Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 38

“Mai besik haʼu, . . . Haʼu sei fó kmaan ba imi”

“Mai besik haʼu, . . . Haʼu sei fó kmaan ba imi”

“Mai besik haʼu, imi hotu neʼebé kole tanba serbisu makaʼas no lori naha todan. Haʼu sei fó kmaan ba imi.”​—MT 11:28.

KNANANUK 17 ‘Haʼu prontu’

IHA LISAUN NEʼE *

1. Tuir Mateus 11:28-30, Jesus promete saida?

JESUS halo promesa furak ho ema-lubun neʼebé rona daudaun ba nia. Nia dehan: “Mai besik haʼu, . . . Haʼu sei fó kmaan ba imi.” (Lee Mateus 11:28-30.) Jesus kumpre ninia promesa neʼe ka lae? Hanoin toʼok oinsá nia ajuda feto ida neʼebé hetan susar tanba moras sériu.

2. Saida mak Jesus halo ba feto ida neʼebé moras?

2 Feto neʼe presiza duni ajuda. Nia bá konsulta ho doutór barak tanba hakarak atu sai isin-diʼak. Nia moras durante tinan 12, maibé la iha ema ida mak bele kura nia. Tuir Ukun-Fuan, nia la moos. (Lev 15:25) Kuandu nia rona katak Jesus bele kura ema neʼebé moras, nia bá buka Jesus. Bainhira nia hetan Jesus, nia kona saren iha Jesus nia roupa ninin, no nia sai isin-diʼak kedas. Maibé Jesus la kura deʼit nia, Jesus mós hatudu domin no respeitu ba nia. Porezemplu, Jesus koʼalia ho respeitu ba nia hodi bolu nia “oan-feto”. Klaru katak feto neʼe sente duni kmaan no forsa.​—Lc 8:43-48.

3. Ita sei buka resposta ba pergunta saida deʼit?

3 Bíblia dehan katak feto neʼe mak bá hasoru Jesus. Neʼe katak nia rasik hakaʼas an atu hakbesik ba Jesus. Ohin loron, ita mós tenke hakaʼas an atu hakbesik ba Jesus. Jesus la kura ita-nia moras ho milagre bainhira ita hakbesik ba nia. Maibé nia nafatin konvida ita: “Mai besik haʼu, . . . Haʼu sei fó kmaan ba imi.” Iha lisaun neʼe ita sei buka resposta ba pergunta lima: Oinsá ita hakbesik ba Jesus? Jesus nia liafuan “lori haʼu-nia ai-leba” bele signifika saida? Ita bele aprende saida husi Jesus? Tanbasá serbisu neʼebé nia fó mai ita bele lori kmaan ba ita? No oinsá ita bele kontinua hetan kmaan hodi lori Jesus nia ai-leba?

“MAI BESIK HAʼU”

4-5. Oinsá ita bele hakbesik ba Jesus?

4 Dalan ida atu hakbesik ba Jesus mak hodi hakaʼas an atu aprende kona-ba ninia liafuan no hahalok. (Lc 1:1-4) Ita rasik presiza estuda kona-ba Jesus. Ita mós hakbesik ba Jesus bainhira ita halo desizaun atu hetan batizmu no sai Kristu nia dixípulu.

5 Dalan ida tan atu hakbesik ba Jesus mak hodi hakbesik ba katuas kongregasaun sira se ita presiza ajuda. Mane sira-neʼe mak hanesan prezente neʼebé Jesus fó atu tau matan ba ninia bibi-malae. (Éf 4:7, 8, 11; João 21:16; 1 Ped 5:1-3) Ita tenke hakaʼas an atu husu ajuda husi sira. Ita labele hein katak katuas sira hatene ita-nia hanoin no presiza maski ita la fó-hatene sira. Irmaun ida naran Julian dehan: “Haʼu presiza para serbisu iha Betel tanba moras, no haʼu-nia belun ida fó sujestaun ba haʼu atu husu katuas sira vizita haʼu. Foufoun, haʼu hanoin haʼu la presiza. Maibé ikusmai haʼu husu ajuda, no katuas sira-nia vizita mak hanesan prezente diʼak liu neʼebé haʼu simu.” Hanesan katuas naʼin-rua neʼebé vizita Julian, katuas sira mós bele ajuda ita atu hatene “Kristu nia hanoin”, katak atu komprende no banati-tuir Kristu nia hanoin no hahalok. (1 Kor 2:16; 1 Ped 2:21) Sira-nia ajuda mak hanesan prezente furak ba ita.

“LORI HAʼU-NIA AI-LEBA”

6. Liafuan “lori haʼu-nia ai-leba” bele signifika saida?

6 Liafuan “lori haʼu-nia ai-leba”, bele iha signifikadu rua: (1) “Halo tuir haʼu nuʼudar ulun-naʼin” ka (2) “lori ai-leba hamutuk ho haʼu, no halo serbisu ba Jeová hamutuk ho haʼu”. Fraze rua neʼe fó ideia katak ita tenke halo serbisu. *

7. Tuir Mateus 28:18-20, serbisu saida mak ita presiza halo, no ita bele fiar metin kona-ba saida?

7 Ita simu Jesus nia konvite bainhira ita dedika ita-nia moris ba Jeová no hetan batizmu. Jesus konvida ema hotu atu hakbesik ba nia no nia nunka hadook an husi ema neʼebé hakarak serbí Maromak ho laran. (João 6:37, 38) Kristu nia dixípulu hotu simu priviléjiu atu hola parte iha serbisu neʼebé Jeová haruka Jesus atu halo. Ita bele fiar metin katak Jesus sempre hamutuk ho ita hodi ajuda ita halo serbisu neʼe.​—Lee Mateus 28:18-20.

“APRENDE HUSI HAʼU”

Fó kmaan ba ema seluk hanesan Jesus (Haree parágrafu 8-11) *

8-9. Tanbasá ema haraik an gosta hakbesik ba Jesus? Pergunta saida deʼit mak ita bele husu ba ita-nia an?

8 Ema haraik an gosta hakbesik ba Jesus. (Mt 19:13, 14; Lc 7:37, 38) Tanbasá? Tanba Jesus la hanesan ho ema Farizeu. Ulun-naʼin relijiaun sira-neʼe foti an no la hatudu domin. (Mt 12:9-14) Maibé Jesus haraik an no hatudu domin. Ema Farizeu sira hakarak sai ema importante liu no foti an kona-ba sira-nia pozisaun iha komunidade. Jesus dehan katak la diʼak atu hatudu hahalok sira-neʼe. Nia hanorin ninia dixípulu sira atu haraik an no serbí ema seluk. (Mt 23:2, 6-11) Ema Farizeu domina ema seluk hodi halo sira taʼuk no ameasa sira. (João 9:13, 22) Jesus halo ema sente kmaan hodi hatudu domin no koʼalia ho laran-diʼak.

9 Ita halo tuir ona Jesus nia hahalok sira-neʼe ka lae? Husu ba Ita-nia an: ‘Ema koñese haʼu nuʼudar ema laran-maus no haraik an ka lae? Haʼu prontu atu halo serbisu kiʼik sira hodi serbí ema seluk ka lae? Haʼu hatudu laran-diʼak ka lae?’

10. Oinsá Jesus halo ema hakbesik ba nia?

10 Ema hotu neʼebé serbisu hamutuk ho Jesus sente kmaan no gosta hakbesik ba nia tanba ninia hahalok diʼak sira, no nia kontente atu treinu sira. (Lc 10:1, 19-21) Nia anima ninia dixípulu sira atu husu pergunta, no nia hakarak rona sira-nia ideia. (Mt 16:13-16) Hanesan ai-horis neʼebé sai buras tanba rega beibeik, dixípulu sira sai maduru. Sira tau atensaun ba lisaun neʼebé Jesus hanorin no fó fuan hodi halo serbisu diʼak.

Fasil atu ema hakbesik no laran-diʼak

Badinas no laran-manas

Haraik an no serbisu makaʼas *

11. Ita bele husu pergunta saida deʼit ba Ita-nia an?

11 Ita iha responsabilidade ruma ka lae? Se nuneʼe, husu ba Ita-nia an: ‘Oinsá haʼu trata ema iha serbisu-fatin no iha uma? Haʼu haburas dame ka lae? Haʼu anima ema atu husu pergunta ka lae? Haʼu prontu atu rona ba sira-nia ideia ka lae?’ Ita lakohi sai hanesan ema Farizeu neʼebé sai hirus bainhira ema husu pergunta no fó-terus ba ema bainhira iha ideia la hanesan ho sira-nian.​—Mc 3:1-6; João 9:29-34.

“IMI SEI SENTE KMAAN”

12-14. Tanbasá serbisu neʼebé Jesus fó ba ita lori kmaan mai ita?

12 Tanbasá ita sente kmaan bainhira halo serbisu neʼebé Jesus fó ba ita? Iha razaun barak, maibé ita sei koʼalia kona-ba razaun balu deʼit.

13 Ita iha ulun-naʼin sira neʼebé diʼak liu. Maski Jeová mak Maromak Aas Liu Hotu, maibé nia laʼós ulun-naʼin neʼebé aat no la hatene fó agradese. Nia hafolin ita-nia serbisu. (Ebr 6:10) Nia fó kbiit neʼebé ita presiza atu bele kumpre ita-nia responsabilidade. (2 Kor 4:7; Gal 6:5, nota) Ita-nia Liurai Jesus fó ezemplu perfeitu ba ita. (João 13:15) No katuas sira neʼebé tau matan ita koko atu banati-tuir Jesus, ita-nia “bibi-atan boot”. (Ebr 13:20; 1 Ped 5:2) Sira hakaʼas an atu hatudu laran-diʼak, aten-brani, no anima ita nuʼudar sira tau matan no proteje ita.

14 Ita iha belun neʼebé diʼak liu. Ema seluk la iha belun neʼebé hadomi malu ka halo serbisu ho objetivu hanesan ho ita. Hanoin toʼok: Ita iha priviléjiu atu serbisu hamutuk ho ema neʼebé iha morál aas maibé la sente katak sira mak diʼak liu. Sira iha talentu maibé haraik an, no haree ema seluk boot liu fali sira. Sira haree ita laʼós deʼit nuʼudar maluk serbisu-naʼin maibé nuʼudar belun. Relasaun neʼe besik tebes toʼo sira prontu atu mate ba ita.

15. Ita sente oinsá kona-ba serbisu neʼebé ita halo? Tanbasá?

15 Ita iha serbisu neʼebé diʼak liu. Ita hanorin ema seluk lia-loos kona-ba Jeová no hatudu sai lia-bosok husi Diabu. (João 8:44) Satanás halo ema lakon esperansa. Porezemplu, nia hakarak ita fiar katak Jeová sei nunka perdua ita-nia sala no la hadomi ita. Neʼe mak lia-bosok aat tebes neʼebé halo ema laran-kraik. Maromak perdua ita-nia sala sira bainhira ita hakbesik ba Kristu. Tuir loloos, Jeová hadomi tebes ita hotu. (Rom 8:32, 38, 39) Ita kontente tebes atu ajuda ema aprende atu sadere ba Jeová no haree sira hadiʼa sira-nia moris.

KONTINUA HETAN KMAAN HODI LORI JESUS NIA AI-LEBA

16. Oinsá mak responsabilidade neʼebé Jesus fó ba ita la hanesan ho ita-nia responsabilidade seluk?

16 Responsabilidade neʼebé Jesus fó ba ita la hanesan ho ita-nia responsabilidade seluk. Porezemplu, bainhira remata serbisu atu manán osan, karik ema barak sente kole no mós la kontente. Maibé, bainhira ita uza tempu barak atu serbí Jeová no Kristu, ita sente kontente tebes. Karik ita kole bainhira fila husi serbisu no tenke obriga an atu tuir reuniaun. Maibé, dala barak bainhira ita fila husi reuniaun, ita sente fresku no hetan forsa. Ita mós sente nuneʼe bainhira ita haklaken no estuda Bíblia mesak. Ita-nia hakaʼas an la saugati deʼit.

17. Ita tenke rekoñese saida kona-ba ita-nia situasaun? Ita tenke kuidadu kona-ba saida?

17 Ita tenke rekoñese katak ita-nia forsa mak limitadu. Tan neʼe ita presiza hanoin didiʼak kona-ba saida mak ita bele halo. Porezemplu, ita bele estraga ita-nia forsa se ita koko atu buka rikusoin. Haree toʼok buat neʼebé Jesus hatete ba mane joven riku neʼebé husu Jesus: “Saida mak haʼu tenke halo atu hetan moris rohan-laek?” Mane joven neʼe halo tuir ona Ukun-Fuan. Karik nia mak ema neʼebé diʼak tanba Evanjellu Marcos hatete katak Jesus “sente domin ba nia”. Jesus konvida mane neʼe no dehan: “Bá faʼan buat neʼebé ó iha . . . no mai tuir haʼu.” Maski mane joven neʼe hakarak halo tuir Jesus, maibé nia sente susar atu husik ninia “rikusoin barak”. (Mc 10:17-22) Rezultadu mak nia lakohi atu simu ai-leba neʼebé Jesus fó ba nia, maibé nia kontinua sai atan ba “Rikusoin”. (Mt 6:24) Iha situasaun hanesan neʼe, Ita rasik sei halo desizaun saida?

18. Dala ruma diʼak atu halo saida, no tanbasá?

18 Dala ruma, diʼak atu hanoin kona-ba saida mak ita tau uluk iha ita-nia moris. Tanbasá? Hodi ita bele hatene se ita uza didiʼak ita-nia forsa ka lae. Mane joven ida naran Mark dehan: “Ba tinan barak, haʼu hanoin katak haʼu halaʼo moris neʼebé simples. Haʼu pioneiru, maibé haʼu sempre hanoin kona-ba osan no oinsá atu halo haʼu-nia moris sai diʼak liu. Haʼu la komprende tanbasá haʼu-nia moris sai susar liu. Ikusmai haʼu rekoñese katak haʼu la fó haʼu-nia forsa no tempu tomak ba Jeová, maibé buka uluk haʼu-nia hakarak.” Mark troka ninia hanoin no moris atu nuneʼe nia bele halo serbisu barak liután ba Jeová. Mark mós dehan: “Dala ruma haʼu hanoin barak, maibé ho Jeová no Jesus nia ajuda, haʼu bele hetan susesu.”

19. Tanbasá importante atu iha hanoin neʼebé loos?

19 Ita sei kontinua hetan kmaan hodi lori Jesus nia ai-leba se ita halo buat tolu tuirmai. Primeiru, kontinua iha hanoin neʼebé loos. Ita halo Jeová nia serbisu, tan neʼe tenke halo buat hotu tuir Jeová nia hakarak. Ita mak serbisu-naʼin, no Jeová mak Patraun. (Lc 17:10) Se ita koko atu halo Jeová nia serbisu tuir deʼit ita-nia hakarak, neʼe sei lori susar ba ita-nia an rasik. Porezemplu, se ema tau ai-leba iha karau nia leten hodi halo serbisu, maibé karau kontinua koko atu laʼo tuir deʼit ninia hakarak no koko atu sai livre husi ai-leba neʼe, nia sei sai kole no hakanek ninia an. Maibé se ita halo Jeová nia serbisu tuir ninia hakarak, ita bele kumpre buat furak oioin no tahan hasoru susar oioin. Hanoin-hetan katak la iha ema ida bele hanetik Jeová nia hakarak atu sai loos.​—Rom 8:31; 1 João 4:4.

20. Saida mak ita-nia motivu kuandu ita lori Jesus nia ai-leba?

20 Segundu, serbisu ho motivu neʼebé loos. Ita-nia objetivu mak atu fó glória ba ita-nia Aman domin nian, Jeová. Iha Jesus nia tempu, ema balu iha motivu la loos hanesan hanoin an deʼit no hakarak hetan buat ruma, ikusmai sira sai la kontente no husik Jesus nia ai-leba. (João 6:25-27, 51, 60, 66; Flp 3:18, 19) Maibé iha mós ema balu neʼebé husik domin ba Maromak no sira-nia maluk mak motiva sira, no sira sente kontente atu lori Jesus nia ai-leba durante sira-nia moris tomak iha rai, no iha esperansa atu serbí hamutuk ho Kristu iha lalehan. Ita bele kontente nafatin hanesan sira se ita lori Jesus nia ai-leba ho motivu neʼebé loos.

21. Tuir Mateus 6:31-33, ita fiar Jeová bele halo saida?

21 Terseiru, fiar katak Jeová hamutuk ita maski ita hasoru susar. Ita deside ona atu uza ita-nia moris hodi serbisu makaʼas no halo sakrifísiu. Jesus fó avizu katak ema sei kontra ita. Maibé ita bele fiar katak Jeová sei fó ita kbiit atu tahan susar hotu. Bainhira ita tahan susar, ita sei iha forsa liután. (Tgo 1:2-4) Ita mós fiar katak Jeová sei fó buat neʼebé ita presiza, Jesus sei tau matan ita, no irmaun-irmán sira sei anima ita. (Lee Mateus 6:31-33; João 10:14; 1 Tes 5:11) Ita iha buat hotu neʼebé ita presiza atu tahan susar.

22. Ita agradese tebes kona-ba saida?

22 Feto neʼebé Jesus kura hetan kedas kmaan iha loron neʼebá. Maibé nia bele hetan kmaan ba nafatin se nia sai Kristu nia dixípulu. Ita la hatene ninia desizaun. Maibé se nia simu Jesus nia ai-leba, nia hetan ona kolen furak atu serbí hamutuk ho Jesus iha lalehan. Sakrifísiu hotu neʼebé nia halo atu sai Kristu nia dixípulu mak kiʼik deʼit se kompara ho bensaun neʼebé nia hetan. Maski ita iha esperansa atu moris ba nafatin iha lalehan ka rai, ita sente agradese tebes tanba simu Jesus nia konvite: “Mai besik haʼu.”

KNANANUK 13 Jesus nia ezemplu

^ par. 5 Jesus konvida ita atu hakbesik ba nia. Ita presiza halo saida atu simu konvite neʼe? Iha lisaun neʼe, ita sei hetan resposta ba pergunta neʼe, no mós ita sei aprende oinsá ita bele hetan kmaan hodi serbisu hamutuk ho Kristu.

^ par. 6 ESPLIKASAUN BA FRAZE: Ai-leba mak ai-lolon neʼebé tau iha ema nia kabaas, no uza atu lori naha iha sorin-sorin, ka ai-lolon neʼebé tau ba animál rua nia kotuk bainhira sira halo serbisu hamutuk atu fila rai ka dada karrosa.

^ par. 61 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus fó kmaan ba ema iha dalan oioin.

^ par. 67 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Nuneʼe mós, irmaun ida fó kmaan ba ema seluk iha dalan oioin.