Skip to content

Skip to table of contents

“Haʼu-nia ukun laʼós parte husi mundu neʼe”

“Haʼu-nia ukun laʼós parte husi mundu neʼe”

“Tan ida-neʼe mak haʼu moris mai, no tan ida-neʼe mak haʼu mai iha mundu, atu haʼu fó sasin kona-ba lia-loos.”​—JOÃO 18:37.

KNANANUK: 13, 62

1, 2. (a) Oinsá mak ema nia unidade sai menus ba beibeik iha mundu neʼe? (b) Ita sei koʼalia kona-ba pergunta saida deʼit?

IRMÁN ida husi rai-Europa súl hatete kona-ba tempu uluk: “Husi kiʼik kedas, haʼu haree deʼit mak situasaun neʼebé la iha justisa. Tan neʼe haʼu la apoia governu iha haʼu-nia rai, maibé haʼu apoia fali ideia balu neʼebé radikál. Tuir loloos, ba tinan barak haʼu namora ho terrorista ida.” Irmaun ida husi rai-Áfrika esplika tansá uluk nia envolve iha violénsia, hodi dehan: “Haʼu fiar katak haʼu-nia suku mak diʼak liu fali sira seluk, no haʼu hola parte iha partidu polítiku ida. Ami simu hanorin atu oho ami-nia inimigu sira neʼebé apoia fali partidu seluk ho diman maski ema neʼe mak husi ami-nia suku rasik.” Irmán ida neʼebé hela iha sentru Europa hatete: “Haʼu diskrimina ema, no haʼu odi ema husi nasaun seluk no ema neʼebé relijiaun la hanesan ho haʼu.”

2 Ohin loron, ema barak mak iha hanoin neʼebé hanesan ho sira naʼin-tolu. Partidu barak mak uza violénsia atu bele hetan liberdade. Ema barak gosta diskute malu kona-ba polítiku. No iha nasaun barak, ema estranjeiru sira sente katak ema odi sira. Bíblia fó sai nanis kona-ba ema nia hahalok sira-neʼe iha loron ikus sira. (2 Timóteo 3:1, 3) Oinsá mak ema kristaun sira bele iha unidade maski ema iha mundu neʼe haketak malu? Ita bele aprende barak husi Jesus nia ezemplu. Situasaun iha Jesus nia tempu mós la iha unidade tanba ema nia hanoin la hanesan kona-ba polítiku. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende hamutuk kona-ba resposta husi pergunta tolu: Tansá Jesus lakohi hola parte iha polítiku mundu neʼe nian? Oinsá mak Jesus hatudu katak Maromak nia povu labele todan ba sorin ho buat polítiku? No oinsá mak Jesus hanorin ita katak ita labele hatudu hahalok violénsia?

JESUS APOIA EMA NEʼEBÉ HAKARAK INDEPENDÉNSIA KA LAE?

3, 4. (a) Iha Jesus nia tempu, ema judeu sira-nia hakarak mak saida? (b) Oinsá mak situasaun neʼe kona Jesus nia dixípulu sira?

3 Ema judeu barak neʼebé rona ba Jesus nia hanorin hakarak tebes livre husi governu Roma. Ema judeu neʼebé kontra hasoru governu Roma, neʼebé bolu nuʼudar ema zelote sira, mak partidu polítiku ida neʼebé hakaʼas an tebes atu soran ema seluk sai hanesan sira. Ema sira-neʼe tuir mane ida naran Judas husi Galileia, neʼebé maizumenus moris iha Jesus nia tempu. Judas mak mesias falsu neʼebé lohi ema barak. Istória-naʼin judeu ida naran Josefo hatete katak Judas fó laran-manas ba ema judeu barak atu halo funu hasoru Roma no bolu sira neʼebé hakarak selu impostu ba governu Roma mak “taʼuk-teen.” Ikusmai ema Roma oho Judas. (Apóstolu 5:37) Ema zelote sira sai hirus no halo violénsia atu bele kumpre sira-nia hakarak.

4 Tanba situasaun hanesan neʼe mak halo ema judeu barak hein namanas ba Mesias. Sira hanoin katak Mesias sei halo sira sai livre husi governu Roma no halo nasaun Izraél sai fali nasaun neʼebé boot. (Lucas 2:38; 3:15) Ema barak mak hanoin katak Mesias sei harii fali ukun ida iha nasaun Izraél. No ema judeu barak neʼebé hela daudaun iha fatin seluk sei fila fali mai Izraél iha tempu neʼebá. João Batista mós husu ba Jesus: “Ita mak ida neʼebé atu mai, ka ami sei hein ema seluk?” (Mateus 11:2, 3) Karik João hanoin iha ema seluk mak sei mai atu halo ema judeu sai livre. No dixípulu naʼin-rua neʼebé laʼo hela iha dalan ba Emaus no hasoru Jesus neʼebé moris-hiʼas fali ona mós hanoin katak Jesus sei halo ema Izraél sai livre. (Lee Lucas 24:21.) Tuirmai, apóstolu sira husu ba Jesus: “Naʼi, Ita-Boot sei hadiʼa fali Izraél nia ukun iha tempu neʼe ka lae?”​—Apóstolu 1:6.

5. (a) Tanbasá mak ema husi Galileia hakarak Jesus sai sira-nia liurai? (b) Oinsá mak Jesus hadiʼa sira-nia hanoin?

5 Ema judeu sira hakarak Mesias atu rezolve sira-nia problema. Tan neʼe mak povu iha Galileia hakarak atu Jesus sai sira-nia liurai. Sira hanoin katak nia sei sai ulun-naʼin neʼebé diʼak. Nia koʼalia ho matenek, bele kura ema moras, no bele fó ai-han ba ema neʼebé hamlaha. Bainhira Jesus fó han ema maizumenus naʼin–5.000, neʼe halo ema hotu sai hakfodak. Jesus hatene saida mak sira hakarak atu halo. Bíblia hatete: “Jesus hatene katak sira atu mai kaer nia hodi obriga nia atu sai liurai, tan neʼe nia hasees an hodi saʼe ba foho mesamesak.” (João 6:10-15) Loron tuirmai bainhira ema hotu komesa sai kalma, Jesus esplika ba sira katak nia mai atu hanorin sira kona-ba Maromak nia Ukun, laʼós atu ajuda sira kona-ba sira-nia presiza loron-loron nian. Nia hatete ba sira: “Keta hakaʼas an atu hetan hahán neʼebé sei mohu, maibé hakaʼas an atu hetan hahán neʼebé la mohu, neʼebé fó moris rohan-laek.”​—João 6:25-27.

6. Oinsá mak Jesus hatudu katak nia lakohi simu ukun husi polítiku mundu neʼe nian? (Haree foto iha leten.)

6 Antes Jesus mate, nia haree ninia dixípulu balu hanoin katak nia sei komesa ukun nuʼudar liurai iha Jeruzalein. Jesus uza ai-knanoik kona-ba osan-mutin atu hanorin sira katak ida-neʼe sei la akontese. Ai-knanoik neʼe kona-ba “ema ida husi família liurai nian”, neʼe katak Jesus, halo viajen ba tempu kleur. (Lucas 19:11-13, 15) Jesus mós hatete ba Pónsio Pilatos, ema-boot husi governu Roma, katak nia la envolve an iha polítiku mundu neʼe nian. Pilatos husu ba Jesus: “Ó mak liurai judeu sira-nian ka?” (João 18:33) Pilatos husu hanesan neʼe tanba karik taʼuk Jesus sei halo ema barak fila no kontra fali governu Roma. Maibé Jesus hatán: “Haʼu-nia ukun laʼós parte husi mundu neʼe.” (João 18:36) Jesus lakohi envolve an iha buat polítiku nian, tanba ninia Ukun mak iha lalehan. Nia hatete katak buat neʼebé nia halo iha mundu neʼe mak atu “fó sasin kona-ba lia-loos.”​—Lee João 18:37.

Ita fokus liu ba mundu nia problema sira ka ba Maromak nia Ukun? (Haree parágrafu 7)

7. Tansá la fasil atu hasees an hodi la fó apoiu ba buat polítiku, maski neʼe mak iha ita-nia laran deʼit?

7 Jesus komprende saida mak ninia knaar. Se ita mós komprende kona-ba ita-nia knaar, ita sei la apoia buat polítiku naran deʼit, maski neʼe mak iha ita-nia laran deʼit. Neʼe la fasil. Katuas área ida hatete katak ema iha ninia área mak fanátiku liu kona-ba polítiku. Sira mak ema neʼebé nasionalizmu tebes no sira iha ideia katak sira-nia moris sei sai diʼak liu se sira-nia ema mak ukun sira. Nia dehan: “Maibé diʼak tebes tanba irmaun irmán sira nafatin proteje sira-nia unidade hodi tau fokus ba serbisu haklaken kona-ba Maromak nia Ukun. Sira hein ba Maromak atu rezolve situasaun neʼebé la iha justisa no problema seluk neʼebé sira hasoru.”

OINSÁ MAK JESUS NAFATIN NEUTRÁL KONA-BA PROBLEMA POLÍTIKU?

8. Problema la justisa saida mak ema judeu sira hasoru?

8 Bainhira ema haree situasaun neʼebé la iha justisa mak haleʼu sira, baibain neʼe sei book sira atu envolve an liután iha polítiku. Iha Jesus nia tempu, selu impostu mak sai nuʼudar problema polítiku ida neʼebé book ema atu sai todan ba sorin. Tuir loloos, Judas husi Galileia kontra governu Roma tanba sira rejistu povu sira atu selu impostu. Sira tenke selu impostu neʼebé boot ba sira-nia sasán, rai no uma. No mós ema neʼebé kobra impostu halo korrupsaun, tan neʼe halo problema sai boot liután. Kobradór impostu balu selu ba governu atu bele hetan pozisaun diʼak, no depois sira aproveita sira-nia pozisaun neʼe atu manán osan barak. Zakeus, xefe ba kobradór impostu iha Jerikó, bele sai riku tanba obriga povu atu selu impostu neʼebé boot.​—Lucas 19:2, 8.

9, 10. (a) Oinsá mak Jesus nia inimigu sira koko obriga Jesus atu todan ba sorin kona-ba problema polítiku ida? (b) Saida mak ita aprende husi Jesus nia resposta? (Haree foto iha leten.)

9 Jesus nia inimigu sira koko obriga Jesus atu todan ba sorin kona-ba problema selu impostu. Sira husu nia, tenkesér selu impostu ba Liurai Roma ka lae, osan denáriu ida neʼebé ema judeu hotu tenke selu. (Lee Mateus 22:16-18.) Ema judeu sira la gosta lei neʼe tanba neʼe hatudu katak governu Roma mak kontrola hela sira. “Ema neʼebé apoia Herodes”, katak, sira neʼebé apoia Herodes nia ideia polítiku sira, hein katak se Jesus fó resposta dehan sira la presiza selu impostu, sira bele duun Jesus nuʼudar inimigu ba governu Roma. No sira mós hanoin katak se Jesus mak dehan tenke selu impostu, ema hotu sei la tuir tan Jesus. Entaun, saida mak Jesus halo?

10 Ho matenek, Jesus nafatin hatudu neutrál iha situasaun neʼe. Nia hatán: “Fó ba Liurai Roma buat neʼebé Liurai Roma nian, no ba Maromak buat neʼebé Maromak nian.” (Mateus 22:21) Jesus hatene katak kobradór impostu barak mak halo korrupsaun, maibé nia la fokus ba ida-neʼe. Nia nafatin fokus ba Maromak nia Ukun neʼebé bele lori solusaun ba problema hotu. Jesus hatudu ezemplu mai ita. Ita labele todan ba sorin iha buat polítiku naran deʼit, maski haree hanesan ida mak justisa, no ida fali lae. Ema kristaun fokus deʼit ba Maromak nia Ukun no buat neʼebé Maromak hatete mak loos. Tan razaun neʼe, ita tenke kuidadu atu la forma opiniaun kona-ba situasaun sira neʼebé la justisa, ka koʼalia sai hodi kontra.​—Mateus 6:33.

11. Oinsá mak ita bele ajuda ema seluk hetan justisa?

11 Testemuña ba Jeová barak mak soe ona opiniaun polítiku nian neʼebé uluk sira iha no sira hetan susesu. Irmán ida husi rai-Bretaña Boot hatete: “Bainhira haʼu estuda kona-ba sosiolojia iha Universidade, haʼu forma opiniaun radikál. Haʼu envolve an iha polítiku atu hetan fali ema kulit metan nia direitu, tanba ami sempre hasoru situasaun neʼebé la justisa. Maski haʼu matenek atu manán diskusaun, haʼu sente estrese nafatin. Haʼu la hatene katak tuir loloos hun ba hahalok la justisa tenkesér fokit sai husi ema nia laran. Bainhira haʼu estuda Bíblia, haʼu bele haree katak haʼu presiza hadiʼa uluk haʼu-nia laran.” Tuir loloos, irmán kulit mutin ida ajuda nia troka duni buat neʼebé iha ninia laran. Nia hatutan: “Agora haʼu serbí nuʼudar pioneiru regulár iha kongregasaun tilun-diuk nian, no haʼu aprende atu la fihir ema maibé hadomi ema oioin.”

“HATAMA FALI Ó-NIA SURIK BA NIA FATIN”

12. Jesus fó avizu ba ninia dixípulu sira atu hasees an husi “fermentu” saida?

12 Iha Jesus nia tempu, ulun-naʼin relijiaun sira baibain apoia partidu polítiku. Porezemplu, livru ida hatete katak ema judeu fahe ba grupu relijiaun ida-idak neʼebé hanesan ho grupu polítiku. (Daily Life in Palestine at the Time of Christ) Tan neʼe mak Jesus fó avizu ba ninia dixípulu sira: “Matan-moris bá no kuidadu kona-ba ema farizeu sira-nia fermentu no Herodes nia fermentu.” (Marcos 8:15) Bainhira Jesus temi kona-ba Herodes, neʼe refere ba ema neʼebé apoia Herodes. Grupu ida seluk mak ema farizeu, sira hakarak atu ema judeu sira sai livre husi governu Roma. Tuir livru Mateus, Jesus mós fó avizu ba ninia dixípulu sira kona-ba ema saduseu. Ema saduseu hakarak Roma kontinua atu ukun tanba neʼe ajuda sira atu hetan pozisaun neʼebé diʼak. Jesus fó avizu atu hadook an husi “fermentu”, ka hanorin husi grupu tolu neʼe. (Mateus 16:6, 12) No loloos, lakleur povu sira koko atu halo Jesus sai liurai mak Jesus fó avizu neʼe.

13, 14. (a) Iha Jesus nia tempu, oinsá mak violénsia no situasaun la justisa mosu bainhira relijiaun hola parte iha buat polítiku? (b) Maski ita hasoru situasaun la justisa, tanbasá mak neʼe la fó razaun atu ita halo violénsia? (Haree foto iha leten.)

13 Bainhira relijiaun sira hola parte iha buat polítiku, neʼe sempre hamosu violénsia. Jesus hanorin ninia dixípulu sira atu nafatin neutrál. Neʼe mak razaun ida tansá ulun-naʼin amlulik no farizeu sira hakarak oho Jesus. Sira taʼuk ema barak sei rona ba Jesus no la halo tuir tan sira. Se ida neʼe mak akontese duni, sira sei lakon sira-nia pozisaun iha relijiaun no polítiku. Sira hatete: “Se ita husik deʼit nia hanesan neʼe, sira hotu sei tau fiar ba nia, no ema Roma sira sei mai hodi hasai ita-nia fatin adorasaun nian no mós ita-nia nasaun.” (João 11:48) Tan neʼe amlulik boot Caifás halo planu hodi oho Jesus.​—João 11:49-53; 18:14.

14 Caifás hein toʼo kalan no haruka soldadu sira bá kaer Jesus. Maibé Jesus hatene ona kona-ba planu atu oho nia. Tan neʼe, durante ninia han-kalan hamutuk ho apóstolu sira, nia haruka sira prepara surik. Surik rua toʼo ona atu hanorin sira lisaun importante ida. (Lucas 22:36-38) Tuirmai, iha kalan neʼe, soldadu sira mai atu kaer Jesus. Pedro sai hirus ho situasaun la justisa neʼe, no nia losu surik no ataka mane sira-neʼe ida. (João 18:10) Maibé Jesus hatete ba Pedro: “Hatama fali ó-nia surik ba nia fatin, tanba ema hotu neʼebé kaer surik sei mate ho surik.” (Mateus 26:52, 53) Jesus hanorin lisaun importante saida ba ninia dixípulu sira? Sira labele sai parte ba mundu neʼe. Neʼe mak buat neʼebé Jesus temi iha ninia orasaun kalan antes neʼe. (Lee João 17:16.) Ema la iha kbiit atu luta ba justisa, só Maromak deʼit bele lori justisa.

15, 16. (a) Oinsá mak Maromak nia Liafuan ajuda ona ema kristaun sira atu sees husi konflitu? (b) Tanbasá mak Jeová kontente bainhira nia kompara ninia povu ho ema iha mundu neʼe?

15 Irmán ida iha Europa súl neʼebé temi ona aprende lisaun neʼebé hanesan. Nia hatete: “Haʼu haree katak violénsia la lori justisa, no sira neʼebé halo violénsia baibain lori ba mate. No sira barak mak sai nervozudór. Haʼu kontente tebes tanba bele aprende husi Bíblia katak só Maromak deʼit mak bele lori justisa iha mundu neʼe. Ba tinan 25 nia laran, neʼe mak mensajen neʼebé haʼu haklaken.” Irmaun neʼebé husi rai-Áfrika troka ninia diman ho “surik espíritu nian”, Maromak nia Liafuan. Agora nia haklaken mensajen kona-ba dame ba ema naran deʼit maski suku la hanesan. (Éfeso 6:17) Irmán husi sentru Europa sai nuʼudar Testemuña ba Jeová, depois nia kaben ho irmaun ida husi grupu neʼebé uluk nia la gosta. Irmaun-irmán naʼin-tolu neʼe halo mudansa tanba sira hakarak halo tuir Kristu.

16 Importante tebes atu halo mudansa sira-neʼe! Bíblia hatete ema mak hanesan tasi neʼebé la hakmatek no la bele iha dame. (Isaías [Yesaya] 17:12; 57:20, 21; Apokalipse 13:1) Polítiku provoka no haketak ema, no lori ema ba hahalok violénsia. Maibé ita iha dame no unidade. Jeová kontente tanba haree katak ninia povu sira iha unidade, maski ema iha mundu neʼe haketak malu.​—Lee Sofonias (Zefanya) 3:17. *

17. (a) Ita bele hametin unidade liuhusi dalan tolu saida? (b) Saida mak ita sei aprende iha lisaun tuirmai?

17 Iha lisaun neʼe, ita aprende ona katak ita bele hametin unidade liuhusi dalan tolu: (1) Ita fiar katak Maromak nia Ukun sei hadiʼa situasaun hotu neʼebé la iha justisa, (2) ita nunka todan ba sorin iha problema polítiku nian, no (3) ita la simu hahalok violénsia. Maibé buat balu neʼebé bele sai nuʼudar ameasa ba ita-nia unidade mak hahalok diskriminasaun, ka fihir ema. Iha lisaun tuirmai, ita sei aprende oinsá mak ita bele halakon hahalok diskriminasaun hanesan ema kristaun iha tempu uluk halo.

^ par. 16 Sofonias 3:17 Jeová, ó-nia Maromak, hamutuk ho ó. Hanesan asuwaʼin ida, nia sei salva ó. Nia sei haksolok tebes kona-ba ó. Nia sei nonook tanba nia hadomi ó. Nia sei haklalak ho haksolok kona-ba ó.