita aprende ona. (João 14:​25, 26) Ikus, Jeová fó irmaun-irmán sira atu hamaluk ita. Ho Jeová nia ajuda, no apoia husi irmaun-irmán sira, ita bele sai aten-brani no kontinua haklaken.

TROKA TUIR SITUASAUN NO IHA HANOIN POZITIVU

11. Bainhira haklaken, oinsá mak Ita bele hasoru ema barak liután? (Haree mós foto.)

11 Ita sente laran-kraik kuandu Ita ladún hasoru ema iha sira-nia uma ka lae? Diʼak atu husu ba Ita-nia an: ‘Se sira sai hela, sira iha neʼebé?’ (Após 16:13) ‘Sira bá serbisu ka bá loja?’ Se nuneʼe, karik Ita bele hasoru ema barak liután hodi haklaken iha dalan. Irmaun ida naran Joshua hatete: “Haʼu hetan oportunidade barak atu haklaken bainhira laʼo iha loja sira no iha karreta para fatin neʼebé iha ema barak.” Nia no ninia feen Bridget mós hasoru ema barak liu iha uma kuandu haklaken iha lokraik no domingu lokraik.—Éf 5:​15, 16.

Troka tempu no fatin neʼebé Ita haklaken (Haree parágrafu 11)


12. Oinsá mak ita bele buka-hatene buat neʼebé ema fiar ka buat neʼebé halo sira hanoin barak?

12 Se foufoun ema ladún hatudu interese, koko atu buka-hatene saida mak sira fiar ka sira hanoin barak kona-ba saida. Joshua no Bridget uza pergunta iha panfletu nia oin bainhira koʼalia ho ema. Porezemplu, sira uza panfletu Ita hanoin saida kona-ba Bíblia? no husu: “Ema balu fiar katak Bíblia mak Maromak nia Liafuan, ema seluk la fiar ida-neʼe. Ita rasik hanoin oinsá?” Baibain neʼe bele halo ema hakarak dada lia.

13. Tanbasá ita bele dehan katak ita hetan susesu iha serbisu haklaken maski ema lakohi rona? (Provérbios 27:11)

13 Ita-nia susesu la depende ba rezultadu neʼebé ita hetan iha serbisu haklaken. Tanbasá? Tanba ita halo ona buat neʼebé Jeová no ninia Oan-Mane hakarak, neʼe mak atu fó sasin. (Após 10:42) Maski ita la hasoru ema ka ema lakohi rona ita, ita bele nafatin sente kontente tanba hatene katak ita halo ita-nia Aman iha lalehan kontente.—Lee Provérbios 27:11.

14. Tanbasá ita bele sente kontente kuandu haklaken-naʼin seluk hetan ema neʼebé hatudu interese?

14 Ita mós bele sente kontente kuandu haklaken-naʼin seluk hetan ema neʼebé hatudu interese. Livru Haklaken kompara ita-nia serbisu haklaken hanesan ho buka labarik neʼebé lakon. Ema barak hola parte atu buka labarik neʼe, no buka nia iha fatin oioin. Bainhira ema ida hetan labarik neʼe, ema hotu bele sente kontente laʼós deʼit ida neʼebé hetan nia. Nuneʼe mós ho serbisu haklaken, irmaun-irmán hotu mak ajuda atu ema ida bele sai Jesus nia dixípulu. Irmaun-irmán hotu presiza apoia malu atu bele haklaken ba ema hotu iha haklaken-fatin. No kuandu ema foun ida komesa tuir reuniaun, kongregasaun tomak bele sente kontente.

FOKUS BA ITA-NIA DOMIN BA JEOVÁ NO EMA SELUK

15. Oinsá mak halo tuir Mateus 22:​37-39 bele ajuda ita sai laran-manas liután atu haklaken? (Haree mós foto.)

15 Ita bele aumenta ita-nia laran-manas atu haklaken hodi fokus ba ita-nia domin ba Jeová no ema seluk. (Lee Mateus 22:​37-39.) Hanoin toʼok kona-ba oinsá Jeová sente kontente bainhira nia haree ita haklaken, no oinsá ema sei sente kontente bainhira sira komesa estuda Bíblia! Hanoin-hetan mós katak ema neʼebé simu ita-nia mensajen bele hetan salvasaun.—João 6:40; 1 Tim 4:16.

Hodi fokus ba ita-nia domin ba Jeová no ema seluk sei ajuda ita kontente liután iha serbisu haklaken (Haree parágrafu 15)


16. Oinsá mak ita bele hetan ksolok iha serbisu haklaken maski ita labele sai husi uma? Fó toʼok ezemplu.

16 Iha situasaun ruma neʼebé hanetik Ita atu sai husi uma ka lae? Se nuneʼe, fokus ba buat neʼebé Ita bele halo atu hatudu domin ba Jeová no ema seluk. Durante pandemia COVID-19, Samuel no Dania labele sai husi sira-nia uma. Maski nuneʼe, sira haklaken beibeik liuhusi telefone, hakerek karta, no mós halaʼo estudu Bíblia liuhusi Zoom. Samuel mós haklaken ba ema neʼebé nia hasoru iha klínika kuandu nia bá atu hetan tratamentu ba ninia moras-kankru. Nia hatete: “Bainhira ita hasoru susar, neʼe bele halo ita kole iha dalan mentál, fíziku, no mós espirituál. Tan neʼe, ita presiza hetan ksolok husi ita-nia serbisu ba Jeová.” Iha tempu neʼebé hanesan, Dania monu no labele tun husi kama durante fulan tolu. Tuirmai, nia presiza uza kadeira-roda ba fulan neen. Dania hatete: “Haʼu koko atu halo buat hotu neʼebé haʼu bele hodi tuir haʼu-nia situasaun. Porezemplu, haʼu haklaken ba enfermeira neʼebé mai vizita haʼu, no ba ema sira neʼebé lori sasán ba uma. Haʼu mós haklaken liuhusi telefone ba feto neʼebé serbisu iha kompañia neʼebé faʼan ekipamentu médiku nian.” Maski Samuel no Dania labele halo buat barak hanesan uluk, maibé sira halo buat neʼebé sira bele hodi tuir sira-nia kbiit no neʼe lori ksolok ba sira.

17. Oinsá mak Ita bele hetan benefísiu husi sujestaun sira neʼebé temi iha lisaun neʼe?

17 Sujestaun sira neʼebé temi iha lisaun neʼe sei lori benefísiu bainhira ita aplika iha tempu neʼebé hanesan. Sujestaun ida-idak mak hanesan ingrediente neʼebé uza iha reseita ida. Bainhira ita kahur hamutuk ingrediente hotu, neʼe sei halo hahán sai gostu liu. Nuneʼe mós hodi aplika sujestaun hotu, neʼe sei ajuda ita atu luta hasoru sentimentu negativu no hetan ksolok iha serbisu haklaken.

OINSÁ MAK ITA BELE SENTE KONTENTE LIUTÁN ATU HAKLAKEN HODI HALO BUAT TUIRMAI NEʼE?

  • Prepara ba haklaken

  • Halo orasaun hodi husu aten-brani

  • Fokus ba ita-nia domin ba Jeová no ema seluk

KNANANUK 80 “Koko no haree katak Jeová mak diʼak”