Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 16

Defende lia-loos kona-ba mate

Defende lia-loos kona-ba mate

“Ita bele hatene ida-neʼebé mak liafuan lia-loos nian no ida-neʼebé mak liafuan neʼebé sala.”​—1 JOÃO 4:6.

KNANANUK 73 Halo ami aten-brani

IHA LISAUN NEʼE *

Duké hola parte iha kostume neʼebé Maromak la gosta, fó kmaan ba Ita-nia família tanba lakon ema neʼebé nia hadomi (Haree parágrafu 1-2) *

1-2. (a) Iha dalan saida deʼit mak Satanás lohi ema? (b) Saida mak ita sei aprende iha lisaun neʼe?

SATANÁS mak “lia-bosok nia aman”. Nia hahú lohi ema husi Adão no Eva nia tempu. (João 8:44) Ninia lia-bosok balu inklui hanorin falsu kona-ba mate no ema mate nia kondisaun. Hanorin sira-neʼe mak hun ba kostume oioin. Tan neʼe, irmaun-irmán barak tenke “luta makaʼas hodi defende fiar” bainhira ema iha sira-nia família ka komunidade mate.​—Jud 3.

2 Se Ita hasoru susar hanesan neʼe, saida mak bele ajuda Ita atu hamriik metin hodi defende Bíblia nia hanorin kona-ba mate? (Éf 6:11) Oinsá mak Ita bele fó kmaan no hametin maluk Kristaun neʼebé hetan susar tanba família obriga atu tuir kostume neʼebé Maromak odi? Lisaun neʼe sei koʼalia kona-ba matadalan husi Jeová. Primeiru, mai ita koʼalia kona-ba saida mak Bíblia hatete kona-ba mate.

LIA-LOOS KONA-BA EMA MATE NIA KONDISAUN

3. Lia-bosok primeiru lori rezultadu saida?

3 Maromak nia objetivu mak laʼós atu ema mate. Maibé atu bele moris ba nafatin, Adão no Eva tenke halo tuir Jeová. Nia fó mandamentu simples ba sira hodi dehan: “Ai-hun koñesimentu kona-ba buat diʼak no aat, ó labele han ninia fuan, tanba iha loron neʼebé ó han ai-fuan neʼe, ó sei mate duni.” (Gén 2:16, 17) Depois neʼe, Satanás hamosu problema. Nia uza samea hodi koʼalia ba Eva: “Tuir loloos, imi sei la mate.” Triste katak Eva fiar lia-bosok neʼe no han ai-fuan neʼe. Ikusmai, ninia laʼen mós han ai-fuan neʼe. (Gén 3:4, 6) Ho ida-neʼe, sala no mate tama iha mundu.​—Rom 5:12.

4-5. Oinsá mak Satanás kontinua lohi ema?

4 Adão no Eva mate hanesan Maromak hatete ona ba sira. Maibé Satanás la para atu lohi ema kona-ba mate. Ikusmai, nia komesa hanorin lia-bosok seluk. Lia-bosok ida mak hanorin katak maski ema nia isin mak mate, maibé ninia klamar sei kontinua moris. Lia-bosok neʼe lohi ona ema rihun ba rihun toʼo ohin loron.​—1 Tim 4:1.

5 Tanbasá mak ema barak fiar lia-bosok neʼe? Satanás lohi ema hodi aproveita ema nia sentimentu kona-ba mate. Tanba Maromak kria ita atu moris ba nafatin, ita lakohi atu mate. (Ecle 3:11) Ita haree mate hanesan inimigu.​—1 Kor 15:26.

6-7. (a) Satanás hetan susesu atu subar lia-loos kona-ba mate ka lae? Esplika toʼok. (b) Tanbasá mak lia-loos husi Bíblia halo ita la taʼuk kona-ba ema mate?

6 Maski Satanás hakaʼas an, maibé nia labele subar nafatin lia-loos kona-ba mate. Tuir loloos, agora ema barak hatene no fó sai Bíblia nia hanorin kona-ba ema mate nia kondisaun no esperansa. (Ecle 9:5, 10; Após 24:15) Lia-loos sira-neʼe fó kmaan mai ita, no halo ita la taʼuk no dúvida. Porezemplu, ita la taʼuk ema mate, no la hanoin barak katak buat ruma sei akontese ba sira. Ita hatene katak sira la moris no labele halo aat ba ema. Sira hanesan ema neʼebé toba-dukur. (João 11:11-14) Ema mate mós la hatene sira mate ba tempu hira ona. Entaun bainhira moris-hiʼas, ema neʼebé mate tinan atus ba atus ona sei haree tempu neʼe hanesan tempu badak deʼit.

7 Lia-loos kona-ba ema mate nia kondisaun mak klaru, simples no lójiku. Neʼe la hanesan duni ho Satanás nia lia-bosok neʼebé halo ema konfuzaun! Lia-bosok sira-neʼe lohi ona ema no mós hafoʼer Kriadór nia naran. Atu bele komprende liután kona-ba problema neʼebé Satanás hamosu, ita sei aprende kona-ba pergunta sira tuirmai neʼe: Oinsá mak Satanás nia lia-bosok hafoʼer Jeová nia naran? Oinsá mak lia-bosok sira-neʼe halo ema hanoin katak sira la presiza Kristu nia sakrifísiu? Oinsá mak lia-bosok sira-neʼe aumenta ema nia triste no neon-susar?

SATANÁS NIA LIA-BOSOK HAMOSU PROBLEMA BARAK

8. Tuir Jeremias 19:5, oinsá mak Satanás nia lia-bosok kona-ba ema mate hafoʼer Jeová nia naran?

8 Satanás nia lia-bosok kona-ba mate hafoʼer Jeová nia naran. Lia-bosok sira-neʼe inklui hanorin falsu katak Maromak fó kastigu ba ema mate iha infernu. Hanorin neʼe hafoʼer duni Maromak nia naran! Tanbasá? Tanba neʼe halo ema fiar katak Maromak neʼebé domin mós laran-aat hanesan Diabu. (1 João 4:8) Neʼe halo Ita sente oinsá? Jeová sente oinsá kona-ba lia-bosok neʼe? Tuir loloos, nia odi hahalok aat hotu.​—Lee Jeremias 19:5.

9. Oinsá mak Satanás nia lia-bosok kona ema nia fiar ba Kristu nia sakrifísiu neʼebé temi iha João 3:16 no 15:13?

9 Satanás nia lia-bosok kona-ba mate halo ema hanoin katak sira la presiza Jesus nia sakrifísiu. (Mt 20:28) Satanás nia lia-bosok seluk tan mak ema iha klamar neʼebé labele mate. Se neʼe loos, neʼe katak ema hotu moris ba nafatin ona. Entaun, Kristu la presiza entrega ninia moris nuʼudar sakrifísiu atu ita bele hetan moris ba nafatin. Hanoin-hetan katak Kristu nia sakrifísiu mak dalan boot liu neʼebé Jeová no Jesus hatudu domin ba ema. (Lee João 3:16; 15:13.) Imajina toʼok oinsá Jeová no ninia Oan-Mane sente kona-ba hanorin neʼebé halo ema fiar katak sira la presiza prezente folin-boot neʼe!

10. Oinsá mak Satanás nia lia-bosok kona-ba mate aumenta ema nia triste no neon-susar?

10 Satanás nia lia-bosok aumenta ema nia triste no neon-susar. Dala ruma ema dehan ba inan-aman neʼebé triste hela tanba oan mate, katak Maromak foti ona oan neʼe hodi sai anju iha lalehan. Satanás nia lia-bosok neʼe aumenta deʼit ema nia neon-susar. Iha tempu uluk, hanorin falsu kona-ba infernu halo ema hanoin katak sira bele haterus ema neʼebé kontra igreja nia hanorin hodi sunu iha ai-riin. Livru ida kona-ba tribunál neʼebé uluk haterus ema neʼebé kontra igreja Katólika, dehan katak juís balu husi tribunál neʼe sunu ema neʼebé la simu igreja nia hanorin atu nuneʼe sira bele arrepende an antes sira mate no la hetan kastigu ba nafatin iha infernu. Iha rai balu, ema sente katak sira tenke adora, respeitu, ka husu bensaun husi beiʼala neʼebé mate ona. Ema seluk hakarak halo sira-nia beiʼala kontente nafatin atu labele hetan kastigu. Triste mak fiar sira neʼebé bazeia ba Satanás nia lia-bosok la lori kmaan neʼebé loos. Maibé, lia-bosok sira-neʼe halo ema sente neon-susar no mós taʼuk.

DEFENDE LIA-LOOS HUSI BÍBLIA

11. Oinsá mak família no belun sira obriga ita kontra Maromak nia Liafuan?

11 Domin ba Maromak no ninia Liafuan fó aten-brani mai ita atu halo tuir Jeová bainhira ita-nia família ka belun obriga ita atu hola parte iha toman neʼebé kontra Bíblia kona-ba ema mate. Karik sira koko hamoe ita hodi dehan katak ita la hadomi ka la respeitu ema neʼebé mate ona. Ka karik sira dehan katak ita-nia hahalok sei halo ema mate neʼe fó kastigu ba sira neʼebé moris. Oinsá mak ita defende lia-loos husi Bíblia? Hanoin toʼok oinsá mak ita bele aplika Bíblia nia prinsípiu tuirmai.

12. Kostume no fiar saida kona-ba ema mate mak kontra duni Bíblia?

12 Deside metin atu ‘haketak an’ husi fiar no kostume neʼebé kontra Bíblia. (2 Kor 6:17) Iha nasaun ida iha Karaíba, ema fiar katak bainhira ema ida mate, ninia “klamar” bá-mai no fó kastigu ba ema neʼebé halo aat ba nia no mós bele hamosu problema iha komunidade. Iha Áfrika, baibain ema nia kostume mak atu taka espellu sira iha mate uma no fila foto sira ba didin. Tanbasá? Ema balu dehan katak ema mate labele haree sira-nia an iha buat sira-neʼe! Nuʼudar Jeová nia atan, ita lakohi fiar hanorin falsu ka hola parte iha toman neʼebé habelar Satanás nia lia-bosok!​—1 Kor 10:21, 22.

Ita-nia riset neʼebé bazeia ba Bíblia no koʼalia iha dalan diʼak ba família neʼebé laʼós Testemuña bele ajuda ita atu hasees an husi problema (Haree parágrafu 13-14) *

13. Se Ita dúvida kona-ba kostume ka toman ruma, tuir Tiago 1:5, saida mak Ita tenke halo?

13 Se ita dúvida kona-ba kostume ka toman ruma, halo orasaun ba Jeová hodi husu matenek. (Lee Tiago 1:5.) Tuirmai halo riset hodi uza ita-nia livru sira. Se presiza, koʼalia ho katuas kongregasaun. Sira sei la halo desizaun mai Ita, maibé sira bele hatudu prinsípiu husi Bíblia hanesan prinsípiu sira iha lisaun neʼe. Bainhira Ita halo buat sira-neʼe, Ita treinu Ita-nia “kbiit atu tetu didiʼak”, no kbiit neʼe sei ajuda Ita “atu hatene saida mak loos no saida mak sala”.​—Ebr 5:14.

14. Iha dalan saida deʼit mak ita kuidadu atu la halo ema sidi?

14 “Halo buat hotu-hotu ba Maromak nia glória. Kuidadu bá atu la halo sidi ema.” (1 Kor 10:31, 32) Bainhira ita deside atu hola parte ka lae iha kostume ka tradisaun ruma, ita tenke hanoin mós kona-ba oinsá ita-nia desizaun bele kona ema seluk nia konxiénsia, liuliu maluk Kristaun. Ita lakohi halo ema seluk sidi! (Mc 9:42) No mós, ita hakarak kuidadu hodi la halo ema neʼebé laʼós Testemuña laran-kanek. Domin sei book ita atu koʼalia ba sira ho respeitu, no neʼe lori glória ba Jeová. Ita lakohi atu haksesuk malu ho ema ka hatún sira-nia tradisaun. Hanoin-hetan katak, domin mak forsa boot liu! Bainhira ita hatudu domin hodi hanoin no respeitu ema neʼebé kontra ita, neʼe bele book sira atu la hirus tan ita.

15-16. (a) Tanbasá mak matenek atu esplika nanis ba ema seluk kona-ba Ita-nia fiar? Konta toʼok ezemplu ida. (b) Oinsá mak Paulo nia liafuan neʼebé hakerek iha Roma 1:16 aplika ba ita?

15 Fó sai katak Ita mak Testemuña ba Jeová. (Isa 43:10) Kuandu Ita-nia família mate, karik fasil liu atu tahan situasaun susar neʼe se Ita esplika nanis Ita-nia fiar ba família. Francisco neʼebé hela iha Mosambike, hakerek: “Bainhira haʼu-nia feen Carolina no haʼu aprende lia-loos husi Bíblia, ami hatete ba ami-nia família katak ami sei para atu adora ema mate. Ami hetan koko kona-ba ami-nia desizaun neʼe bainhira Carolina nia biin mate. Kostume iha ami-nia rai mak ema sei fó-hariis ba mate-isin durante serimónia relijiaun nian. Tuirmai família besik tenke toba durante kalan tolu iha fatin neʼebé fakar bee neʼebé uza atu fó-hariis mate-isin. Ema hanoin katak kostume neʼe bele halo mate-klamar kontente nafatin. Carolina nia família hakarak nia atu toba iha fatin neʼe.”

16 Francisco no ninia feen halo saida? Francisco esplika: “Tanba ami hadomi Jeová no hakarak halo nia kontente, ami lakohi hola parte iha kostume neʼe. Carolina nia família sai hirus tebes. Sira duun katak ami la respeitu ema mate no dehan katak família sei la vizita ka ajuda tan ami. Tanba esplika ona ami-nia fiar ba sira, ami la esplika tan bainhira sira hirus tebes. Família balu defende ami, hodi dehan katak ami esplika ona ami-nia desizaun. Ikusmai, Carolina nia família sai kalma, no ami bele hadame malu. Tuir loloos, sira balu mai ami-nia uma hodi husu livru sira.” Mai ita hakaʼas an atu nunka sente moe kona-ba ita-nia desizaun hodi defende lia-loos kona-ba ema mate.​—Lee Roma 1:16.

FÓ KMAAN NO APOIA SIRA NEʼEBÉ TRISTE

Belun neʼebé loos fó kmaan no apoia sira neʼebé lakon ema neʼebé sira hadomi tanba mate (Haree parágrafu 17-19) *

17. Saida mak bele ajuda ita atu sai belun neʼebé loos ba maluk Kristaun neʼebé triste hela?

17 Bainhira maluk Kristaun ida lakon ema neʼebé sira hadomi tanba mate, ita tenke hakaʼas an atu sai “belun neʼebé loos . . . hanesan maun ka alin ida iha tempu susar”. (Prov 17:17) Oinsá mak ita bele sai “belun neʼebé loos”, liuliu se ema obriga irmaun ka irmán neʼebé triste hela atu hola parte iha toman neʼebé kontra Bíblia? Hanoin kona-ba Bíblia nia prinsípiu rua neʼebé bele ajuda ita atu fó kmaan ba ema neʼebé triste.

18. Saida mak book Jesus atu tanis, no saida mak ita bele aprende husi ninia ezemplu?

18 “Tanis ho sira neʼebé tanis.” (Rom 12:15) Maski karik ita la hatene atu hatete saida ba ema neʼebé triste, maibé se sira haree ita tanis, sira sei hatene katak ita hanoin sira. Bainhira Jesus nia belun Lázaro mate, Maria no Marta no ema seluk tanis ba sira-nia alin no belun. Loron haat depois neʼe bainhira Jesus toʼo, nia “matan-been suli”, maski nia hatene katak nia sei halo Lázaro moris-hiʼas. (João 11:17, 33-35) Jesus nia matan-been hatudu ninia Aman iha lalehan nia sentimentu. Jesus nia matan-been mós hatudu katak Jesus hadomi família neʼe, no karik neʼe fó kmaan ba Maria no Marta. Nuneʼe mós bainhira irmaun-irmán sente katak ita hadomi no hanoin sira, sira sei hatene katak sira la mesak maibé iha belun neʼebé tau matan no apoia sira.

19. Bainhira ita fó kmaan ba maluk fiar-naʼin, oinsá mak ita bele halo tuir Eclesiastes 3:7?

19 “Tempu atu nonook no tempu atu koʼalia.” (Ecle 3:7) Dalan seluk atu fó kmaan ba maluk Kristaun neʼebé triste hela mak hodi rona didiʼak ba nia. Fó tempu ba nia atu fakar sai ninia sentimentu, no keta sente laran-kanek se nia “koʼalia liafuan arbiru deʼit”. (Job 6:2, 3) Karik nia sente estrese tanba ninia família neʼebé laʼós Testemuña obriga nia. Entaun halo orasaun ho nia. Husu ba “Maromak neʼebé rona ba orasaun” atu hametin nia no halo nia iha hanoin neʼebé loos. (Sal 65:2) Se iha oportunidade, lee Bíblia hamutuk. Ka lee informasaun husi ita-nia livru sira neʼebé kona ninia situasaun, hanesan esperiénsia ida.

20. Saida mak ita sei aprende iha lisaun tuirmai?

20 Ita agradese tebes tanba hatene lia-loos kona-ba mate no esperansa furak ba sira neʼebé iha rate laran! (João 5:28, 29) Tan neʼe, mai ita aproveita oportunidade hotu atu defende lia-loos ho aten-brani no fahe neʼe ba ema seluk, liuhusi liafuan no hahalok. Iha lisaun tuirmai ita sei aprende oinsá Satanás uza espiritizmu atu koko hanetik ema hatene lia-loos. Ita sei aprende tanbasá mak ita presiza hasees an husi toman no atividade halimar nian neʼebé liga ho espiritizmu.

KNANANUK 24 “Mai ita saʼe ba Jeová nia foho”

^ par. 5 Satanás no ninia anju aat sira lohi ona ema ho lia-bosok oioin kona-ba ema mate nia kondisaun. Lia-bosok sira-neʼe hamosu kostume oioin neʼebé kontra Bíblia. Lisaun neʼe sei ajuda ita atu laran-metin nafatin ba Jeová bainhira ema seluk obriga ita hodi halo tuir kostume sira-neʼe.

^ par. 55 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Testemuña fó kmaan ba família ida neʼebé triste tanba ema neʼebé nia hadomi mate.

^ par. 57 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Depois halo tiha riset kona-ba kostume neʼebé liga ho hakoi mate, Testemuña ida ho laran-diʼak esplika ninia fiar ba nia família.

^ par. 59 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Katuas kongregasaun fó kmaan no apoia Testemuña ida neʼebé lakon nia família neʼebé nia hadomi tanba mate.