Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 50

“Oinsá mak ema mate sira sei moris hiʼas?”

“Oinsá mak ema mate sira sei moris hiʼas?”

“Mate, ó-nia kbiit iha neʼebé? Mate, ó-nia venenu iha neʼebé?”—1 KOR 15:55.

KNANANUK 141 Moris mak milagre

IHA LISAUN NEʼE *

1-2. Tanbasá ema Kristaun presiza aprende kona-ba moris-hiʼas ba lalehan?

OHIN LORON Jeová nia atan barak iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai. Maibé iha mós ema Kristaun balu neʼebé Maromak hili ho ninia espíritu santu no sira iha esperansa atu bá lalehan. Ema Kristaun sira-neʼe hein namanas atu hatene sira-nia moris sei sai oinsá iha lalehan. Maibé tanbasá ema neʼebé iha esperansa atu moris iha rai presiza aprende kona-ba neʼe? Iha lisaun neʼe, ita sei aprende oinsá moris-hiʼas ba lalehan sei lori bensaun ba ema neʼebé iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai. Tan neʼe maski ita iha esperansa neʼebé la hanesan, maibé importante atu aprende kona-ba moris-hiʼas ba lalehan.

2 Maromak dirije Jesus nia dixípulu balu iha tempu uluk atu hakerek kona-ba esperansa atu bá lalehan. Apóstolu João esplika: “Agora ita mak Maromak nia oan, maibé ita seidauk hatene loloos ita sei sai oinsá iha futuru. Ita hatene katak iha tempu neʼebé nia hatudu sai ninia an, ita sei sai hanesan nia.” (1 João 3:2) Entaun ema neʼebé iha esperansa atu bá lalehan la hatene sira-nia moris sei sai oinsá bainhira sira saʼe ba lalehan ho isin espíritu. Maibé, sira sei haree duni Jeová bainhira sira simu sira-nia kolen. Bíblia la esplika buat hotu kona-ba moris-hiʼas ba lalehan, maibé apóstolu Paulo fó informasaun balu kona-ba neʼe. Ema Kristaun sira-neʼe sei hamutuk ho Kristu bainhira Kristu ‘halakon governu hotu no sira hotu neʼebé iha podér no kbiit’, no mós halakon “inimigu ikus”, katak mate. Ikusliu, Jesus no mós sira neʼebé ukun ho nia, sei hakruʼuk ba Jeová no entrega buat hotu ba Jeová. (1 Kor 15:24-28) Neʼe mak tempu neʼebé kmanek tebes. *

3. Tuir 1 Korinto 15:30-32, Paulo nia fiar kona-ba moris-hiʼas ajuda nia atu halo saida?

3 Paulo nia fiar kona-ba moris-hiʼas ajuda nia atu tahan susar oioin. (Lee 1 Korinto 15:30-32.) Nia hatete ba ema Kristaun iha Korinto: “Loroloron haʼu hasoru perigu mate nian.” Paulo mós hakerek: “Haʼu luta hasoru animál fuik iha Éfeso.” Karik nia koʼalia kona-ba luta hasoru animál fuik iha fatin teatru iha Éfeso. (2 Kor 1:8; 4:10; 11:23) Ka karik nia koʼalia kona-ba ema Judeu no ema seluk neʼebé kontra nia hanesan “animál fuik”. (Após 19:26-34; 1 Kor 16:9) Maski Paulo hasoru susar boot, maibé nia nafatin iha hanoin neʼebé pozitivu kona-ba futuru.​—2 Kor 4:16-18.

Família ida neʼebé hela iha nasaun neʼebé bandu ita-nia atividade sira. Sira hakaʼas an atu kontinua adora Jeová no iha fiar metin kona-ba Maromak nia promesa sira ba futuru (Haree parágrafu 4)

4. Oinsá mak esperansa kona-ba moris-hiʼas hametin ema Kristaun ohin loron? (Haree foto iha livru oin.)

4 Ita moris daudaun iha tempu susar. Irmaun-irmán balu sai vítima ba krime. Sira seluk hela iha fatin neʼebé akontese funu no sira sente la seguru. Irmaun-irmán seluk serbí Jeová iha rai neʼebé governu hanetik ita-nia atividade balu ka bandu ita, no sira kontinua serbí Jeová maski karik sira sei tama komarka ka ema oho sira. Maski nuneʼe, irmaun-irmán sira-neʼe hotu kontinua serbí Jeová no hatudu ezemplu diʼak mai ita. Sira la taʼuk tanba hatene katak maski sira mate, Jeová promete atu fó sira futuru neʼebé diʼak.

5. Hanoin saida mak bele halo fraku ita-nia fiar kona-ba moris-hiʼas?

5 Paulo fó avizu ba irmaun-irmán sira kona-ba ema nia hanoin neʼebé perigozu: “Se ema mate sira la moris hiʼas, ‘mai ita han no hemu, tanba aban ita sei mate.’” Antes Paulo nia tempu, ema iha ona hanoin hanesan neʼe. Karik Paulo temi fali liafuan husi Isaias 22:13, neʼebé esplika kona-ba ema Izraél nia hahalok. Duké hakbesik ba Jeová, sira buka ksolok deʼit. Ema Izraél hanoin katak sira presiza goza moris tanba sira la hatene bainhira mak sira sei mate. Ohin loron ema barak mós iha hanoin hanesan neʼe. Maibé, Bíblia hatudu katak ema Izraél hetan susar tanba hanoin hanesan neʼe.​—2 Krón 36:15-20.

6. Esperansa kona-ba moris-hiʼas tenke fó influénsia saida ba ita?

6 Jeová sei fó duni moris-hiʼas ba ema mate, no ida-neʼe tenke fó influénsia ba ita-nia desizaun atu habelun ho sé. Irmaun-irmán sira iha Korinto presiza kuidadu atu la ransu ho ema neʼebé la fiar ba moris-hiʼas. Lisaun importante mak se ita ransu beibeik ho ema neʼebé la preokupa ho futuru no hanoin deʼit atu buka ksolok, neʼe sei lori rezultadu aat. Ransu ho ema sira hanesan neʼe, bele estraga ema Kristaun nia hahalok no toman diʼak. Karik neʼe mós sei book ema Kristaun ida atu halo hahalok neʼebé Maromak odi. Tan neʼe, Paulo hatete: “Iha hanoin neʼebé moos bá hodi halo buat neʼebé loos no keta kontinua halo sala.”​—1 Kor 15:33, 34.

MORIS HIʼAS HO ISIN SAIDA?

7. Tuir 1 Korinto 15:35-38, karik ema balu husu pergunta saida kona-ba moris-hiʼas?

7 Lee 1 Korinto 15:35-38. Ema neʼebé hakarak hamosu dúvida kona-ba moris-hiʼas karik husu: “Oinsá mak ema mate sira sei moris hiʼas?” Diʼak atu hanoin kona-ba Paulo nia resposta tanba ohin loron ema barak iha ideia oioin kona-ba saida mak akontese depois ema mate. Maibé saida mak Bíblia hanorin?

Paulo nia ai-knanoik kona-ba fini no ai-horis hatudu katak Maromak bele halo isin ida ba sira neʼebé hetan moris-hiʼas (Haree parágrafu 8)

8. Ai-knanoik saida mak bele ajuda ita atu komprende kona-ba moris-hiʼas ba lalehan?

8 Bainhira ema ida mate, ninia isin sai dodok. Klaru katak, ita-nia Kriadór la presiza materiál ruma atu kria universu, entaun nia mós bele fó moris-hiʼas ba ema neʼe, no halo fali isin ida ba nia. (Gén 1:1; 2:7) Paulo uza ai-knanoik atu esplika katak Maromak la presiza halo ema moris-hiʼas ho isin neʼebé hanesan. Hanoin toʼok kona-ba “fini”. Bainhira ema kuda fini no neʼe komesa moris, fini neʼe sai ai-horis foun ida. Ai-horis neʼe la hanesan duni ho fini neʼebé kiʼik. Paulo uza komparasaun neʼe atu hatudu katak ita-nia Kriadór bele fó isin neʼebé la hanesan ba sira neʼebé moris hiʼas. No nia fó isin ba sira tuir ninia hakarak.

9. Primeiru Korinto 15:39-41 fó sai diferensa saida deʼit kona-ba isin?

9 Lee 1 Korinto 15:39-41. Paulo esplika katak Maromak kria buat oioin. Kriasaun iha universu iha isin oioin, porezemplu, karau, manu, no ikan iha isin neʼebé la hanesan. Nia mós esplika katak iha lalehan, ita bele haree diferensa entre loro-matan no fulan. Nia hatete katak “fitun ida-idak iha glória neʼebé la hanesan”. Sin, maski ita labele haree ho ita-nia matan rasik, maibé sientista sira deskobre katak iha fitun oioin, balu boot, balu kiʼik, balu mean, mutin ka kinur, hanesan ita-nia loro-matan. Paulo mós hatete katak “iha isin lalehan nian, no iha isin rai nian”. Neʼe katak sá? Iha rai iha isin fíziku, maibé iha lalehan iha isin espíritu, hanesan anju sira.

10. Ema neʼebé moris hiʼas ba lalehan sei iha isin hanesan saida?

10 Haree toʼok Paulo nia liafuan tuirmai: “Nuneʼe mós ho ema sira neʼebé hetan moris-hiʼas husi mate. Ema hakoi isin neʼebé bele dodok, maibé isin neʼebé moris fali labele dodok.” Kuandu ema mate, sira-nia isin sai dodok no fila fali ba rai-rahun. (Gén 3:19) Entaun tanbasá Paulo dehan “isin neʼebé moris fali labele dodok”? Paulo la koʼalia kona-ba ema neʼebé moris hiʼas iha rai, hanesan ema neʼebé simu moris-hiʼas husi Elias, Eliseu no Jesus. Paulo koʼalia kona-ba ema neʼebé hetan moris-hiʼas atu bá lalehan ho isin espíritu.​—1 Kor 15:42-44.

11-12. Jesus moris hiʼas ho isin saida? Oinsá Jesus nia alin sira sei moris hiʼas iha dalan neʼebé hanesan ho nia?

11 Bainhira Jesus moris iha rai, nia iha isin fíziku. Maibé bainhira nia moris hiʼas, nia “sai kriatura espíritu ida” no fila fali ba lalehan. Nuneʼe mós ho ema Kristaun neʼebé hetan moris-hiʼas atu bá lalehan, sira iha isin espíritu. Paulo hatete: “Hanesan ita sai nuʼudar ilas ba ema neʼebé halo husi rai-rahun, ita mós sei sai ilas ba ida neʼebé husi lalehan.”​—1 Kor 15:45-49.

12 Importante atu hanoin-hetan katak Jesus la moris hiʼas ho isin fíziku. Bainhira Paulo atu remata ninia esplikasaun, nia fó sai razaun hodi hatete: “Isin no raan labele simu Maromak nia Ukun nuʼudar liman-rohan” iha lalehan. (1 Kor 15:50) Apóstolu sira no Kristu nia alin sira seluk sei hetan moris-hiʼas ba lalehan laʼós ho raan no isin neʼebé bele dodok. Bainhira mak sira sei hetan moris-hiʼas? Paulo esplika katak moris-hiʼas neʼe sei akontese iha futuru. Iha Paulo nia tempu, ema Kristaun la moris hiʼas kedas bainhira sira mate. Bainhira Paulo hakerek karta Primeiru Korinto, dixípulu balu mate ona, porezemplu apóstolu Tiago. (Após 12:1, 2) Depois neʼe mak apóstolu sira seluk no Kristu nia alin sira seluk mós mate.​—1 Kor 15:6.

MATE LA IHA TAN

13. Saida mak sei akontese durante tempu neʼebé “Naʼi toʼo ona mai”?

13 Jesus no Paulo fó-hatene nanis kona-ba tempu importante ida, neʼe mak tempu neʼebé Kristu toʼo ona mai. Durante tempu neʼe, sei mosu funu, rai-nakdoko, moras-peste, no akontesimentu aat seluk tan. Hahú husi tinan 1914, ita haree Bíblia nia profesia neʼe sai loos. Maibé iha buat importante seluk neʼebé akontese durante tempu neʼe. Jesus hatete katak “ema sei haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha mundu tomak nuʼudar sasin ba nasaun hotu, depois neʼe, mundu nia rohan sei mai”. (Mt 24:3, 7-14) Paulo mós esplika katak Kristu nia alin sira neʼebé mate ona sei hetan moris-hiʼas “iha tempu neʼebé Naʼi toʼo ona mai”.​—1 Tes 4:14-16; 1 Kor 15:23.

14. Saida mak akontese ba Kristu nia alin sira neʼebé mate ohin loron?

14 Ohin loron, bainhira Kristu nia alin sira mate, sira simu kedas moris-hiʼas bá lalehan. Neʼe tuir Paulo nia liafuan neʼebé hakerek iha 1 Korinto 15:51, 52: “Laʼós ita hotu sei mate, maibé ita hotu sei nakfila an kedas, no neʼe lalais liu fali piska matan, neʼe sei akontese durante trombeta ikus nia lian.” Paulo nia liafuan sira-neʼe sai loos daudaun agora. Bainhira Kristu nia alin sira moris hiʼas, sira sei haksolok tebes. Sira sei “hamutuk ho Naʼi ba nafatin”.​—1 Tes 4:17.

Jesus nia alin sira sei serbisu hamutuk ho Jesus atu halakon nasaun sira (Haree parágrafu 15)

15. Kristu nia alin sira sei halo serbisu saida iha lalehan?

15 Bíblia fó sai kona-ba serbisu neʼebé Kristu nia alin sira sei halo iha lalehan. Jesus hatete ba sira: “Ba ema neʼebé manán no halo tuir haʼu-nia hahalok sira toʼo rohan, haʼu sei fó podér ba nia atu ukun nasaun sira, no nia sei ukun ema ho ai-tonka besi, atu nuneʼe nia bele harahun sira hanesan sanan-rai, hanesan haʼu mós simu ona podér husi haʼu-nia Aman.” (Apok 2:26, 27) Sira sei halo tuir Jesus no ukun nasaun sira ho ai-tonka besi.​—Apok 19:11-15.

16. Oinsá mak ema rihun ba rihun sei manán mate?

16 Klaru katak Kristu nia alin sira manán mate ka sei la mate tan. (1 Kor 15:54-57) Bainhira sira moris hiʼas, sira sei serbisu hamutuk ho Jesus atu halakon ema aat husi mundu neʼe durante funu Armagedon. Ema Kristaun millaun ba millaun sei “liu terus boot” no tama ba mundu foun. (Apok 7:14) Ema Kristaun sira-neʼe sei haree ema rihun ba rihun hetan moris-hiʼas. Imajina toʼok ksolok neʼebé ita sente iha tempu neʼebá. (Após 24:15) Ema hotu neʼebé hatudu laran-metin ba Jeová sei manán mate neʼebé mosu tanba Adão nia sala. Sira bele moris ba nafatin.

17. Primeiru Korinto 15:58 anima ita atu halo saida?

17 Ema Kristaun hotu neʼebé moris ohin loron agradese tebes tanba Paulo nia liafuan kona-ba moris-hiʼas neʼebé nia hakerek ba ema Kristaun iha Korinto. Ita iha razaun atu halo tuir Paulo nia konsellu atu “sai badinas nafatin iha Naʼi nia serbisu”. (Lee 1 Korinto 15:58.) Se ita hatudu laran-metin no badinas atu halo serbisu neʼe, ita bele hetan moris neʼebé kontente iha futuru. Moris iha futuru sei sai diʼak liu fali buat neʼebé ita bele imajina. Neʼe hatudu katak ita-nia serbisu ba Naʼi la saugati deʼit.

KNANANUK 140 Moris rohan-laek

^ par. 5 Ita sei koʼalia liután kona-ba 1 Korinto kapítulu 15 neʼebé fó sai kona-ba moris-hiʼas, liuliu moris-hiʼas ba lalehan. Maibé, Paulo nia liafuan mós importante ba bibi seluk. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende oinsá esperansa kona-ba moris-hiʼas tenke kona dalan neʼebé ita halaʼo ita-nia moris agora no ajuda ita atu moris kontente iha futuru.

^ par. 2 Iha Livru Haklaken neʼe, iha “Pergunta husi lee-naʼin” neʼebé sei esplika Paulo nia liafuan iha 1 Korinto 15:29.