Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 49

Iha tempu atu serbisu no deskansa

Iha tempu atu serbisu no deskansa

“Mai ita laʼo . . . ba fatin ida neʼebé la iha ema atu deskansa uitoan.”MC 6:31.

KNANANUK 122 Laran-metin bá, hamriik metin bá!

IHA LISAUN NEʼE *

1. Ema barak hanoin oinsá kona-ba serbisu?

IHA Ita-nia área, ema barak hanoin oinsá kona-ba serbisu? Iha rai barak, ema serbisu makaʼas durante oras barak liu fali uluk. Sira la iha tempu atu hamutuk ho família, atu deskansa ka atu aprende liután kona-ba Maromak. (Ecle 2:23) Maibé problema seluk mak dala ruma ema balu la gosta serbisu no sira buka razaun oioin atu la serbisu.—Prov 26:13, 14.

2-3. Jeová no Jesus hatudu ezemplu saida kona-ba serbisu?

2 Ema barak iha mundu iha hanoin la loos kona-ba serbisu. Maibé hanoin toʼok kona-ba Jeová no Jesus nia hanoin kona-ba serbisu. Ita hatene katak Jeová gosta serbisu. Jesus fó sai ho klaru hodi hatete: “Haʼu-nia Aman kontinua serbisu toʼo ohin loron, no haʼu mós kontinua serbisu.” (João 5:17) Hanoin toʼok kona-ba serbisu hotu neʼebé Jeová halo bainhira nia kria anju barak no mós universu. Nia mós kria buat furak oioin iha mundu. Ema neʼebé hakerek salmo ida hatete: “Oh Jeová, Ita-nia serbisu sira barak tebes! Ita halo buat sira-neʼe hotu ho matenek. Rai nakonu ho buat neʼebé Ita halo ona.”—Sal 104:24.

3 Jesus banati-tuir ninia Aman. Nia ajuda Maromak atu “prepara lalehan”. Nia hamutuk ho Jeová “nuʼudar badaen neʼebé matenek”. (Prov 8:27-31) No bainhira Jesus moris iha rai, nia halo serbisu diʼak. Jesus hatete katak ninia serbisu mak hanesan ai-han ba nia, no ninia serbisu neʼe hatudu sai katak Maromak mak haruka nia mai.—João 4:34; 5:36; 14:10.

4. Saida mak ita bele aprende husi Jeová no Jesus kona-ba deskansa?

4 Jeová no Jesus nia ezemplu hatudu katak ita la presiza deskansa ka lae? Lae duni. Jeová nunka sai kole, tan neʼe nia la presiza deskansa. Maski nuneʼe, Bíblia hatete katak depois Jeová kria lalehan no rai, nia “para ninia serbisu no deskansa”. (Éx 31:17) Nia halo nuneʼe atu bele haree ho kontente buat neʼebé nia kria ona. No maski Jesus serbisu ho badinas bainhira iha rai, maibé nia nafatin buka tempu atu deskansa no han hamutuk ho ninia belun sira.—Mt 14:13; Lc 7:34.

5. Maromak nia atan barak hasoru susar saida?

5 Bíblia anima Maromak nia povu atu gosta halo serbisu. Maromak nia atan sira presiza serbisu ho badinas, sira labele sai baruk-teen. (Prov 15:19) Karik Ita halo serbisu atu bele tau matan ba Ita-nia família. No Kristu nia dixípulu hotu presiza halo serbisu haklaken. Maski nuneʼe, Ita mós presiza deskansa. Dala ruma susar ba Ita atu fahe tempu hodi halo serbisu, bá haklaken no mós deskansa ka lae? Oinsá ita bele deside tempu hira mak ita sei uza atu serbisu no deskansa?

OINSÁ ATU IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS?

6. Oinsá mak Marcos 6:30-34 hatudu katak Jesus iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa?

6 Importante atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu. Maromak dirije Liurai Salomão atu hakerek: “Iha tempu neʼebé loos . . . ba atividade hotu.” Nia temi kona-ba tempu atu kuda, harii, tanis, hamnasa, dansa no atividade sira seluk. (Ecle 3:1-8) Klaru katak serbisu no deskansa mak importante. Jesus iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa. Porezemplu, loron ida kuandu apóstolu sira fila fali husi haklaken, sira okupadu tebes toʼo “la iha tempu atu deskansa”. Jesus hatete ba sira: “Mai ita laʼo mesamesak ba fatin ida neʼebé la iha ema atu deskansa uitoan.” (Lee Marcos 6:30-34.) Maski dala ruma Jesus no ninia dixípulu sira labele deskansa tuir sira-nia hakarak, maibé Jesus hatene katak sira hotu presiza deskansa.

7. Oinsá aprende kona-ba loron Sábadu bele ajuda ita?

7 Dala ruma, ita presiza duni atu deskansa ka halo atividade seluk. Ita hatene ida-neʼe husi arranju ida neʼebé Jeová halo ba ninia povu kona-ba halo tuir loron Sábadu semana-semana. Ohin loron, ita la presiza halo tuir Moisés nia Ukun-Fuan. Maski nuneʼe, ita bele hetan benefísiu hodi aprende kona-ba loron Sábadu. Buat neʼebé ita aprende bele ajuda ita atu buka-hatene se ita iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa.

LORON SÁBADU MAK TEMPU ATU DESKANSA NO ADORA MAROMAK

8. Tuir Éxodo 31:12-15, ema Izraél tenke uza loron Sábadu atu halo saida?

8 Bíblia hatete katak Maromak kria mundu durante “loron” neen, tuirmai nia para atu kria buat oioin iha mundu. (Gén 2:2) Maibé, Jeová gosta tebes serbisu no nia “kontinua serbisu” iha dalan seluk. (João 5:17) Jeová halo serbisu durante “loron” neen no deskansa iha “loron” hitu. Nia mós haruka ema Izraél atu deskansa iha loron hitu. Maromak hatete katak loron Sábadu mak sinál entre nia no ema Izraél. Neʼe mak loron “atu deskansa husi serbisu hotu” no “santu ba Jeová”. (Lee Éxodo 31:12-15.) Ema boot, labarik sira, atan sira no mós animál hakiak labele halo serbisu iha loron neʼe. (Éx 20:10) Loron neʼe fó oportunidade ba ema atu adora Maromak.

9. Iha Jesus nia tempu, ema iha hanoin sala saida kona-ba loron Sábadu?

9 Loron Sábadu mak diʼak ba Maromak nia povu. Maibé iha Jesus nia tempu, ulun-naʼin relijiaun halo regra oioin kona-ba loron Sábadu. Sira hatete katak sala atu kuʼu trigu-musan ka kura ema neʼebé moras iha loron Sábadu. (Mc 2:23-27; 3:2-5) Maibé sira-nia hanoin la haleno Maromak nia hanoin, no Jesus fó sai ida-neʼe ba ema neʼebé hakarak rona.

Jesus no ninia família uza loron Sábadu atu adora Maromak (Haree parágrafu 10) *

10. Mateus 12:9-12 hanorin saida mai ita kona-ba Jesus nia hanoin kona-ba loron Sábadu?

10 Jesus no ema Judeu neʼebé sai ninia dixípulu, halo tuir loron Sábadu tanba sira iha Moisés nia Ukun-Fuan okos. * Maibé Jesus hatudu liuhusi ninia liafuan no hahalok katak la sala atu hatudu laran-diʼak no ajuda ema seluk iha loron Sábadu. Nia hatete: “Atu halo buat neʼebé diʼak iha loron Sábadu mak la kontra ukun-fuan.” (Lee Mateus 12:9-12.) Tuir Jesus nia hanoin, hatudu laran-diʼak no ajuda ema seluk iha loron Sábadu la kontra ukun-fuan. Jesus nia hahalok hatudu sai razaun importante tanbasá ema Izraél presiza halo tuir loron Sábadu. Hodi deskansa husi sira-nia serbisu, sira bele tau fokus atu adora Maromak. Jesus sai boot iha família neʼebé uza loron Sábadu atu adora Maromak. Ita bele hatene ida-neʼe husi buat neʼebé hakerek kona-ba Jesus bainhira nia bá Nazaré, fatin neʼebé nia sai boot. Bíblia hatete: “Hodi tuir [Jesus nia] toman iha loron Sábadu, nia tama ba sinagoga, no hamriik atu lee.”—Lc 4:15-19.

ITA HANOIN OINSÁ KONA-BA SERBISU?

11. Sé mak hatudu ezemplu diʼak ba Jesus kona-ba serbisu?

11 Kuandu José hanorin Jesus atu halo serbisu nuʼudar karpinteiru, karik nia mós hanorin Jesus oinsá Jeová nia hanoin kona-ba serbisu. (Mt 13:55, 56) No loroloron Jesus haree José serbisu makaʼas atu tau matan ba família. Jesus mós hatete ba ninia dixípulu sira: “Serbisu-naʼin ida merese simu ninia kolen.” (Lc 10:7) Klaru katak Jesus hatene oinsá atu serbisu makaʼas.

12. Eskritura saida mak hatudu Bíblia nia hanorin kona-ba serbisu makaʼas?

12 Apóstolu Paulo mós serbisu makaʼas. Serbisu prinsipál neʼebé Paulo halo mak haklaken kona-ba Jesus no ninia hanorin sira. Maibé, Paulo mós serbisu atu bele sustenta ninia moris. Ema Kristaun iha Tesalónika hatene kona-ba ninia “hakaʼas an makaʼas loron no kalan” hodi “la hatodan” ema seluk. (2 Tes 3:8; Após 20:34, 35) Karik Paulo refere ba ninia serbisu atu halo tenda. Bainhira iha Korinto, nia hela ho Áquila no Priscila. No Paulo “halo serbisu hamutuk” ho sira tanba sira mós halo tenda. Maski Paulo serbisu “loron no kalan”, maibé neʼe la dehan katak nia serbisu la para. Dala ruma, nia para husi ninia serbisu atu halo tenda, hanesan iha loron Sábadu. Loron neʼe sai nuʼudar oportunidade ba nia atu haklaken ba ema Judeu neʼebé mós la serbisu iha loron Sábadu.—Após 13:14-16, 42-44; 16:13; 18:1-4.

13. Saida mak ita bele aprende husi Paulo nia ezemplu?

13 Apóstolu Paulo hatudu ezemplu diʼak. Maski nia presiza serbisu, maibé nia buka tempu atu hola parte beibeik “atu haklaken liafuan diʼak husi Maromak”. (Rom 15:16; 2 Kor 11:23) Nia mós anima ema seluk atu haklaken beibeik. Paulo dehan katak Áquila no Priscila mak ninia “maluk serbisu-naʼin iha Kristu Jesus”. (Rom 12:11; 16:3) Paulo anima ema Kristaun iha Korinto atu “sai badinas nafatin iha Naʼi nia serbisu”. (1 Kor 15:58; 2 Kor 9:8) Jeová mós dirije apóstolu Paulo atu hakerek: “Se ema ida lakohi serbisu, keta fó hahán ba nia atu han.”—2 Tes 3:10.

14. Jesus nia liafuan neʼebé hakerek iha João 14:12 katak sá?

14 Serbisu neʼebé importante liu iha loron ikus sira-neʼe mak haklaken no hanorin ema atu sai dixípulu. No Jesus fó sai nanis katak ninia dixípulu sira sei halo serbisu neʼebé boot liu fali ninian. (Lee João 14:12.) Neʼe la signifika ita sei halo milagre hanesan nia. Maibé neʼe katak ita sei haklaken no hanorin iha fatin barak liu, durante tempu neʼebé kleur liu no ba ema barak liu.

15. Pergunta saida deʼit mak Ita presiza husu ba Ita-nia an? Tanbasá?

15 Se Ita serbisu, husu ba Ita-nia an: ‘Iha haʼu-nia serbisu-fatin, ema koñese haʼu nuʼudar serbisu-naʼin neʼebé badinas ka lae? Haʼu kumpre haʼu-nia serbisu tuir tempu no tuir haʼu-nia kbiit ka lae?’ Se Ita hatán sin ba pergunta sira-neʼe, neʼe katak Ita-nia patraun bele tau fiar ba Ita. No karik neʼe sei book ema iha Ita-nia serbisu-fatin atu hakarak rona lia-loos. Kona-ba serbisu haklaken no hanorin, husu ba Ita-nia an: ‘Ema koñese haʼu nuʼudar haklaken-naʼin neʼebé badinas ka lae? Haʼu prepara didiʼak antes haklaken ka lae? Kuandu ema hatudu interese, haʼu vizita fali sira lalais ka lae? Haʼu hola parte atu haklaken iha dalan oioin ka lae?’ Se Ita hatán sin ba pergunta sira-neʼe, Ita sei haksolok ho serbisu haklaken.

ITA HANOIN OINSÁ KONA-BA DESKANSA?

16. Jesus no ninia apóstolu hanoin oinsá kona-ba deskansa? Oinsá hanoin neʼe la hanesan ho ema barak ohin loron?

16 Jesus hatene katak dala ruma nia no ninia apóstolu sira presiza deskansa. Maski nuneʼe, ema barak iha tempu neʼebá no mós ohin loron mak hanesan ho mane riku iha Jesus nia ai-knanoik. Mane neʼe hatete ba ninia an: “Hakmatek bá, han, hemu no halo kontente ó-nia an bá.” (Lc 12:19; 2 Tim 3:4) Nia hanoin katak deskansa no ksolok mak buat neʼebé importante liu. Maibé Jesus no ninia apóstolu sira la haree deskansa no ksolok nuʼudar buat neʼebé importante liu.

Bainhira ita iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa, neʼe fó oportunidade ba ita atu tau fokus ba atividade sira neʼebé halo ita sente kmaan (Haree parágrafu 17) *

17. Oinsá ita uza ita-nia tempu feriadu?

17 Ohin loron, ita hakaʼas an atu banati-tuir Jesus hodi uza ita-nia tempu feriadu atu deskansa no mós atu haklaken no tuir reuniaun sira. Tuir loloos, ita haree haklaken no reuniaun nuʼudar buat neʼebé importante tebes, tan neʼe ita hakaʼas an atu hola parte beibeik iha atividade sira-neʼe. (Ebr 10:24, 25) Bainhira ita bá feriadu, ita nafatin tuir reuniaun sira. No ita buka oportunidade atu koʼalia kona-ba Bíblia ho ema neʼebé ita hasoru.—2 Tim 4:2.

18. Ita-nia Liurai, Kristu Jesus hakarak ita atu halo saida?

18 Ita agradese tebes tanba ita-nia Liurai, Kristu Jesus la husu ita atu halo buat neʼebé liu fali ita-nia kbiit no nia ajuda ita atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa. (Ebr 4:15) Nia hakarak ita atu deskansa se presiza. Nia mós hakarak ita atu serbisu makaʼas atu tau matan ba ita-nia an no atu hola parte iha serbisu haklaken no hanorin. Iha lisaun tuirmai, ita sei aprende kona-ba saida mak Jesus halo ona atu halo ita livre husi moris nuʼudar atan.

KNANANUK 38 Nia sei halo ó forsa

^ par. 5 Bíblia hanorin oinsá ita bele iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no mós deskansa. Iha tempu uluk, ema Izraél presiza halo tuir loron Sábadu, ita sei uza ezemplu neʼe atu ajuda ita buka-hatene se ita iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no deskansa.

^ par. 10 Jesus nia dixípulu sira respeitu tebes ukun-fuan kona-ba loron Sábadu, tan neʼe sira hein toʼo loron Sábadu liu tiha mak sira foin prepara buat morin oioin atu kose ba Jesus nia mate-isin.—Lc 23:55, 56.

^ par. 55 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: José lori ninia família bá sinagoga iha loron Sábadu.

^ par. 57 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Aman ida neʼebé serbisu atu tau matan ba ninia família, uza ninia tempu feriadu atu halo atividade espirituál, inklui mós bainhira nia no ninia família bá feriadu.