Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 22

Matadalan matenek neʼebé bele dirije ita

Matadalan matenek neʼebé bele dirije ita

“Jeová rasik mak fó matenek.”​—PROV 2:6.

KNANANUK 89 Rona no simu bensaun

IHA LISAUN NEʼE *

1. Tanbasá ita hotu presiza matenek husi Maromak? (Provérbios 4:7)

 BAIBAIN Ita halo orasaun atu husu matenek bainhira Ita hakarak atu halo desizaun importante ruma tanba Ita hatene katak Ita presiza matenek husi Jeová. (Tgo 1:5) Liurai Salomão hakerek: “Matenek mak buat neʼebé importante liu.” (Lee Provérbios 4:7.) Salomão la koʼalia kona-ba ema nia matenek. Nia koʼalia kona-ba matenek neʼebé mai husi Maromak Jeová. (Prov 2:6) Maibé matenek husi Jeová bele ajuda ita kuandu hasoru problema ka lae? Sin, bele duni. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende kona-ba neʼe.

2. Saida mak dalan ida atu bele sai matenek liután?

2 Dalan ida atu bele sai matenek liután mak hodi estuda no aplika konsellu husi mane naʼin-rua neʼebé iha naran-boot tanba sira-nia matenek. Primeiru, ita sei aprende kona-ba Salomão. Bíblia hatete katak “Maromak fó matenek barak tebes no fó kbiit atu tetu didiʼak ba Salomão”. (1 Reis 4:29) Tuirmai, ita sei aprende kona-ba Jesus neʼebé matenek liu ema hotu. (Mt 12:42) Bíblia fó-hatene nanis kona-ba Jesus hodi dehan: “Jeová nia espíritu sei tun ba nia, tan neʼe mak nia sei hatudu matenek no komprende ho didiʼak.”​—Isa 11:2.

3. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende saida?

3 Maromak fó matenek ba Salomão no Jesus, tan neʼe mak sira bele fó matadalan neʼebé diʼak kona-ba tópiku importante oioin ba ita. Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba buat tolu: Ita presiza iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan, serbisu no ita-nia an rasik.

IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS KONA-BA OSAN

4. Oinsá mak Salomão no Jesus nia situasaun moris la hanesan?

4 Salomão riku tebetebes no nia iha moris diʼak. (1 Reis 10:7, 14, 15) Jesus iha sasán uitoan deʼit no la iha uma rasik. (Mt 8:20) Maski nuneʼe, sira naʼin-rua iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan no sasán tanba sira-nia matenek mai husi Maromak Jeová.

5. Salomão hanoin oinsá kona-ba osan?

5 Salomão rekoñese katak “osan bele fó protesaun”. (Ecle 7:12) Se ita iha osan, ita bele sosa buat neʼebé ita presiza loroloron no mós karik sosa buat balu neʼebé ita hakarak. Maski Salomão riku tebetebes, maibé nia rekoñese katak iha buat neʼebé importante liu fali osan. Porezemplu, nia hakerek: “Diʼak liu atu iha naran diʼak [ka, “reputasaun diʼak”, nota] duké iha rikusoin barak.” (Prov 22:1) Salomão mós haree katak ema neʼebé hadomi osan dala barak la kontente ho buat neʼebé sira iha. (Ecle 5:10, 12) Nia fó avizu atu labele hanoin katak osan mak buat neʼebé importante liu tanba osan bele lakon lalais deʼit.​—Prov 23:4, 5.

Ita-nia hanoin kona-ba osan no sasán hanetik ita atu tau uluk Maromak nia Ukun iha ita-nia moris ka lae? (Haree parágrafu 6-7) *

6. Jesus hanoin oinsá kona-ba osan no sasán? (Mateus 6:31-33)

6 Jesus iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan no sasán. Nia kontente atu han ai-han gostu no hemu tua. (Lc 19:2, 6, 7) Iha ninia milagre primeiru, nia halo tua-uvas neʼebé kualidade diʼak. (João 2:10, 11) No iha loron neʼebé nia mate, nia hatais roupa neʼebé karun. (João 19:23, 24) Maibé Jesus la husik osan no sasán sai buat neʼebé importante liu. Nia hatete ba ninia dixípulu sira: “La iha ema ida mak bele sai atan ba patraun naʼin-rua . . . Imi labele sai atan ba Maromak no mós ba Rikusoin.” (Mt 6:24) Jesus hanorin katak se ita tau uluk Maromak nia Ukun, Jeová sei fó buat neʼebé ita presiza.​—Lee Mateus 6:31-33.

7. Irmaun ida hetan benefísiu saida tanba iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan?

7 Irmaun-irmán barak hetan benefísiu tanba aplika Maromak nia matadalan neʼebé matenek kona-ba osan. Hanoin toʼok ezemplu husi irmaun klosan ida naran Daniel. Nia hatete: “Bainhira joven, haʼu deside atu tau uluk atividade espirituál iha haʼu-nia moris.” Daniel halaʼo moris neʼebé simples, tan neʼe nia bele uza ninia tempu no abilidade atu hola parte iha projetu teokrátiku oioin. Nia hatutan tan: “Haʼu la arrepende an kona-ba haʼu-nia desizaun. Klaru katak se haʼu buka uluk osan, karik haʼu sei iha osan barak. Maibé, labele iha belun diʼak sira hanesan agora. Haʼu kontente tebes tanba tau uluk Jeová nia hakarak. Maibé se haʼu mak buka uluk osan, haʼu sei la sente hanesan neʼe. Bensaun neʼebé Jeová fó ba haʼu mak folin-boot liu fali osan.” Klaru katak ita hetan benefísiu bainhira ita tau uluk buat espirituál duké osan.

IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS KONA-BA SERBISU

8. Oinsá ita hatene katak Salomão iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu? (Eclesiastes 5:18, 19)

8 Salomão dehan katak ksolok neʼebé ita hetan tanba serbisu makaʼas mak “prezente husi Maromak”. (Lee Eclesiastes 5:18, 19.) Nia hakerek: “Serbisu makaʼas hotu sei lori buat diʼak.” (Prov 14:23) Salomão hatene katak liafuan sira-neʼe mak loos. Nia serbisu makaʼas. Nia harii uma sira, kuda toʼos-uvas, halo jardín no pixina sira. Nia mós harii sidade oioin. (1 Reis 9:19; Ecle 2:4-6) Nia halo duni serbisu makaʼas. No klaru katak ida-neʼe lori kontente ba nia. Maibé Salomão hatene katak atu bele sente kontente neʼebé loos, nia presiza halo tan buat seluk. Nia mós halo buat barak ba Jeová. Porezemplu, nia tau matan ba serbisu konstrusaun atu harii templu furak atu adora Jeová. Projetu neʼe laʼo durante tinan hitu. (1 Reis 6:38; 9:1) Salomão halo serbisu oioin no mós halo atividade espirituál, no nia rekoñese katak buat neʼebé importante liu mak halo atividade espirituál. Nia hakerek: “Pontu importante husi buat hotu neʼebé fó sai tiha ona mak neʼe: ‘Hamtaʼuk Maromak loos no halo tuir ninia mandamentu bá.’​—Ecle 12:13.

9. Saida mak hatudu katak Jesus iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu?

9 Jesus mós serbisu makaʼas. Bainhira nia joven, nia serbisu nuʼudar badaen-ai. (Mc 6:3) Klaru katak ninia inan-aman hafolin ninia serbisu tanba neʼe ajuda atu sustenta sira-nia família neʼebé boot. Jesus mak perfeitu no nia halo buat hotu ho perfeitu. Tan neʼe karik ema barak hakarak sosa buat neʼebé nia halo. Ita bele fiar katak Jesus kontente ho ninia serbisu. Maski nia serbisu makaʼas, maibé nia mós uza tempu atu halo atividade espirituál. (João 7:15) Ikusmai, bainhira nia haklaken tempu-tomak, nia hatete ba ninia rona-naʼin sira: “Keta serbisu atu hetan hahán neʼebé sei mohu, maibé serbisu atu hetan hahán neʼebé la mohu, neʼebé fó moris rohan-laek.” (João 6:27) Iha Jesus nia diskursu iha foho, nia hatete: “Imi tenke haloot rikusoin iha lalehan ba imi-nia an.”​—Mt 6:20.

Oinsá ita bele kontinua iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu no atividade espirituál? (Haree parágrafu 10-11) *

10. Problema saida mak bele mosu bainhira ita serbisu?

10 Bainhira ita aplika Jeová nia matadalan neʼebé matenek, neʼe sei ajuda ita atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu. Ita aprende katak nuʼudar ema Kristaun, ita tenke “halo serbisu makaʼas . . . no tenke halo serbisu neʼebé diʼak”. (Éf 4:28) Baibain patraun sira nota bainhira ita serbisu ho onestu no badinas, no karik sira fó-hatene katak sira hafolin tebes ita-nia serbisu. Karik neʼe bele book ita atu serbisu ba oras barak liután tanba hakarak ita-nia patraun atu iha hanoin neʼebé diʼak kona-ba Testemuña ba Jeová. Maibé se ita halo nuneʼe, karik ita sei la iha tempu barak hamutuk ho ita-nia família ka atu halo atividade espirituál. Ita presiza halo mudansa hodi nuneʼe ita bele iha tempu atu halo buat neʼebé importante liu.

11. Irmaun ida aprende saida kona-ba iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu?

11 Irmaun joven ida naran William haree ona oinsá iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu bele lori benefísiu mai ita. Uluk nia serbisu ba irmaun ida neʼebé serbí nuʼudar katuas kongregasaun. William hatete: “[Irmaun neʼe] hatudu ezemplu kapás kona-ba iha hanoin neʼebé loos kona-ba serbisu. Nia serbisu makaʼas no ninia kliente barak gosta nia tanba nia serbisu ho didiʼak. Maibé loron ida-idak bainhira remata serbisu, nia para atu hanoin kona-ba serbisu no uza ninia tempu no enerjia hamutuk ho ninia família no mós atu adora Jeová. Haʼu bele dehan katak nia mak ema neʼebé kontente tebetebes!” *

IHA HANOIN NEʼEBÉ LOOS KONA-BA ITA-NIA AN

12. Oinsá Salomão hatudu katak nia iha hanoin neʼebé loos kona-ba ninia an rasik? Maibé oinsá ninia hanoin troka?

12 Bainhira Salomão adora Jeová ho laran-metin, nia iha hanoin neʼebé loos kona-ba ninia an. Kuandu nia sei joven no foin komesa ukun, nia ho haraik an rekoñese ninia limitasaun no husu matadalan husi Jeová. (1 Reis 3:7-9) Salomão mós komprende katak perigu atu sai foti an. Nia hakerek: “Foti an sei halo ema monu, no hanoin neʼebé loko an sei halo ema sidi.” (Prov 16:18) Triste mak ikusmai Salomão la aplika ninia konsellu rasik. Ikusmai, nia ho foti an la halo tuir Maromak nia hakarak. Porezemplu, ukun-fuan ida hatete katak ema Izraél nia liurai “labele hola feto barak nuʼudar ninia feen, atu nuneʼe ninia laran labele sees husi” Jeová. (Deut 17:17) Salomão la halo tuir ukun-fuan neʼe no nia iha feen 700 no feen-kiʼik 300. Ninia feen barak adora Maromak falsu. (1 Reis 11:1-3) Karik Salomão sente katak neʼe sei la lori perigu ba nia. Maibé ikusmai Salomão hetan konsekuénsia aat tanba hadook an husi Jeová.​—1 Reis 11:9-13.

13. Ita bele aprende saida husi Jesus nia hahalok haraik an?

13 Jesus nafatin iha hanoin neʼebé loos kona-ba ninia an rasik. Antes Jesus moris iha mundu, nia halo buat kmanek oioin atu serbí Jeová. Liuhusi Jesus mak “Maromak kria buat hotu iha lalehan no iha rai”. (Kol 1:16) Bainhira Jesus hetan batizmu, karik nia hanoin-hetan buat oioin neʼebé nia kumpre ona hamutuk ho ninia Aman. (Mt 3:16; João 17:5) Maibé koñesimentu neʼe la halo Jesus sai foti an. Nia nunka hanoin no hatudu katak nia mak diʼak liu fali ema seluk. Nia hatete ba ninia dixípulu sira katak “nia mai, laʼós atu ema serbí nia, maibé atu serbí no atu fó ninia moris hodi sosa fali ema barak”. (Mt 20:28) Nia mós ho haraik an rekoñese katak nia labele halo buat ida ho ninia hakarak rasik. (João 5:19) Jesus hatudu duni hahalok haraik an. Nia hatudu ezemplu diʼak tebes ba ita atu banati-tuir.

14. Jesus hanorin saida kona-ba iha hanoin neʼebé loos kona-ba ita-nia an?

14 Jesus hanorin ninia dixípulu sira atu iha hanoin neʼebé loos kona-ba sira-nia an. Loron ida, nia fó-hatene sira: “Kona-ba imi, fuuk-lahan iha imi-nia ulun mós [Maromak] sura hotu.” (Mt 10:30) Liafuan sira-neʼe fó kmaan mai ita, liuliu se ita iha toman atu hanoin negativu kona-ba ita-nia an. Liafuan sira-neʼe hatudu katak ita-nia Aman iha lalehan hanoin tebes ita no nia hafolin ita. Jeová fó ita oportunidade atu adora nia no nia hanoin katak ita merese moris ba nafatin iha mundu foun, tan neʼe ita labele hanoin katak Maromak hanoin sala.

Se ita tau fokus demais ba ita-nia an, karik ita sei lakon oportunidade no bensaun saida? (Haree parágrafu 15) *

15. (a) Tuir Livru Haklaken ida, ita presiza hanoin oinsá kona-ba ita-nia an? (b) Tuir dezeñu iha pájina 24, se ita tau fokus demais ba ita-nia an, ita sei lakon bensaun saida?

15 Maizumenus tinan 15 liubá, Livru Haklaken ida esplika katak ita presiza haburas hanoin neʼebé loos kona-ba ita-nia an. Neʼe dehan: “Ita labele hanoin katak ita mak diʼak liu toʼo ita sai foti an. Maibé ita mós labele hanoin katak ita mak folin-laek toʼo ita sente depresaun. Duké halo nuneʼe, ita presiza haburas hanoin neʼebé loos kona-ba ita-nia an, neʼe katak ita komprende ita-nia kbiit no fraku sira. Porezemplu, irmán ida hatete: ‘Haʼu laʼós ema neʼebé aat liu, maibé haʼu mós laʼós ema neʼebé diʼak liu. Haʼu iha kbiit no haʼu mós iha fraku hanesan ho ema seluk.’” * Klaru katak ita hetan benefísiu hodi haburas hanoin neʼebé loos kona-ba ita-nia an.

16. Tanbasá Jeová fó ita matadalan neʼebé matenek?

16 Liuhusi Bíblia, Jeová fó ita matadalan neʼebé matenek. Nia hadomi ita no hakarak ita atu moris kontente. (Isa 48:17, 18) Desizaun diʼak liu neʼebé bele halo ita kontente mak hodi tau uluk Jeová iha ita-nia moris. Se ita halo nuneʼe, ita bele hasees an husi problema neʼebé mosu tanba tau fokus demais ba osan, serbisu ka ita-nia an. Mai ita ida-idak hakaʼas an atu hatudu matenek no halo Jeová nia laran kontente.​—Prov 23:15.

KNANANUK 94 Agradese ba Maromak nia Liafuan

^ par. 5 Salomão no Jesus mak matenek tebes. Sira-nia matenek mai husi Maromak Jeová. Ita sei haree saida mak ita bele aprende husi Salomão no Jesus nia konsellu neʼebé hakerek iha Bíblia kona-ba iha hanoin neʼebé loos kona-ba osan, serbisu no ita-nia an rasik. Ita mós sei aprende oinsá maluk Kristaun balu hetan benefísiu hodi aplika Bíblia nia konsellu kona-ba buat sira-neʼe.

^ par. 11 Haree informasaun ho títulu Cara Menikmati Kerja Keras iha Menara Pengawal, 1 Fevereiru 2015.

^ par. 15 Haree informasaun ho títulu Alkitab Dapat Membantu Saudara Menemukan Sukacita iha Menara Pengawal, 1 Agostu 2005.

^ par. 52 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Joven naʼin-rua naran João no Tomé iha kongregasaun neʼebé hanesan. João gasta tempu barak atu tau matan ninia karreta. Tomé uza ninia karreta atu ajuda ema seluk haklaken no tuir reuniaun sira.

^ par. 54 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: João serbisu overtime. Nia lakohi halo ninia patraun laran-kanek. Tan neʼe, bainhira ninia patraun husu nia atu serbisu overtime, nia konkorda. Iha kalan neʼebé hanesan, Tomé neʼebé serbí nuʼudar atan ba kongregasaun, akompaña katuas kongregasaun ida atu halo vizita nuʼudar bibi-atan. Uluk Tomé esplika ona ba ninia patraun katak nia hakarak uza kalan balu semana-semana atu halaʼo adorasaun ba Jeová.

^ par. 56 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: João hanoin liu kona-ba ninia an rasik. Maibé Tomé tau uluk buat espirituál iha ninia moris. Rezultadu mak Tomé iha belun foun barak bainhira ajuda halo renovasaun ba Salaun ba Asembleia.