Skip to content

Skip to table of contents

Pergunta husi lee-naʼin

Pergunta husi lee-naʼin

Tanbasá mak dezeñu sira husi Testemuña ba Jeová sempre hatudu katak apóstolu Paulo ulun-molik ka ladún iha fuuk?

Tuir loloos, ohin loron la iha ema ida mak hatene apóstolu Paulo haree oinsá. Pintura husi ita-nia livru sira neʼebé hatudu apóstolu Paulo mak hanesan dezeñu deʼit, laʼós bazeia ba imajen neʼebé arkeólogu sira hetan.

Maski nuneʼe, ba tinan barak ona ita fiar katak iha sinál balu neʼebé hatudu kona-ba Paulo nia jeitu. Porezemplu, livru Zion’s Watch Tower 1 Marsu 1902 temi sinál ida hodi dehan: “Kona-ba Paulo nia oin: . . . Iha livru ‘Acts of Paul and Thecla’, . . . neʼebé hakerek iha tinan maizumenus 150 liutiha Kristu, iha esplikasaun ida neʼebé diʼak tebes kona-ba Paulo no ema fiar kona-ba neʼe ba tempu kleur ona. Esplikasaun iha livru neʼe dehan katak Paulo mak ema neʼebé ‘ain-badak, ulun-molik, ain-kanedok, isin-boot, matan-fulun mahar; no inus-kain naruk.’”

Livru The Oxford Dictionary of the Christian Church (edisaun 1997) koʼalia kona-ba livru neʼe hodi hatete: “Buat neʼebé livru The Acts of Paul and Thecla fó sai, dala ruma tuir duni realidade.” Iha tempu uluk, ema hafolin tebes livru The Acts of Paul and Thecla, tan neʼe iha manuskritu gregu 80 kona-ba livru neʼe, no mós iha língua seluk tan. Neʼe duni, ita-nia dezeñu sira kona-ba Paulo nia oin halo tuir esplikasaun balu husi tempu antigu nian.

Maibé presiza hanoin-hetan katak iha buat seluk neʼebé importante liu fali Paulo nia oin haree oinsá. Iha tempu neʼebé Paulo halaʼo ninia serbisu haklaken, ema balu kritika nia hodi hatete katak “nia fraku no ninia koʼalia la iha folin”. (2 Korinto 10:10) Maibé keta haluha katak Paulo sai ema kristaun tanba Jesus halo milagre ida ba nia. Ita mós bele hanoin kona-ba Paulo bele kumpre buat importante tanba “[Kristu] hili tiha ona mane neʼe atu lori [Jesus nia] naran ba nasaun sira”. (Apóstolu 9:3-5, 15; 22:6-8) Ita mós bele hetan benefísiu barak husi eskritura sira neʼebé Jeová uza Paulo atu hakerek.

Paulo nunka gaba an kona-ba buat sira neʼebé nia kumpre antes sai ema kristaun, no nia mós la koʼalia kona-ba ninia an haree oinsá. (Apóstolu 26:4, 5; Filipe 3:4-6) Nia rekoñese ninia an hodi dehan: “Haʼu kiʼik liu fali apóstolu sira seluk, no haʼu la merese atu bolu nuʼudar apóstolu ida.” (1 Korinto 15:9) Iha tempu seluk nia dehan: “Ba haʼu neʼebé kiʼik liu husi santu sira hotu mak Maromak fó ninia laran-diʼak boot neʼe, atu nuneʼe haʼu tenke fó sai ba nasaun sira liafuan diʼak kona-ba rikusoin Kristu nian neʼebé la bele sura.” (Éfeso 3:8) Loos duni, mensajen neʼebé Paulo hatoʼo importante liu fali ninia oin haree oinsá.