Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 19

Ema laran-loos sei la sidi

Ema laran-loos sei la sidi

“Ema neʼebé hadomi Ita-nia ukun-fuan hetan dame barak; no la iha buat ida mak bele halo sira sidi.”—SAL 119:165.

KNANANUK 122 Laran-metin bá, hamriik metin bá!

IHA LISAUN NEʼE *

1-2. Hakerek-naʼin ida hatete saida? Iha lisaun neʼe, ita sei aprende saida?

OHIN loron, ema millaun ba millaun hatete katak sira fiar ba Jesus, maibé sira la halo tuir ninia hanorin. (2 Tim 4:3, 4) Tuir loloos, hakerek-naʼin ida hatete: ‘Se ohin loron mosu mane ida neʼebé hanesan Jesus no fó sai buat neʼebé uluk Jesus fó sai . . . , ita mós sei la simu nia hanesan ema la simu Jesus iha tinan rihun rua liubá ka lae? Resposta mak sin.’

2 Ema barak iha Jesus nia tempu rona ninia hanorin no haree milagre oioin neʼebé nia halo, maibé sira lakohi atu tau fiar ba nia. Tanbasá? Iha lisaun antes neʼe, ita koʼalia ona razaun haat tanbasá ema sidi ho Jesus nia liafuan no hahalok. Mai ita haree razaun haat tan. Ita mós sei aprende tanbasá ohin loron ema lakohi simu Jesus nia dixípulu no saida mak bele ajuda ita atu la sidi.

(1) JESUS LA TODAN BA SORIN

Ema barak sidi tanba ema neʼebé Jesus ransu hamutuk. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 3) *

3. Saida mak Jesus halo neʼebé halo ema sidi?

3 Bainhira Jesus iha rai, nia ransu ho ema oioin. Nia han hamutuk ho ema riku no ema neʼebé iha podér. Nia mós gasta tempu hamutuk ho ema kiak sira no ema neʼebé ema seluk la hafolin. Liután neʼe, Jesus mós hatudu laran-sadiʼa ba ema sira neʼebé ema bolu nuʼudar “sala-naʼin”. Ema neʼebé foti an sidi ho buat neʼebé Jesus halo. Sira husu ba Jesus nia dixípulu sira: “Tanbasá mak imi han no hemu hamutuk ho kobradór impostu no sala-naʼin sira?” Jesus hatán: “Ema neʼebé isin-diʼak la presiza doutór, maibé ema moras mak presiza. Haʼu mai laʼós atu bolu ema diʼak, maibé atu bolu ema sala-naʼin atu arrepende sira-nia sala.”—Lc 5:29-32.

4. Tuir profeta Isaias, ema Judeu sira la presiza hakfodak kona-ba saida?

4 Saida mak Bíblia hanorin? Kleur antes Mesias mosu, profeta Isaias hatete nanis katak mundu sei lakohi simu Mesias. Isaias hatete: “Ema hakribi nia no hasees an husi nia . . . Neʼe hanesan ninia oin subar husi ami. Ema hakribi nia, no ami haree nia nuʼudar ema neʼebé la iha folin.” (Isa 53:3) Profesia neʼe hatete katak ema sei hasees an husi Mesias, tan neʼe ema Judeu sira iha Jesus nia tempu la presiza hakfodak bainhira ema la simu Jesus.

5. Ohin loron, ema barak hanoin oinsá kona-ba Jesus nia dixípulu sira?

5 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ulun-naʼin relijiaun barak kontente atu simu ema neʼebé importante, riku, no matenek tuir mundu nia haree. Ulun-naʼin relijiaun sira-neʼe husik ema sira hanesan neʼe atu tama ba sira-nia kongregasaun maski sira halo hahalok neʼebé Jeová odi. Ulun-naʼin sira-neʼe mós la hafolin Jeová nia atan sira neʼebé hatudu laran-manas no iha morál neʼebé diʼak, tanba tuir mundu nia haree, Jeová nia atan sira la importante. Hanesan Paulo hatete, Maromak hili “sira neʼebé ema hakribi”. (1 Kor 1:26-29) Maibé Jeová hafolin ninia atan hotu.

6. Jesus hatete saida iha Mateus 11:25, 26? Oinsá ita bele banati-tuir nia?

6 Saida mak ajuda ita atu la sidi? (Lee Mateus 11:25, 26.) Keta husik mundu nia hanoin kona-ba Maromak nia povu fó influénsia ba ita. Rekoñese katak Jeová uza deʼit ema neʼebé haraik an atu halo ninia hakarak. (Sal 138:6) Hanoin kona-ba buat barak neʼebé Jeová kumpre liuhusi ema sira neʼebé la matenek tuir mundu nia haree.

(2) JESUS KORRIJE HANORIN NEʼEBÉ SALA

7. Tanbasá Jesus hatete katak ema Farizeu mak laran-makerek? Sira sente oinsá kona-ba neʼe?

7 Jesus ho aten-brani korrije ulun-naʼin relijiaun sira iha ninia tempu tanba sira la hanorin ema atu adora Jeová iha dalan neʼebé loos. Nia hatudu katak ema Farizeu mak laran-makerek tanba sira preokupa liu kona-ba fase liman ho didiʼak duké hanoin kona-ba oinsá atu tau matan ba sira-nia inan-aman. (Mt 15:1-11) Karik Jesus nia dixípulu sira hakfodak ho buat neʼebé Jesus hatete. Sira husu ba nia: “Ita hatene ka lae, ema Farizeu sira sai hirus tanba rona buat neʼebé Ita hatete?” Jesus hatán: “Ai-horis hotu neʼebé haʼu-nia Aman iha lalehan la kuda, sei fokit sai tiha. Husik deʼit sira. Sira hanesan ema matan-delek neʼebé hatudu dalan ba matan-delek seluk. Entaun, se matan-delek ida lori matan-delek seluk, sira naʼin-rua sei monu ba rai-kuak.” (Mt 15:12-14) Jesus la husik ulun-naʼin relijiaun nia hanoin neʼebé negativu atu hapara nia koʼalia kona-ba lia-loos.

8. Oinsá Jesus hatudu katak Maromak la simu relijiaun nia hanorin hotu?

8 Jesus mós hatudu sai relijiaun nia hanorin neʼebé sala. Nia la hatete katak Maromak simu relijiaun hotu nia hanorin. Maibé nia esplika katak ema barak laʼo iha dalan luan neʼebé lori ba mate, no ema uitoan deʼit mak laʼo iha dalan kiʼik neʼebé lori ba moris. (Mt 7:13, 14) Nia esplika ho klaru katak ema balu sei dehan sira serbí Maromak, maibé tuir loloos lae. Nia fó avizu, hodi dehan: “Imi tenke matan-moris kona-ba profeta falsu sira neʼebé mai toʼo imi hodi finje hanesan bibi-malae, maibé tuir loloos, sira mak hanesan asu-lobu neʼebé hamlaha tebes. Imi bele hatene sira liuhusi sira-nia hahalok.”—Mt 7:15-20.

Ema barak sidi tanba Jesus korrije relijiaun nia hanorin no toman neʼebé falsu. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 9) *

9. Jesus hatudu sai relijiaun nia hanorin falsu saida deʼit?

9 Saida mak Bíblia hanorin? Profesia iha Bíblia fó sai nanis katak Mesias sei laran-manas tebes ba Jeová nia uma. (Sal 69:9; João 2:14-17) Jesus nia laran-manas book nia atu hatudu sai relijiaun sira-nia hanorin no toman neʼebé falsu. Porezemplu, ema Farizeu sira fiar katak ema mate iha klamar, maibé Jesus hanorin katak ema mate mak hanesan toba deʼit. (João 11:11) Ema Saduseu la fiar ba moris-hiʼas, maibé Jesus fó moris-hiʼas ba ninia belun Lázaro. (João 11:43, 44; Após 23:8) Ema Farizeu fiar katak buat hotu akontese tanba Maromak nia hakarak no mós tanba destinu, maibé Jesus hanorin katak ema ida-idak iha liberdade no bele hili atu serbí Maromak.—Mt 11:28.

10. Tanbasá ema barak sidi ho ita-nia hanorin?

10 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ema barak sidi tanba ita-nia publikasaun sira hatudu sai kona-ba relijiaun nia hanorin neʼebé sala. Amlulik sira hanorin sira-nia sarani katak Maromak sei fó-kastigu ba ema aat sira iha infernu. Sira uza hanorin falsu neʼe atu kontrola ema. Maibé ita neʼebé adora Jeová, Maromak domin nian, ajuda ema seluk atu komprende katak hanorin neʼe mak sala. Amlulik sira mós hanorin katak ema mate iha klamar. Se hanorin neʼe mak loos, ema la presiza hetan moris-hiʼas. Ita hatudu katak hanorin neʼe la mai husi Bíblia. Maski relijiaun barak hanorin kona-ba destinu, maibé ita hanorin katak ema ida-idak iha liberdade no bele hili atu serbí Maromak. Ulun-naʼin relijiaun sente oinsá kona-ba neʼe? Dala barak sira sai hirus tebes.

11. Tuir Jesus nia liafuan iha João 8:45-47, Maromak hakarak ninia povu atu halo saida?

11 Saida mak ajuda ita atu la sidi? Se ita hafolin lia-loos, ita presiza tau fiar no halo tuir Maromak nia Liafuan. (Lee João 8:45-47.) La hanesan ho Diabu Satanás, ita kaer metin lia-loos. Ita sei nunka halo buat ida neʼebé kontra malu ho ita-nia fiar. (João 8:44) Maromak hakarak ninia povu atu “hakribi buat neʼebé aat no kaer metin ba buat neʼebé diʼak”, hanesan Jesus halo.—Rom 12:9; Ebr 1:9.

(3) EMA FÓ-TERUS JESUS

Ema barak sidi tanba Jesus mate iha ai-riin. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 12) *

12. Tanbasá ema Judeu barak sidi ho dalan neʼebé Jesus mate?

12 Saida tan mak halo ema Judeu iha Jesus nia tempu sidi? Paulo hatete: “Ita haklaken kona-ba Kristu neʼebé hetan kastigu-mate iha ai-riin, no ida-neʼe sai fatuk sidi nian ba ema Judeu.” (1 Kor 1:23) Tanbasá ema Judeu barak sidi ho dalan neʼebé Jesus mate? Sira hanoin katak tanba Jesus mate iha ai-riin, neʼe hatudu katak nia mak kriminozu no sala-naʼin, laʼós Mesias.—Deut 21:22, 23.

13. Ema neʼebé sidi tanba Jesus la rekoñese saida?

13 Ema Judeu neʼebé sidi la rekoñese katak Jesus la halo sala, ema mak duun matak nia, no ema trata aat nia. Ema neʼebé tesi-lia ba Jesus iha tribunál, la interese ho buat neʼebé justu. Juís sira iha ema Judeu nia tribunál aas liu halibur hamutuk lalais atu tesi-lia ba Jesus no sira la halo tuir lei. (Lc 22:54; João 18:24) Juís sira todan ba sorin bainhira sira rona ba kazu no evidénsia neʼebé kontra hasoru Jesus. Juís sira mós “buka ema atu fó sasin falsu hodi kontra Jesus atu bele fó kastigu-mate ba nia”. Bainhira sira la konsege halo nuneʼe, amlulik boot koko lasu Jesus atu koʼalia buat neʼebé sala. Buat neʼebé sira halo kontra duni lei. (Mt 26:59; Mc 14:55-64) Bainhira Jesus moris-hiʼas, juís laran-aat sira-neʼe selu “osan-mutin barak” ba soldadu Roma sira neʼebé hein Jesus nia rate atu habelar istória falsu kona-ba tanbasá rate mamuk.—Mt 28:11-15.

14. Saida mak Bíblia hatete nanis kona-ba Mesias nia mate?

14 Saida mak Bíblia hanorin? Maski ema Judeu barak iha Jesus nia tempu la hanoin katak Mesias presiza mate, maibé Bíblia hatete nanis: “Nia fó ninia moris toʼo mate no ema haree nia hanesan deʼit ho ema aat sira; nia lori ema barak nia sala, no tama iha klaran hodi ajuda ema sala-naʼin sira.” (Isa 53:12) Entaun, ema Judeu la iha razaun atu sidi bainhira Jesus simu kastigu-mate nuʼudar kriminozu.

15. Ema duun saida kona-ba ita?

15 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ohin loron, ema duun matak no tesi-lia ba Testemuña sira la ho justisa, hanesan uluk ema halo ba Jesus. Hanoin toʼok kona-ba ezemplu balu. Iha Estadus Unidus, husi tinan 1930 toʼo tinan 1950, iha Testemuña barak neʼebé presiza bá tribunál beibeik atu defende sira-nia direitu atu adora Maromak. Juís balu la hatudu justisa ba ita. Iha Kebeke, rai-Kanadá, igreja Katólika no governu serbisu hamutuk atu hapara ita-nia atividade sira. Irmaun-irmán barak tama komarka tanba haklaken kona-ba Maromak nia Ukun. Iha rai-Alemaña, governu Nazi fó kastigu-mate ba irmaun joven barak. Agora daudaun, ita-nia irmaun-irmán sira iha rai-Rúsia tama komarka tanba koʼalia kona-ba Bíblia. Governu Rúsia hatete katak koʼalia kona-ba Bíblia mak “atividade fanátiku”. Governu mós bandu Bíblia Sagrada Tradusaun Mundu Foun iha lian Rusu no dehan katak neʼe mak “livru fanátiku” tanba uza Jeová nia naran.

16. Tuir 1 João 4:1, tanbasá ita labele rona ba lia-bosok kona-ba Jeová nia povu?

16 Saida mak ajuda ita atu la sidi? Buka-hatene faktu hotu. Iha Jesus nia diskursu iha foho, nia fó avizu ba ninia rona-naʼin sira katak ema balu sei “koʼalia liafuan aat oioin hodi bosok” kona-ba sira. (Mt 5:11) Lia-bosok sira-neʼe mai husi Satanás. Nia fó influénsia ba kontradór sira atu habelar lia-bosok kona-ba ema sira neʼebé hafolin lia-loos. (Apok 12:9, 10) Ita labele rona ba lia-bosok sira-neʼe. Ita mós lakohi husik lia-bosok sira-neʼe halo fraku ita-nia fiar no halo ita sente taʼuk.—Lee 1 João 4:1.

(4) EMA LA HATUDU LARAN-METIN NO HUSIK HELA JESUS

Ema barak sidi tanba Judas la laran-metin ba Jesus. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 17-18) *

17. Saida mak akontese antes Jesus mate, neʼebé halo ema balu sidi?

17 Antes Jesus mate, ninia apóstolu ida la laran-metin ba nia. Ninia apóstolu seluk nega nia dala tolu, no ninia apóstolu sira hotu husik hela nia iha kalan antes nia mate. (Mt 26:14-16, 47, 56, 75) Jesus la hakfodak. Nia fó-hatene nanis katak buat sira-neʼe sei akontese. (João 6:64; 13:21, 26, 38; 16:32) Bainhira buat sira-neʼe akontese, karik ema balu bele sidi no hanoin: ‘Tanba Jesus nia apóstolu sira hatudu hahalok hanesan neʼe, haʼu lakohi sai parte ba grupu neʼe.’

18. Profesia saida deʼit mak sai loos antes Jesus mate?

18 Saida mak Bíblia hanorin? Tinan atus ba atus antes Jesus mai rai, Jeová fó sai liuhusi ninia Liafuan katak ema sei faʼan Mesias ho osan-mutin 30. (Zac 11:12, 13) No ema neʼebé sei halo nuneʼe mak Jesus nia belun ida. (Sal 41:9) Profeta Zacarias mós hakerek: “Baku bibi-atan, no husik bibi-lubun halai namkari bá.” (Zac 13:7) Duké sidi tanba akontesimentu sira-neʼe, ema laran-loos sai fiar metin liután tanba haree Jesus kumpre profesia sira-neʼe.

19. Ema laran-loos rekoñese saida?

19 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ohin loron, Testemuña balu neʼebé ema barak koñese, husik ona lia-loos, kontra lia-loos, no koko atu halo ema seluk husik lia-loos. Sira habelar informasaun negativu, informasaun neʼebé ladún loos, no mós lia-bosok kona-ba Testemuña liuhusi média no internét. Maibé ema laran-loos sei la sidi. Sira rekoñese katak Bíblia fó-hatene nanis buat sira-neʼe sei akontese.—Mt 24:24; 2 Ped 2:18-22.

20. Saida mak ajuda ita atu la sidi tanba ema sira neʼebé husik lia-loos? (2 Timóteo 4:4, 5)

20 Saida mak ajuda ita atu la sidi? Ita presiza kontinua hametin ita-nia fiar liuhusi estuda Bíblia beibeik, halo orasaun beibeik, no kontinua sai okupadu iha Jeová nia serbisu. (Lee 2 Timóteo 4:4, 5.) Se ita hatudu fiar, ita sei la pániku bainhira rona informasaun negativu kona-ba Testemuña. (Isa 28:16) Ita-nia domin ba Jeová, ninia Liafuan no mós ba irmaun-irmán sira sei ajuda ita atu la sidi tanba ema sira neʼebé husik lia-loos.

21. Maski ema barak lakohi simu ita-nia mensajen, maibé ita bele fiar saida?

21 Iha Jesus nia tempu, ema barak sidi no lakohi simu Jesus. Maski nuneʼe, iha mós ema barak neʼebé simu nia. Neʼe inklui membru Sinédriu ida no mós “amlulik barak”. (Após 6:7; Mt 27:57-60; Mc 15:43) Ohin loron, ema millaun ba millaun mós deside atu halo tuir Jesus. Tanbasá? Tanba sira hatene no hafolin lia-loos husi Bíblia. Bíblia hatete: “Ema neʼebé hadomi Ita-nia ukun-fuan hetan dame barak; no la iha buat ida mak bele halo sira sidi.”—Sal 119:165.

KNANANUK 124 Kontinua laran-metin

^ par. 5 Iha lisaun antes neʼe, ita koʼalia kona-ba razaun haat tanbasá ema iha tempu uluk lakohi simu Jesus no tanbasá ohin loron ema lakohi simu Testemuña sira. Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia razaun haat tan. No ita mós sei aprende tanbasá ema neʼebé hadomi Jeová sei la husik buat ida atu halo sira sidi.

^ par. 60 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus han hamutuk ho Mateus no kobradór impostu sira.

^ par. 62 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus duni sai negósiu-naʼin sira husi templu.

^ par. 64 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus tenke lori ai-riin terus nian.

^ par. 66 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Judas trai Jesus ho reʼi.