Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 29

Apoia Jesus, ita-nia Ulun-Naʼin

Apoia Jesus, ita-nia Ulun-Naʼin

“Kbiit tomak iha lalehan no rai entrega ona mai haʼu.”​—MT 28:18.

KNANANUK 13 Kristu nia ezemplu

IHA LISAUN NEʼE *

1. Saida mak Jeová nia hakarak ohin loron?

 OHIN loron, Maromak hakarak ema atu haklaken liafuan diʼak kona-ba ninia Ukun iha mundu tomak. (Mc 13:10; 1 Tim 2:3, 4) Neʼe mak Jeová nia serbisu, no serbisu neʼe importante. Tan neʼe nia fó knaar ba ninia Oan-Mane atu dirije serbisu neʼe. Jesus mak Ulun-Naʼin neʼebé matenek, tan neʼe ita bele fiar katak ita sei kumpre serbisu haklaken tuir Maromak nia hakarak antes mundu nia rohan toʼo mai.​—Mt 24:14.

2. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende saida?

2 Iha lisaun neʼe, ita sei aprende kona-ba oinsá Jesus uza “atan laran-metin no matenek” atu fó ai-han espirituál no organiza ninia dixípulu sira atu haklaken, neʼe mak serbisu neʼebé boot liu iha ema nia istória. (Mt 24:45) Ita mós sei aprende oinsá ita ida-idak bele apoia Jesus no mós atan laran-metin.

JESUS DIRIJE SERBISU HAKLAKEN

3. Jeová fó kbiit saida ba Jesus?

3 Jesus dirije serbisu haklaken. Tanbasá ita bele fiar ida-neʼe? Antes Jesus saʼe ba lalehan, nia hasoru ninia dixípulu balu iha foho ida iha Galileia. Nia hatete ba sira: “Kbiit tomak iha lalehan no rai entrega ona mai haʼu.” Nia mós hatutan tan: “Neʼe duni, laʼo bá no hanorin ema husi nasaun hotu atu sai haʼu-nia dixípulu.” (Mt 28:18, 19) Neʼe hatudu katak Jeová mós fó ona kbiit ba Jesus atu dirije serbisu haklaken.

4. Tanbasá ita bele fiar katak Jesus nafatin tau matan serbisu haklaken?

4 Jesus hatete katak serbisu haklaken no hanorin ema sai dixípulu sei halaʼo iha “nasaun hotu” no nia sei hamutuk ho ninia dixípulu sira toʼo “mundu neʼe nia rohan”. (Mt 28:20) Liafuan sira-neʼe hatudu katak Jesus nafatin tau matan ba serbisu haklaken toʼo ohin loron.

5. Oinsá ita hola parte atu kumpre profesia iha Salmo 110:3?

5 Jesus la hanoin barak katak haklaken-naʼin sira sei la toʼo atu halo serbisu haklaken durante loron ikus sira. Jesus hatene katak profesia iha Salmo sei sai loos. Profesia neʼe hatete: “Ita-nia povu sei fó sira-nia an ho hakarak rasik iha loron neʼebé Ita dirije Ita-nia tropa sira ba funu.” (Sal 110:3) Se Ita mak haklaken-naʼin, neʼe katak Ita apoia Jesus no mós atan laran-metin no Ita kumpre profesia neʼe. Serbisu haklaken kontinua ba oin, maibé ita mós hasoru susar oioin.

6. Susar saida mak haklaken-naʼin sira hasoru ohin loron?

6 Susar ida neʼebé haklaken-naʼin sira hasoru mak ema kontra. Apóstata sira, ulun-naʼin relijiaun sira no ulun-naʼin polítiku habelar lia-bosok oioin kona-ba serbisu haklaken. Se ita-nia família, kolega no kolega serbisu fiar lia-bosok sira-neʼe, karik sira sei obriga ita atu para serbí Jeová no para haklaken. Iha nasaun balu, inimigu ameasa, ataka no hatama irmaun-irmán balu ba komarka. Ita la hakfodak ho ida-neʼe tanba Jesus fó-hatene nanis: “Nasaun sira hotu sei odi imi tanba haʼu-nia naran.” (Mt 24:9) Susar neʼebé ita hasoru hatudu katak ita halo tuir Jesus nia ezemplu no halo Jeová kontente. (Mt 5:11, 12) Diabu mak book ema atu fó-terus ba ita. Maibé Jesus forsa boot liu fali Satanás. Ho Jesus nia apoia, ita bele haklaken liafuan diʼak ba ema husi nasaun hotu maski hasoru susar. Mai ita hanoin evidénsia balu.

7. Evidénsia saida mak hatudu katak profesia iha Apokalipse 14:6, 7 sai loos daudaun?

7 Susar seluk neʼebé ita hasoru bainhira haklaken mak ema koʼalia língua oioin. Liuhusi vizaun ida, Jesus fó sai ba apóstolu João katak iha ita-nia tempu, ita sei haklaken ba ema husi língua no povu hotu. (Lee Apokalipse 14:6, 7.) Ita fó oportunidade ba ema barak atu simu liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Ohin loron, ema iha mundu tomak bele lee informasaun sira neʼebé bazeia ba Bíblia iha website jw.org neʼebé tradús ona ba língua 1.000 liu. Grupu Administradór fó lisensa atu tradús livru Moris Haksolok ba Nafatin iha língua 700 liu no ita uza publikasaun neʼe atu hanorin ema sai dixípulu. Ema defisiente tilun bele simu ai-han espirituál liuhusi vídeo sira. No iha mós publikasaun sira ba ema neʼebé defisiente matan. Ita haree duni katak Bíblia nia profesia sai loos daudaun. Ema husi “língua hotu husi nasaun oioin” aprende atu koʼalia “língua neʼebé moos” ka lia-loos husi Bíblia. (Zac 8:23; Sof 3:9) Buat hotu neʼe sai loos tanba Jesus mak dirije.

8. Ita-nia serbisu haklaken lori rezultadu saida?

8 Ohin loron, ema naʼin-millaun ualu liu iha rai 240 sai parte ba Jeová nia organizasaun no tinan-tinan ema rihun ba rihun hetan batizmu. Maibé buat neʼebé importante liu mak hahalok Kristaun ka “hahalok foun” neʼebé dixípulu foun sira-neʼe haburas ona. (Kol 3:8-10) Ema barak para atu halo hahalok la morál, violénsia, diskriminasaun no nasionalizmu. Profesia neʼebé hakerek iha Isaias 2:4 sai loos daudaun, sira “la aprende tan funu”. Bainhira ita hakaʼas an atu tau hahalok foun, ita ajuda ema hakbesik ba Jeová nia organizasaun no ita hatudu katak ita halo tuir ita-nia Ulun-Naʼin Kristu Jesus. (João 13:35; 1 Ped 2:12) Oinsá neʼe bele akontese? Neʼe tanba Jesus mak ajuda ita.

JESUS HILI ATAN LARAN-METIN NO MATENEK

9. Tuir Mateus 24:45-47, Jesus fó-hatene nanis saida kona-ba tempu nia rohan?

9 Lee Mateus 24:45-47. Jesus fó-hatene nanis katak durante tempu nia rohan, nia sei hili “atan laran-metin no matenek” atu fó ai-han espirituál. Tan neʼe ita bele fiar katak atan neʼe halo serbisu makaʼas iha ita-nia tempu. No neʼe akontese duni. Jesus uza irmaun grupu kiʼik ida neʼebé iha esperansa atu bá lalehan atu fó ai-han espirituál “iha tempu loloos” ba Maromak nia povu no ba ema neʼebé hatudu interese. Irmaun sira-neʼe la domina ita-nia fiar. (2 Kor 1:24) Duké halo nuneʼe, sira rekoñese katak Jesus Kristu mak “ulun-naʼin no ukun-naʼin” ba ninia povu.—Isa 55:4.

10. Husi publikasaun sira iha dezeñu, ida-neʼebé mak ajuda ita atu komesa serbí Jeová?

10 Husi tinan 1919, atan laran-metin prepara publikasaun oioin atu ajuda ema aprende lia-loos husi Maromak nia Liafuan. Iha tinan 1921, atan neʼe prepara livru Maromak nia Arpa atu ajuda ema aprende lia-loos báziku husi Bíblia. Nuʼudar tempu liu daudaun, atan neʼe mós halo publikasaun sira seluk. Publikasaun saida mak ajuda Ita atu koñese no hadomi Jeová? Karik Ita uza livru “Maromak mak Loos”, Lia-Loos neʼebé Lori Moris Rohan-Laek, Ita Bele Moris ba Nafatin iha Paraízu, Koñesimentu neʼebé Lori Moris Rohan-Laek, * Tuir Loloos, Saida mak Bíblia Hanorin?, Ita Bele Komprende Bíblia! ka ita-nia publikasaun neʼebé foun liu Moris Haksolok ba Nafatin. Publikasaun hotu neʼe fó sai iha tempu neʼebé loos no objetivu mak atu ajuda ita hanorin ema sai dixípulu.

11. Tanbasá ita hotu presiza ai-han espirituál?

11 Ita hotu presiza ai-han espirituál neʼebé toos, laʼós ema foun deʼit. Apóstolu Paulo hakerek: “Ai-han toos mak ba ema maduru.” Paulo mós hatutan tan katak bainhira ita halo tuir buat neʼebé ita aprende husi Bíblia, neʼe sei ajuda ita “atu hatene saida mak loos no saida mak sala”. (Ebr 5:14) Ohin loron, susar atu halo tuir Jeová nia matadalan sira tanba ema nia morál sai aat ba beibeik. Maibé Jesus arranja atu ita bele hetan ai-han espirituál neʼebé ita presiza atu bele iha fiar neʼebé metin. Ai-han espirituál neʼe mai husi Maromak nia Liafuan Bíblia. Atan laran-metin halo tuir Jesus nia matadalan atu prepara no fahe ai-han espirituál.

12. Hanesan Jesus, oinsá ita fó glória ba Maromak nia naran?

12 Hanesan Jesus, ita fó glória ba Maromak nia naran. (João 17:6, 26) Porezemplu iha tinan 1931, ita hahú uza naran Testemuña ba Jeová. Hodi halo nuneʼe, ita hatudu katak Maromak nia naran importante ba ita no ita hakarak ema koñese ita ho naran neʼe. (Isa 43:10-12) Hahú fulan-Outubru tinan 1931, Jeová nia naran mosu iha Livru Haklaken nia oin. Bíblia Sagrada Tradusaun Mundu Foun mós tau fali Maromak nia naran iha fatin neʼebé loos. Neʼe la hanesan duni ho igreja sira seluk neʼebé hasai tiha Jeová nia naran husi sira-nia tradusaun Bíblia.

JESUS ORGANIZA NINIA DIXÍPULU SIRA

13. Tanbasá ita fiar katak Jesus uza “atan laran-metin no matenek” ohin loron? (João 6:68)

13 Liuhusi “atan laran-metin no matenek”, Jesus organiza ninia dixípulu sira iha organizasaun ida iha rai atu halaʼo adorasaun neʼebé loos. Ita sente oinsá kona-ba organizasaun neʼe. Karik Ita sente hanesan apóstolu Pedro neʼebé hatete ba Jesus: “Ami atu bá ho sé loos? Ita-Boot iha liafuan moris rohan-laek nian.” (João 6:68) Ita-nia moris sei oinsá se ita la sai parte ba Jeová nia organizasaun? Liuhusi organizasaun neʼe, Jesus halo arranju atu ita hetan ai-han espirituál barak. Nia treinu ita atu bele haklaken ho matenek. Nia mós ajuda ita atu tau “hahalok foun” hodi nuneʼe ita bele halo Jeová kontente.​—Éf 4:24.

14. Durante pandemia COVID-19, ita hetan benefísiu saida tanba sai parte ba Jeová nia organizasaun?

14 Jesus fó matadalan neʼebé matenek iha tempu neʼebé susar. Ita bele haree benefísiu husi ida-neʼe liuhusi matadalan neʼebé ita simu bainhira akontese pandemia COVID-19. Ema barak iha mundu la hatene atu halo saida, maibé Jesus halo arranju didiʼak hodi ita bele simu matadalan neʼebé klaru atu ita seguru nafatin. Ita simu matadalan atu uza máskara bainhira iha fatin públiku no atu halo distánsia sosiál. Katuas sira mós simu matadalan atu kontaktu beibeik ema hotu iha kongregasaun no buka-hatene kona-ba sira-nia presiza fíziku no espirituál. (Isa 32:1, 2) Ita mós simu matadalan no anima liuhusi notísias husi Grupu Administradór.

15. Durante pandemia, ita simu matadalan saida kona-ba reuniaun no haklaken? Neʼe lori rezultadu saida?

15 Durante pandemia, ita mós simu matadalan neʼebé klaru kona-ba oinsá halaʼo ita-nia reuniaun sira no mós serbisu haklaken. Ita komesa kedas uza vídeo konferénsia atu halaʼo reuniaun sira, asembleia no reuniaun boot sira. Ita mós komesa haklaken liuhusi karta no telefone. Jeová haraik bensaun ba ita-nia hakaʼas an. Sukursál barak fó sai katak haklaken-naʼin aumenta barak tan. Haklaken-naʼin barak hetan esperiénsia kapás durante tempu neʼe.—Haree kaixa “ Jeová haraik bensaun ba ita-nia serbisu haklaken”.

16. Ita bele fiar metin kona-ba saida?

16 Ema balu sente katak ita-nia organizasaun kuidadu demais durante pandemia, maibé dala barak ita haree ho klaru katak matadalan neʼebé ita simu mak diʼak tebes. (Mt 11:19) Bainhira ita hanoin kleʼan kona-ba dalan neʼebé Jesus dirije ninia povu ho domin, neʼe hametin ita-nia fiar katak Jeová no Jesus sei hamutuk ho ita maski ita hasoru susar naran deʼit.​—Lee Ebreu 13:5, 6.

17. Ita sente oinsá tanba Jesus mak ita-nia Ulun-Naʼin?

17 Ita kontente tebes tanba Jesus mak ita-nia Ulun-Naʼin. Ita sai parte ba organizasaun neʼebé iha unidade maski ita-nia kultura, nasaun no língua la hanesan. Ita hetan ai-han espirituál barak no ita mós hetan buat neʼebé ita presiza atu kumpre ita-nia serbisu haklaken. Ita ida-idak mós hetan ajuda atu tau hahalok foun no ita aprende atu hatudu domin ba malu. Ita iha razaun barak atu orgullu ho ita-nia Ulun-Naʼin Jesus.

KNANANUK 16 Hahiʼi Jeová no ninia Oan

^ Ohin loron, mane, feto no labarik millaun ba millaun haklaken liafuan diʼak ho laran-manas. Ita mós haklaken liafuan diʼak ka lae? Se nuneʼe, Naʼi Jesus Kristu mós dirije ita. Ita sei haree evidénsia neʼebé hatudu katak Jesus dirije serbisu haklaken ohin loron. Hanoin kleʼan kona-ba informasaun sira-neʼe sei ajuda ita atu deside metin hodi kontinua serbí Jeová no halo tuir Kristu nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin.

^ Uluk livru sira-neʼe fó sai iha língua Indonézia no Portugés.