Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 5

Uza didiʼak ita-nia tempu

Uza didiʼak ita-nia tempu

“Kontinua haree didiʼak oinsá imi halaʼo imi-nia moris, atu imi la moris nuʼudar ema beik maibé nuʼudar ema matenek. Uza didiʼak imi-nia tempu.”—ÉF 5:15, 16.

KNANANUK 8 Jeová mak ita-nia subar-fatin

IHA LISAUN NEʼE *

1. Oinsá mak ita bele gasta tempu hamutuk ho Jeová?

 ITA gosta tebes atu gasta tempu ho ema neʼebé ita hadomi. Kaben-naʼin sira gosta atu gasta tempu hamutuk ho sira-nia pár. Joven sira gosta atu gasta tempu hamutuk ho belun sira. Ita hotu gosta atu gasta tempu hamutuk ho irmaun-irmán sira. No importante liu mak, ita gosta atu gasta tempu hamutuk ho ita-nia Maromak. Ita bele halo ida-neʼe liuhusi halo orasaun ba nia, lee ninia Liafuan Bíblia no hanoin kleʼan kona-ba ninia hakarak no mós ninia hahalok furak sira. Tempu neʼebé ita gasta hamutuk ho Jeová mak folin-boot tebes.—Sal 139:17.

2. Susar saida mak ita hasoru?

2 Maski ita gosta atu halo orasaun no lee Bíblia, maibé dala ruma la fasil atu halo buat sira-neʼe. Ita-nia moris sai okupadu, no susar atu buka tempu hodi halo atividade espirituál. Ita uza tempu barak atu serbisu, tau matan família, no atividade seluk tan toʼo karik ita sente katak ita la iha tempu atu halo orasaun, estuda Bíblia no mós hanoin kleʼan.

3. Saida tan mak bele han ita-nia tempu barak?

3 Iha buat seluk tan neʼebé bele han ita-nia tempu. Se ita la kuidadu, ita bele sai okupadu ho atividade oioin neʼebé la sala, maibé bele han ita-nia tempu barak toʼo ita la iha tempu atu hakbesik ba Jeová. Porezemplu, importante atu iha tempu deskansa. Karik atividade halimar neʼebé ita hili mak diʼak, maibé se ita gasta demais tempu atu halo ida-neʼe, ita sei la iha tempu atu adora Jeová. Ita presiza hanoin-hetan katak atividade halimar nian laʼós buat neʼebé importante liu hotu.—Prov 25:27; 1 Tim 4:8.

4. Ita sei aprende kona-ba saida deʼit?

4 Iha lisaun neʼe, ita sei aprende kona-ba tanbasá ita presiza deside buat neʼebé importante liu iha ita-nia moris. Ita mós sei aprende kona-ba oinsá ita bele uza didiʼak ita-nia tempu ho Jeová no benefísiu saida mak ita bele hetan se ita uza didiʼak ita-nia tempu.

HALO DESIZAUN DIʼAK HODI TAU ULUK BUAT NEʼEBÉ IMPORTANTE LIU

5. Oinsá konsellu iha Éfeso 5:15-17 bele ajuda joven ida atu hili moris neʼebé diʼak liu hotu?

5 Hili moris neʼebé diʼak liu hotu. Joven sira baibain hanoin barak kona-ba dalan neʼebé diʼak liu atu uza sira-nia moris. Iha tempu hanesan, mestre sira iha eskola no mós família neʼebé laʼós Testemuña karik anima sira atu bá universidade hodi nuneʼe sira bele hetan serbisu diʼak no osan barak. Neʼe sei han sira-nia tempu barak. Maibé inan-aman no belun sira iha kongregasaun anima joven sira atu uza sira-nia moris atu serbí Jeová. Saida mak bele ajuda joven ida neʼebé hadomi Jeová atu halo desizaun diʼak? Diʼak ba nia atu lee Éfeso 5:15-17 no hanoin kleʼan kona-ba neʼe. (Lee.) Depois lee tiha versíkulu sira-neʼe, joven ida karik bele husu ba ninia an: ‘Saida mak Jeová hakarak haʼu atu halo? Desizaun saida deʼit mak bele lori ksolok ba Jeová? Desizaun saida mak bele ajuda haʼu atu uza didiʼak haʼu-nia tempu?’ Hanoin-hetan, “loron sira-neʼe mak aat” no lakleur tan mundu aat neʼebé Satanás ukun sei lakon. Tan neʼe, matenek se ita uza ita-nia moris atu halo buat neʼebé bele lori ksolok ba Jeová.

6. Maria deside atu halo saida no tanbasá neʼe desizaun neʼebé matenek?

6 Deside buat neʼebé importante liu. Dala ruma, atu bele uza didiʼak ita-nia tempu, ita presiza deside atividade ida-neʼebé mak importante liu. Ita bele aprende kona-ba neʼe husi buat neʼebé akontese bainhira Jesus vizita Maria no Marta. Marta kontente tebes atu simu Jesus nuʼudar bainaka, tan neʼe nia prepara hahán barak ba Jesus. Maibé Maria aproveita didiʼak oportunidade neʼe hodi tuur besik Naʼi Jesus no rona didiʼak ba ninia hanorin sira. Buat neʼebé Marta halo la sala tanba nia iha motivu diʼak, maibé Maria “hili buat neʼebé diʼak liu”. (Lc 10:38-42, nota) Nuʼudar tempu liu daudaun, karik Maria haluha hahán saida mak nia han iha tempu neʼebá, maibé ita bele fiar katak nia nunka haluha buat neʼebé nia aprende husi Jesus. Maria hafolin oportunidade atu hamutuk ho Jesus, no ita mós hafolin ita-nia tempu ho Jeová. Oinsá ita bele uza didiʼak ita-nia tempu?

UZA DIDIʼAK ITA-NIA TEMPU HAMUTUK HO JEOVÁ

7. Tanbasá importante atu uza ita-nia tempu atu halo orasaun, estuda no hanoin kleʼan?

7 Hanoin-hetan katak halo orasaun, estuda no hanoin kleʼan mak parte ba ita-nia adorasaun. Bainhira ita halo orasaun, neʼe hanesan ita koʼalia ho ita-nia Aman iha lalehan neʼebé hadomi tebes ita. (Sal 5:7) Bainhira ita estuda Bíblia, ita aprende husi Maromak, Hun ba koñesimentu hotu. (Prov 2:1-5) Bainhira ita hanoin kleʼan, ita hanoin kona-ba Jeová nia hahalok furak sira no hanoin-hetan buat kmanek oioin neʼebé nia hakarak atu halo ba ita no ba ema hotu. Neʼe mak dalan diʼak liu atu uza didiʼak ita-nia tempu. Maibé saida mak bele ajuda ita atu halo nuneʼe?

Ita bele hetan fatin hakmatek atu estuda Bíblia mesak ka lae? (Haree parágrafu 8-9)

8. Ita bele aprende saida husi Jesus neʼebé uza tempu iha rai-fuik?

8 Se bele, buka fatin neʼebé hakmatek. Hanoin toʼok kona-ba Jesus nia ezemplu. Antes nia hahú ninia serbisu haklaken iha mundu, Jesus uza loron 40 iha rai-fuik. (Lc 4:1, 2) Iha neʼebá, Jesus bele halo orasaun ba Jeová no hanoin kleʼan kona-ba ninia Aman nia hakarak ba nia. Ida-neʼe ajuda prepara Jesus atu bele tahan susar oioin neʼebé nia sei hasoru. Oinsá Jesus nia ezemplu bele ajuda Ita? Se Ita hela hamutuk ho ema barak, karik la fasil atu hetan fatin neʼebé hakmatek iha uma. Se nuneʼe, koko toʼok atu buka fatin hakmatek iha liʼur. Irmán Julie halo ida-neʼe bainhira nia hakarak atu halo orasaun ba Jeová. Nia no ninia laʼen aluga apartamentu kiʼik iha rai-Fransa, no susar atu hetan fatin neʼebé hakmatek no la iha ema. Irmán Julie esplika: “Loroloron, haʼu laʼo halimar iha jardín, no iha neʼebá, haʼu bele mesamesak, tau fokus no koʼalia ba Jeová.”

9. Maski Jesus okupadu tebes, oinsá nia hatudu katak nia hafolin ninia relasaun diʼak ho Jeová?

9 Jesus nia moris mak okupadu loos. Durante ninia serbisu haklaken iha mundu, ema-lubun laʼo tuituir nia husi fatin ida ba fatin seluk, sira hotu hakarak atu gasta tempu ho nia. Iha tempu ida, “ema hotu husi sidade mai hodi halibur iha odamatan oin” atu bele hasoru nia. Maski okupadu tebes, Jesus arranja tempu atu halo orasaun ba Jeová. Antes loro-matan saʼe, nia laʼo bá “fatin neʼebé ema la iha” hodi nia bele gasta tempu mesak hamutuk ho ninia Aman.—Mc 1:32-35.

10-11. Tuir Mateus 26:40, 41, konsellu saida mak Jesus fó ba ninia dixípulu, maibé saida mak akontese?

10 Iha Jesus nia kalan ikus iha mundu, bainhira ninia serbisu haklaken besik ona atu remata, dala ida tan, Jesus buka fatin hakmatek atu bele hanoin kleʼan no halo orasaun. Nia hetan fatin hakmatek iha jardín Getsémani. (Mt 26:36) Iha tempu neʼebá, Jesus fó konsellu ba ninia dixípulu kona-ba halo orasaun.

11 Saida mak akontese? Bainhira sira toʼo iha jardín Getsémani iha kalan-boot, Jesus husu ninia dixípulu sira atu “hadeer nafatin” no nia bá halo orasaun. (Mt 26:37-39) Maibé bainhira nia halo orasaun, sira toba-dukur. Tanba haree sira toba, Jesus hatete ba sira atu “matan-moris nafatin bá no harohan beibeik”. (Lee Mateus 26:40, 41.) Nia hatene katak sira estrese no kole tebes no nia ho laran-diʼak rekoñese katak “isin fraku”. Jesus bá halo orasaun dala rua tan, no kuandu nia mai fali, nia haree katak dixípulu sira toba, laʼós halo orasaun.—Mt 26:42-45.

Ita bele uza tempu atu halo orasaun bainhira Ita la kole ka lae? (Haree parágrafu 12)

12. Saida mak ita bele halo se ita sente estrese tebes ka kole demais atu halo orasaun?

12 Hili tempu neʼebé loos. Dala ruma, ita bele sente estrese tebes ka kole tebes atu halo orasaun. Se ida-neʼe akontese ba Ita, Ita la mesak. Saida mak Ita bele halo? Ema balu neʼebé toman ona atu halo orasaun ba Jeová iha kalan, sente katak diʼak atu halo orasaun sedu liu iha kalan antes sente kole. Ema balu sente katak sira-nia pozisaun atu halo orasaun bele ajuda sira. Oinsá se Ita sente laran-susar demais ka laran-kraik demais atu halo orasaun? Fó sai ba Jeová Ita-nia sentimentu. Ita bele fiar katak ita-nia Aman sei komprende ita.—Sal 139:4.

Ita bele kontrola an atu la loke mensajen ka e-mail durante reuniaun ka lae? (Haree parágrafu 13-14)

13. Oinsá sasán eletróniku sira bele hanetik ita atu fokus bainhira halo orasaun, estuda ka tuir reuniaun?

13 Hakaʼas an atu nafatin fokus. Laʼós deʼit orasaun mak bele ajuda ita atu hametin ita-nia relasaun diʼak ho Jeová. Estuda Bíblia no tuir reuniaun mós bele ajuda ita atu hakbesik liután ba Maromak. Saida tan mak Ita bele halo atu uza tempu didiʼak bainhira estuda Bíblia no mós tuir reuniaun? Husu ba Ita-nia an: ‘Saida mak sempre dada haʼu-nia atensaun bainhira tuir reuniaun ka kuandu haʼu estuda Bíblia?’ Karik ema ruma telefone Ita, haruka e-mail ka mensajen ba Ita. Ohin loron, ema millaun ba millaun uza telemovel no sasán eletróniku sira seluk. Matenek-naʼin balu hatete katak bainhira telemovel tau besik ita, neʼe bele hanetik ita atu tau fokus. Profesór psikolojia ida hatete katak telemovel bele halo ita “la tau fokus ba buat neʼebé ita halo daudaun, no halo ita hanoin kona-ba buat seluk”. Bainhira programa ba reuniaun boot no asembleia atu komesa, ita sempre hetan avizu atu hamate telemovel ka sasán eletróniku seluk nia lian atu nuneʼe la hanetik ema seluk atu fokus. Ita mós bele halo nuneʼe bainhira ita mesak, atu nuneʼe buat sira-neʼe la hanetik ita atu uza tempu ho Jeová.

14. Tuir Filipe 4:6, 7, oinsá Jeová bele ajuda ita fokus?

14 Husu Jeová nia ajuda atu bele fokus. Se Ita nota katak Ita komesa hanoin kona-ba buat seluk bainhira estuda Bíblia no tuir reuniaun, husu Jeová atu ajuda Ita. Se Ita laran-taridu no hanoin barak, karik la fasil atu la hanoin tan kona-ba Ita-nia problema no tau fokus ba Bíblia, maibé ida-neʼe importante tebes atu halo. Halo orasaun hodi husu dame neʼebé bele proteje Ita-nia laran no mós Ita-nia “kbiit atu hanoin”.—Lee Filipe 4:6, 7.

UZA TEMPU HAMUTUK HO JEOVÁ LORI BENEFÍSIU

15. Saida mak benefísiu ida neʼebé ita hetan tanba uza tempu hamutuk ho Jeová?

15 Se Ita uza tempu atu koʼalia, rona no hanoin kona-ba Jeová, Ita sei hetan benefísiu. Oinsá? Primeiru, Ita sei halo desizaun neʼebé diʼak liu. Bíblia hatete katak “ema neʼebé laʼo hamutuk ho ema matenek sei sai matenek”. (Prov 13:20) Tan neʼe se Ita uza tempu hamutuk ho Jeová, matenek nia Hun, Ita mós sei sai matenek liután. Ita sei komprende liután kona-ba oinsá atu bele halo nia kontente no oinsá atu halo desizaun neʼebé la hakanek ninia laran.

16. Tanbasá uza tempu hamutuk ho Jeová bele ajuda ita sai mestre neʼebé diʼak?

16 Segundu, Ita sei sai mestre neʼebé diʼak. Bainhira ita estuda Bíblia ho ema ida, objetivu importante ida mak atu ajuda ema neʼe hakbesik ba Jeová. Se ita komunika beibeik ho ita-nia Aman iha lalehan, ita-nia domin ba nia sei aumenta liután no ita mós bele hanorin ita-nia estudante Bíblia atu hadomi Jeová. Hanoin toʼok kona-ba Jesus nia ezemplu. Nia koʼalia kona-ba Jeová iha dalan neʼebé diʼak no nakonu ho domin, ida-neʼe ajuda dixípulu sira atu hadomi mós Jeová.—João 17:25, 26.

17. Tanbasá orasaun no estuda Bíblia ajuda ita atu hametin ita-nia fiar?

17 Terseiru, Ita-nia fiar sei sai metin. Hanoin toʼok kona-ba buat neʼebé akontese bainhira Ita husu matadalan, kmaan no apoia husi Maromak. Tempu ida-idak neʼebé Jeová hatán Ita-nia orasaun sira-neʼe, Ita-nia fiar sai metin liután. (1 João 5:15) Saida tan mak bele ajuda hametin Ita-nia fiar? Estuda Bíblia mesak. Hanoin-hetan katak “fiar mai husi buat neʼebé ema rona”. (Rom 10:17) Maibé atu bele iha fiar neʼebé metin, ita laʼós deʼit presiza koñesimentu. Ita mós presiza halo buat seluk tan.

18. Esplika toʼok tanbasá ita presiza hanoin kleʼan.

18 Ita presiza hanoin kleʼan kona-ba buat neʼebé ita aprende. Hanoin toʼok esperiénsia husi ema neʼebé hakerek Salmo 77. Nia sente laran-susar tebes tanba nia hanoin katak Maromak la simu ona nia no ninia maluk Izraél seluk. Nia labele toba-dukur tanba neon-susar. (Versíkulu 2-8) Saida mak nia halo? Nia hatete ba Jeová: “Haʼu sei hanoin kleʼan kona-ba buat hotu neʼebé Ita halo ona no hanoin kleʼan kona-ba Ita-nia hahalok sira.” (Versíkulu 12) Klaru katak nia hatene buat neʼebé Jeová halo ba povu Izraél iha tempu uluk, maibé nia nafatin hanoin: “Maromak haluha ona atu hatudu laran-diʼak ka lae? Ninia hirus halo nia la hatudu tan laran-sadiʼa ka lae?” (Versíkulu 9) Nia hanoin kleʼan kona-ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona no oinsá Maromak hatudu laran-sadiʼa no laran-luak iha tempu uluk. (Versíkulu 11) Rezultadu mak mane neʼe fiar metin liután katak Jeová sei nunka husik hela Ninia povu. (Versíkulu 15) Ita-nia fiar mós bele sai metin liután bainhira ita hanoin kleʼan kona-ba buat neʼebé Jeová halo ona ba ninia povu no ba Ita rasik.

19. Benefísiu saida tan mak ita hetan se ita uza tempu hamutuk ho Jeová?

19 Haat, no importante liu hotu mak Ita-nia domin ba Jeová sai boot liután. Kompara ho hahalok diʼak seluk, domin sei motiva Ita atu halo tuir Jeová, hakaʼas an atu halo nia kontente, no tahan hasoru susar sira. (Mt 22:37-39; 1 Kor 13:4, 7; 1 João 5:3) La iha buat seluk neʼebé folin-boot liu fali relasaun diʼak no besik ho Jeová.—Sal 63:1-8.

20. Oinsá Ita bele uza tempu hamutuk ho Jeová?

20 Hanoin-hetan katak orasaun, estuda Bíblia mesak, no hanoin kleʼan mak parte husi ita-nia adorasaun. Hanesan Jesus, buka fatin hakmatek atu gasta tempu ho Jeová. Hakaʼas an atu la husik buat ida hanetik Ita atu tau fokus. Husu Jeová ajuda Ita atu fokus bainhira halaʼo daudaun adorasaun ba Jeová. Se Ita uza didiʼak Ita-nia tempu agora, Jeová sei haraik bensaun ba Ita hodi fó moris ba nafatin iha mundu foun.—Mc 4:24.

KNANANUK 28 Habelun ho Jeová

^ Jeová mak ita-nia Belun diʼak. Ita hafolin tebes ita-nia relasaun diʼak ho nia, no ita hakarak atu koñese nia diʼak liután. Presiza tempu atu bele koñese didiʼak ema ida. Ita mós presiza tempu atu iha relasaun diʼak ho Jeová. Ita-nia moris ohin loron mak okupadu tebes, oinsá mak ita bele buka tempu atu hakbesik liután ba ita-nia Aman iha lalehan, no benefísiu saida mak ita sei hetan?