Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 37

“Keta husik ó-nia liman deskansa”

“Keta husik ó-nia liman deskansa”

“Kari ó-nia fini iha dadeer no keta husik ó-nia liman deskansa toʼo kalan.”—ECLE 11:6.

KNANANUK 68 Kari fini Ukun nian

IHA LISAUN NEʼE *

1-2. Oinsá mak Eclesiastes 11:6 liga ho serbisu haklaken?

IHA nasaun balu, ema barak hakarak rona no gosta aprende liután kona-ba Bíblia. Iha nasaun seluk, ema barak ladún interese kona-ba Maromak ka Bíblia. Iha Ita-nia hela-fatin, ema barak hanoin oinsá kona-ba Ita-nia mensajen? Maski ema gosta ka la gosta, Jeová hakarak ita atu kontinua haklaken toʼo nia haruka ita para.

2 Jeová deside ona bainhira mak serbisu haklaken neʼe sei para no depois neʼe “mundu nia rohan sei mai”. (Mt 24:14, 36) Antes tempu neʼe, oinsá mak ita bele halo tuir liafuan “keta husik ó-nia liman deskansa”? *Lee Eclesiastes 11:6.

3. Saida mak ita sei aprende iha lisaun neʼe?

3 Iha lisaun antes neʼe, ita aprende buat haat neʼebé ita presiza halo atu bele aumenta ita-nia matenek nuʼudar “peskadór ba ema”. (Mt 4:19) Iha lisaun neʼe, ita sei aprende dalan tolu atu kontinua haklaken maski hasoru susar oioin. Neʼe mak (1) tau fokus nafatin ba serbisu haklaken, (2) hatudu pasiénsia, no (3) kontinua hametin ita-nia fiar.

TAU FOKUS NAFATIN BA SERBISU HAKLAKEN

4. Tanbasá ita presiza kontinua tau fokus ba serbisu haklaken?

4 Jesus fó-hatene nanis kona-ba akontesimentu oioin neʼebé sai nuʼudar sinál ba loron ikus sira. Nia hatene katak buat sira-neʼe bele halo ninia dixípulu la tau fokus ba serbisu haklaken. Nia anima ninia dixípulu atu “matan-moris nafatin”. (Mt 24:42) Iha Noé nia tempu, iha buat barak neʼebé dada ema nia atensaun no sira la tau fokus ba Noé nia mensajen. Buat sira-neʼe mós bele dada ita-nia atensaun ohin loron. (Mt 24:37-39; 2 Ped 2:5) Tan neʼe, ita hakarak kontinua tau fokus ba serbisu neʼebé Jeová haruka ita atu halo.

5. Tuir Apóstolu 1:6-8, ema sei haklaken liafuan diʼak iha neʼebé deʼit?

5 Ohin loron ita presiza tau fokus ba serbisu haklaken. Jesus fó-hatene nanis katak kuandu nia mate, ninia dixípulu sira sei kontinua haklaken no sira sei haklaken barak liu fali nia. (João 14:12) Depois Jesus mate, ninia dixípulu balu fila fali ba serbisu atu kaer ikan. Maibé kuandu Jesus moris-hiʼas, nia halo milagre ida no ajuda ninia dixípulu balu atu kaer ikan barak. Nia uza oportunidade neʼe atu hatudu ba sira katak serbisu haklaken no hanorin mak importante liu. (João 21:15-17) Antes Jesus saʼe ba lalehan, nia fó-hatene ninia dixípulu sira katak serbisu haklaken neʼebé nia hahú ona sei habelar toʼo mundu tomak. (Lee Apóstolu 1:6-8.) Tinan barak depois neʼe, Jesus fó vizaun ba apóstolu João no hatudu sai buat neʼebé sei akontese durante “Naʼi nia loron”. * Buat kmanek ida neʼebé João haree iha vizaun neʼe mak anju ida “lori liafuan diʼak” hodi haklaken ba “nasaun, suku, língua no povu hotu”. (Apok 1:10; 14:6) Klaru katak, ohin loron Jeová hakarak ita haklaken iha mundu tomak toʼo nia dehan para.

6. Saida mak bele ajuda ita kontinua tau fokus ba serbisu haklaken?

6 Ita bele kontinua tau fokus ba serbisu haklaken se ita medita kona-ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona ba ita. Porezemplu, nia fó ita ai-han espirituál barak liuhusi publikasaun sira, áudio, vídeo, no mós broadcasting. Iha ita-nia sítiu ofisiál, iha ona informasaun iha língua 1.000 liu. (Mt 24:45-47) Iha mundu, ema la iha unidade tanba sira iha ideia polítiku no relijiaun neʼebé la hanesan, no mós ema balu riku no balu kiak. Maski nuneʼe, Maromak nia atan naʼin-millaun ualu liu iha unidade. Porezemplu, iha loron-sesta 19 Abríl 2019, Testemuña iha mundu tomak haree hamutuk vídeo kona-ba eskritura loroloron nian. No iha kalan neʼe, ema naʼin-20.919.041 komemora Memoriál ba Jesus nia mate. Bainhira ita medita kona-ba priviléjiu atu haree no partisipa iha eventu kmanek sira-neʼe, ida-neʼe book ita atu kontinua tau fokus ba serbisu haklaken.

Jesus la husik buat ida dada ninia atensaun husi haklaken lia-loos (Haree parágrafu 7)

7. Oinsá mak Jesus nia ezemplu bele ajuda ita kontinua fokus?

7 Dalan seluk atu kontinua tau fokus ba serbisu haklaken mak halo tuir Jesus nia ezemplu. Nia la husik buat ida dada ninia atensaun husi serbisu haklaken. (João 18:37) Nia la monu ba tentasaun bainhira Satanás oferese “nasaun hotu iha mundu tomak ho sira-nia glória” ba nia, no nia mós la monu ba tentasaun bainhira ema seluk hakarak atu halo nia sai liurai. (Mt 4:8, 9; João 6:15) Nia la monu ba lasu atu buka riku, no mós nia la taʼuk maski ema kontra makaʼas nia. (Lc 9:58; João 8:59) Se ita hanoin-hetan apóstolu Paulo nia konsellu, ita bele kontinua fokus maski ita-nia fiar hetan koko. Paulo anima ema Kristaun atu halo tuir Jesus nia ezemplu, atu nuneʼe sira labele “kole no rende an”!—Ebr 12:3.

HATUDU PASIÉNSIA

8. Ema neʼebé pasiénsia sei halo saida? Tanbasá pasiénsia importante liuliu agora?

8 Ema neʼebé pasiénsia hein ho kalma toʼo situasaun troka. Ita presiza hatudu pasiénsia maski ita hein atu ita-nia susar lakon ka ita hein namanas ba buat diʼak atu akontese. Profeta Habakuk hakarak tebes atu violénsia iha Judá remata. (Hab 1:2) Jesus nia dixípulu sira hakarak Maromak nia Ukun atu “mosu mai derrepente deʼit” no salva sira husi Roma nia ukun. (Lc 19:11) Ita mós hakarak atu Maromak nia Ukun halakon hahalok aat no lori mai mundu foun neʼebé sei iha justisa. (2 Ped 3:13) Maibé, ita presiza pasiénsia no hein ba tempu neʼebé Jeová deside tiha ona. Haree toʼok dalan balu neʼebé Jeová hanorin ita atu hatudu pasiénsia.

9. Ezemplu saida deʼit mak hatudu katak Jeová pasiénsia?

9 Jeová hatudu ezemplu diʼak kona-ba pasiénsia. Nia fó tempu ba Noé atu harii ró boot no atu sai “haklaken-naʼin kona-ba justisa”. (2 Ped 2:5; 1 Ped 3:20) Jeová rona didiʼak bainhira Abraão husu pergunta beibeik kona-ba ninia desizaun atu halakon ema aat iha Sodoma no Gomorra. (Gén 18:20-33) Ba tinan barak, Jeová hatudu pasiénsia boot ba nasaun Izraél neʼebé la laran-metin. (Neem 9:30, 31) Ohin loron Jeová mós hatudu pasiénsia tanba nia fó tempu ba ema hotu neʼebé nia hakarak atu sai ninia belun atu “arrepende sala”. (2 Ped 3:9; João 6:44; 1 Tim 2:3, 4) Jeová nia ezemplu book ita atu hatudu mós pasiénsia nuʼudar ita kontinua haklaken no hanorin ema. Jeová mós hanorin ita atu hatudu pasiénsia liuhusi ai-knanoik ida neʼebé hakerek iha Bíblia.

Hanesan toʼos-naʼin neʼebé serbisu badinas no pasiénsia, ita hein namanas ba rezultadu husi ita-nia hakaʼas an (Haree parágrafu 10-11)

10. Tuir Tiago 5:7, 8, ita bele aprende saida husi toʼos-naʼin sira-nia ezemplu?

10 Lee Tiago 5:7, 8. Ezemplu kona-ba toʼos-naʼin kuda ai-horis, hanorin ita oinsá atu hatudu pasiénsia. Ai-horis balu sai boot lalais. Maibé, ai-horis barak, liuliu ai-horis neʼebé fó fuan, presiza tempu kleur atu bele sai boot no fó fuan. Iha Izraél, tempu ba ai-horis atu sai boot mak fulan neen. Toʼos-naʼin sira kuda fini depois udan primeiru tun iha fulan-Outubru nia klaran no koʼa trigu depois udan ikus tun iha fulan-Abríl nia klaran. (Mc 4:28) Diʼak atu ita banati-tuir toʼos-naʼin sira-nia pasiénsia. Maibé, la fasil atu halo nuneʼe.

11. Oinsá mak pasiénsia ajuda ita bainhira haklaken?

11 Tanba ita la perfeitu, baibain ita hakarak hetan rezultadu lalais. Maibé, se ita hakarak ita-nia ai-horis sai boot no hetan rezultadu, ita presiza kontinua tau matan beibeik. Ita presiza kuda fini, hamoos duʼut aat no rega ai-horis sira. Se ita hakarak ajuda ema atu sai dixípulu, ita mós presiza kontinua hakaʼas an. Presiza tempu atu bele ajuda ita-nia estudante atu la todan ba sorin maibé hadomi ema hotu. Pasiénsia sei ajuda ita la laran-kraik bainhira ema lakohi rona. Bainhira ema ruma hatudu interese, ita mós presiza hatudu pasiénsia. Ita labele obriga estudante Bíblia atu haburas fiar. Jesus nia dixípulu sira mós dala ruma la komprende kedas ninia hanorin. (João 14:9) Hanoin-hetan katak ita kuda no rega, maibé Maromak mak halo moris.—1 Kor 3:6.

12. Oinsá ita bele hatudu pasiénsia bainhira haklaken ba ita-nia família?

12 Dala ruma susar atu hatudu pasiénsia bainhira haklaken ba ita-nia família. Prinsípiu iha Eclesiastes 3:1, 7 bele ajuda ita. Eskritura neʼe hatete: “Iha tempu . . . atu nonook no tempu atu koʼalia.” Ita-nia hahalok diʼak bele book ita-nia família atu rona ba ita. No diʼak mós se ita sempre prontu atu fó-hatene sira kona-ba Jeová. (1 Ped 3:1, 2) Ita presiza hatudu pasiénsia bainhira haklaken no hanorin ema hotu, inklui ita-nia família.

13-14. Ita bele banati-tuir sé nia ezemplu kona-ba pasiénsia?

13 Ita bele aprende hahalok pasiénsia husi ema nia ezemplu iha Bíblia no mós iha tempu modernu. Habakuk hein namanas atu Maromak halakon hahalok aat, maibé ho fiar metin nia hatete: “Haʼu sei kontinua hamriik iha fatin neʼebé haʼu hein nuʼudar guarda.” (Hab 2:1) Apóstolu Paulo fó sai ninia hakarak atu “halo hotu” ninia serbisu haklaken. Maski nuneʼe, nia kontinua ‘fó sasin ho loloos kona-ba liafuan diʼak’ ho pasiénsia.—Após 20:24.

14 Hanoin toʼok ezemplu husi feen-laʼen neʼebé graduadu husi Eskola Gilead. Sira simu knaar atu serbí iha nasaun neʼebé iha haklaken-naʼin uitoan deʼit, ema barak laʼós ema Kristaun no ema barak ladún interese atu estuda Bíblia. Maibé sira-nia kolega neʼebé graduadu husi Eskola Gilead no serbí iha nasaun seluk, dala ruma haruka esperiénsia kapás kona-ba estudante Bíblia neʼebé laʼo ba oin. Feen-laʼen neʼe kontinua haklaken ho pasiénsia durante tinan ualu maski ema barak lakohi rona. Ikusmai sira sente haksolok hodi ajuda estudante ida hetan batizmu. Entaun ita bele aprende saida? Ema laran-metin sira-neʼe kontinua laran-manas hodi la husik sira-nia liman deskansa, no Jeová fó kolen ba sira tanba sira-nia pasiénsia. Diʼak atu ita “halo tuir ezemplu husi sira neʼebé simu buat neʼebé promete ona liuhusi sira-nia fiar no pasiénsia”.—Ebr 6:10-12.

KONTINUA HAMETIN ITA-NIA FIAR

15. Oinsá fiar ajuda ita atu kontinua haklaken?

15 Ita tau fiar ba mensajen neʼebé ita haklaken, tan neʼe ita hakarak tebes atu fahe neʼe ba ema barak. Ita tau fiar ba promesa iha Bíblia. (Sal 119:42; Isa 40:8) Ita haree ona Bíblia nia profesia sai loos iha ita-nia tempu. Ita haree ona oinsá ema nia moris sai diʼak liu bainhira sira komesa aplika Bíblia nia konsellu. Evidénsia sira-neʼe aumenta ita-nia fiar katak ema hotu presiza rona liafuan diʼak.

16. Tuir Salmo 46:1-3, oinsá mak fiar ba Jeová no Jesus ajuda ita atu kontinua haklaken?

16 Ita mós tau fiar ba Jeová, Hun ba mensajen neʼebé ita haklaken. Ita mós tau fiar ba Jesus neʼebé nia hili ona nuʼudar Liurai iha ninia Ukun. (João 14:1) Maski ita hasoru situasaun susar oioin, maibé Jeová sei kontinua sai ita-nia fatin protesaun no hametin ita. (Lee Salmo 46:1-3.) Liután neʼe, ita fiar metin katak Jesus uza kbiit no podér neʼebé Jeová fó ona ba nia atu dirije serbisu haklaken husi lalehan.—Mt 28:18-20.

17. Konta toʼok ezemplu ida neʼebé hatudu katak ita presiza kontinua haklaken.

17 Fiar ajuda ita atu iha konfiansa katak Jeová sei haraik bensaun ba ita-nia hakaʼas an, no dala ruma Jeová fó bensaun iha dalan neʼebé ita nunka imajina. (Ecle 11:6) Porezemplu, loroloron ema rihun ba rihun laʼo liu ita-nia karrosa sira. Haklaken iha dalan hanesan neʼe lori rezultadu diʼak ka lae? Sin. Ita-nia Serbisu Kristaun fulan-Novembru 2014 fó sai esperiénsia kona-ba estudante universidade ida neʼebé hakarak hakerek kona-ba Testemuña ba Jeová. Nia labele hetan ita-nia Reuniaun-Fatin, maibé nia hetan irmaun-irmán sira neʼebé haklaken ho karrosa besik universidade, no nia hetan publikasaun neʼebé nia presiza. Ikusmai, nia sai Testemuña ida no agora serbí nuʼudar pioneiru regulár. Esperiénsia hanesan neʼe motiva ita atu kontinua haklaken tanba neʼe hatudu katak sei iha ema barak neʼebé presiza rona kona-ba lia-loos.

KETA HUSIK ITA-NIA LIMAN DESKANSA

18. Tanbasá ita bele fiar katak serbisu haklaken sei remata tuir Jeová nia hakarak?

18 Ita bele fiar katak serbisu haklaken sei remata iha tempu neʼebé loos. Hanoin kona-ba buat neʼebé akontese iha Noé nia tempu. Jeová hatudu katak nia sempre halo buat hotu iha tempu neʼebé loos. Tinan 120 antes rai-nabeen, Jeová deside nanis tempu atu hamosu rai-nabeen neʼe. Tinan barak depois neʼe, Jeová haruka Noé atu harii ró boot. Durante tinan 40 ka 50 antes rai-nabeen, Noé kontinua serbisu makaʼas atu harii ró boot neʼe. Maski ema lakohi rona ba nia, maibé nia kontinua haklaken atu fó avizu toʼo tempu neʼebé Jeová hatete atu lori tama animál sira ba ró boot nia laran. No iha tempu neʼebé loos, Jeová taka ró nia odamatan.—Gén 6:3; 7:1, 2, 16.

19. Ita bele hein namanas atu hetan saida se ita la husik ita-nia liman deskansa?

19 Lakleur tan Jeová sei fó-hatene ita katak ita remata ona serbisu haklaken. Tuirmai nia sei halakon Satanás nia sistema neʼe no sei halo mundu foun neʼebé nakonu ho justisa. Antes tempu neʼe, mai ita banati-tuir Noé, Habakuk, no ema seluk neʼebé la husik sira-nia liman deskansa. Mai ita tau fokus nafatin ba serbisu haklaken, hatudu pasiénsia no kontinua hametin ita-nia fiar ba Jeová no ninia promesa sira.

KNANANUK 75 ‘Haʼu mak neʼe! Haruka bá’

^ par. 5 Lisaun antes neʼe anima estudante Bíblia neʼebé laʼo ba oin atu simu Jesus nia konvite hodi sai peskadór ba ema. Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba dalan tolu oinsá haklaken-naʼin foun no haklaken-naʼin neʼebé iha ona esperiénsia bele kontinua haklaken liafuan diʼak toʼo Jeová dehan para.

^ par. 2 ESPLIKASAUN BA FRAZE: Iha lisaun neʼe, fraze “keta husik ó-nia liman deskansa” signifika ita presiza kontinua haklaken liafuan diʼak toʼo Jeová dehan para.

^ par. 5 “Naʼi nia loron” komesa iha tempu neʼebé Jesus sai Liurai iha tinan 1914 no sei kontinua toʼo ninia Ukun ba Tinan Rihun Ida remata.