Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 18

Ita sei sidi tanba Jesus ka lae?

Ita sei sidi tanba Jesus ka lae?

“Ksolok ba ema neʼebé la sidi tanba haʼu.”—MT 11:6.

KNANANUK 54 “Dalan mak neʼe”

IHA LISAUN NEʼE *

1. Karik Ita hakfodak kona-ba saida bainhira fahe lia-loos ba ema?

ITA hanoin-hetan tempu neʼebé Ita foin hetan lia-loos ka lae? Bíblia nia hanorin mak fasil tebes atu komprende. Ita hanoin katak ema hotu sei kontente atu aprende lia-loos. Ita fiar katak Bíblia nia mensajen bele ajuda sira atu moris kontente agora no iha esperansa furak ba futuru. (Sal 119:105) Tan neʼe, Ita fahe lia-loos ho laran-manas ba Ita-nia belun no mós família. Maibé sira sente oinsá? Ita hakfodak tanba sira lakohi simu Ita-nia mensajen.

2-3. Iha Jesus nia tempu, ema barak hanoin oinsá kona-ba nia no ninia mensajen?

2 Ita la presiza hakfodak bainhira ema lakohi simu ita-nia mensajen. Iha Jesus nia tempu, ema barak lakohi simu nia maski nia halo milagre oioin neʼebé hatudu katak Maromak apoia nia. Porezemplu, nia halo Lázaro moris-hiʼas, neʼe mak milagre ida neʼebé kontradór sira labele nega. Maski nuneʼe, ulun-naʼin relijiaun Judeu nian la fiar katak Jesus mak Mesias. Sira mós hakarak atu oho Jesus no Lázaro.—João 11:47, 48, 53; 12:9-11.

3 Jesus hatene katak ema barak sei la fiar nia mak Mesias. (João 5:39-44) Nia hatete ba João Batista nia dixípulu balu: “Ksolok ba ema neʼebé la sidi tanba haʼu.” * (Mt 11:2, 3, 6) Tanbasá ema barak lakohi simu Jesus?

4. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende saida?

4 Iha lisaun neʼe no lisaun tuirmai, ita sei aprende razaun oioin tanbasá ema iha Jesus nia tempu la tau fiar ba nia. Ita mós sei aprende tanbasá ohin loron ema lakohi simu mensajen neʼebé ita haklaken. Ita mós sei aprende oinsá ita bele fiar metin ba Jesus atu nuneʼe ita la sidi.

(1) FATIN NEʼEBÉ JESUS SAI BOOT

Ema barak sidi tanba fatin neʼebé Jesus sai boot. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 5) *

5. Tanbasá ema balu hanoin katak Jesus la kumpre profesia kona-ba Mesias?

5 Ema barak sidi tanba fatin neʼebé Jesus sai boot. Maski sira rekoñese Jesus nuʼudar mestre neʼebé diʼak no halo milagre oioin, maibé tuir sira-nia haree Jesus mak karpinteiru kiak nia oan-mane. Jesus boot iha Nazaré, no ema barak hanoin katak sidade neʼe la importante. Natanael neʼebé ikusmai sai Jesus nia dixípulu, foufoun hatete: “Ema diʼak ida bele mai husi Nazaré ka?” (João 1:46) Karik Natanael mós sente katak sidade Nazaré la importante. Ka karik nia hanoin kona-ba profesia iha Miqueias 5:2 neʼebé hatete nanis katak Mesias sei moris iha Belein, laʼós iha Nazaré.

6. Saida mak bele ajuda ema iha Jesus nia tempu atu rekoñese Jesus nuʼudar Mesias?

6 Saida mak Bíblia hanorin? Profeta Isaias hatete nanis katak Jesus nia inimigu sira sei la “hanoin didiʼak kona-ba [Mesias nia] jerasaun”. (Isa 53:8) Eskritura fó sai nanis informasaun barak kona-ba Mesias nia jerasaun. Se ema sira-neʼe uza tempu atu buka-hatene faktu hotu, sira sei komprende katak Jesus moris iha Belein no mai husi Liurai David nia liña jerasaun. (Lc 2:4-7) Entaun Jesus moris duni iha fatin neʼebé Miqueias 5:2 fó sai nanis. Se nuneʼe, tanbasá ema sidi? Tanba sira ansi atu tesi-lia no la buka-hatene faktu hotu. Tan neʼe, sira la simu Jesus.

7. Tanbasá ohin loron ema barak lakohi simu Jeová nia povu?

7 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Maioria husi Jeová nia povu laʼós ema neʼebé riku ka importante. Ema barak haree sira nuʼudar “ema la eskola no ema baibain deʼit”. (Após 4:13) Ema balu sente katak Maromak nia povu labele hanorin Bíblia tanba sira la gradua husi eskola teolojia. No ema seluk hatete katak Testemuña ba Jeová mak “relijiaun husi Amérika”, maski loloos Testemuña barak liu la hela iha Estadus Unidus. Ema seluk tan rona katak Testemuña la fiar Jesus. Durante tinan barak, ema hatete katak Testemuña mak “relijiaun malae nian”, “relijiaun neʼebé sobu família” no “profeta falsu”. Tan neʼe mak ema barak lakohi sai Jeová nia povu tanba sira rona istória oioin no mós la buka-hatene faktu sira kona-ba Jeová nia povu.

8. Tuir Apóstolu 17:11, ema presiza halo saida atu hatene sé mak Maromak nia povu ohin loron?

8 Saida mak ajuda ema atu la sidi? Sira presiza buka-hatene faktu sira. Bíblia nia hakerek-naʼin ida naran Lucas hakaʼas an atu halo ida-neʼe. Nia hakaʼas an atu “buka didiʼak informasaun hotu”. Nia hakarak lee-naʼin sira “hatene ho didiʼak” buat neʼebé sira rona kona-ba Jesus. (Lc 1:1-4) Ema Judeu iha Bereia mós halo nuneʼe. Foufoun bainhira sira rona liafuan diʼak kona-ba Jesus, sira kompara buat neʼebé sira rona ho Eskritura Lian Ebraiku hodi buka-hatene se buat neʼebé sira aprende mak loos ka lae. (Lee Apóstolu 17:11.) Ohin loron, ema mós presiza buka-hatene faktu hotu. Sira presiza kompara buat neʼebé sira aprende husi Maromak nia povu ho buat neʼebé Eskritura hatete. Sira mós presiza aprende kona-ba buat neʼebé Jeová nia povu halo iha tempu modernu. Se sira buka-hatene didiʼak faktu sira, sira sei la sidi bainhira sira rona ka lee informasaun neʼebé la loos.

(2) JESUS LAKOHI HALO MILAGRE HODI HATUDU KATAK NIA MAK MESIAS

Ema barak sidi tanba Jesus lakohi halo milagre hodi hatudu katak nia mak Mesias. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 9-10) *

9. Saida mak akontese bainhira Jesus lakohi hatudu sinál ida husi lalehan?

9 Ema balu iha Jesus nia tempu hanoin katak ninia hanorin deʼit la toʼo atu prova katak nia mak Mesias. Sira hakarak Jesus prova ida-neʼe liuhusi “sinál ida husi lalehan”. (Mt 16:1) Karik sira hakarak nia atu halo nuneʼe tanba sira komprende sala Daniel 7:13, 14. Maibé neʼe laʼós tempu neʼebé Jeová deside atu kumpre profesia neʼe. Buat neʼebé Jesus hanorin mak toʼo ona atu hatudu katak nia mak Mesias. Maibé ema iha tempu neʼebá la sente hanesan neʼe. No bainhira Jesus lakohi hatudu sinál ida husi lalehan, neʼe halo sira sidi.—Mt 16:4.

10. Oinsá Jesus kumpre profesia neʼebé Isaias hakerek kona-ba Mesias?

10 Saida mak Bíblia hanorin? Profeta Isaias hakerek kona-ba Mesias: “Nia sei la hakilar ema no la koʼalia ho lian makaʼas, no ema sei la rona ninia lian iha dalan sira.” (Isa 42:1, 2) Bainhira haklaken, Jesus la dada atensaun ba ninia an. Nia la harii templu neʼebé kmanek, la hatais roupa espesiál ruma ka haruka ema bolu nia ho títulu importante hanesan ulun-naʼin relijiaun sira. Bainhira Jesus hetan tesi-lia, nia lakohi halo milagre hodi halo Liurai Herodes kontente. (Lc 23:8-11) Maski Jesus halo duni milagre balu, maibé serbisu haklaken mak importante liu ba nia. Nia hatete ba ninia dixípulu sira: “Haʼu mai atu halo nuneʼe.”—Mc 1:38.

11. Ohin loron, ema iha hanoin sala saida?

11 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ohin loron, ema barak admira katedrál tanba kmanek no enfeita ho buat furak oioin. Sira mós admira ulun-naʼin relijiaun sira neʼebé iha títulu oioin, no serimónia oioin neʼebé sira la hatene mai duni husi Bíblia ka lae. Maski nuneʼe, ema sira neʼebé tuir misa aprende uitoan deʼit kona-ba Maromak no mós Maromak nia hakarak. Ema sira neʼebé tuir ita-nia reuniaun aprende kona-ba Jeová nia hakarak ba ita no oinsá ita bele halo tuir ninia hakarak. Ita-nia Reuniaun-Fatin mak moos, simples no la enfeita ho buat karun ruma. Ema sira neʼebé dirije ita la hatais roupa neʼebé espesiál no sira la iha títulu neʼebé importante. Ita-nia hanorin ka fiar bazeia ba Maromak nia Liafuan. Maski nuneʼe, ohin loron ema barak sidi tanba hanoin katak ita-nia adorasaun mak simples liu no buat neʼebé ita hanorin la kona sira-nia laran.

12. Tuir Ebreu 11:1, 6, ita-nia fiar presiza bazeia ba saida?

12 Saida mak ajuda ita atu la sidi? Apóstolu Paulo hatete ba ema Kristaun neʼebé hela iha Roma: “Fiar mai husi buat neʼebé ema rona. No buat neʼebé ema rona mak liuhusi liafuan kona-ba Kristu.” (Rom 10:17) Entaun ita hametin ita-nia fiar liuhusi estuda Eskritura sira, laʼós hodi tuir serimónia relijiaun nian neʼebé la bazeia ba Bíblia, maski karik serimónia sira-neʼe furak no dada ita-nia atensaun. Ita tenke hametin ita-nia fiar liuhusi hetan koñesimentu neʼebé loos tanba “se ita la iha fiar, ita labele halo Maromak kontente”. (Lee Ebreu 11:1, 6.) Tan neʼe, ita la presiza haree sinál ida husi lalehan atu hatene katak ita hetan ona lia-loos. Bainhira ita estuda didiʼak Bíblia nia hanorin sira, neʼe toʼo ona atu hatudu katak ita hetan lia-loos no halakon ita-nia dúvida.

(3) JESUS LA HALO TUIR EMA JUDEU NIA TRADISAUN BARAK

Ema barak sidi tanba Jesus lakohi halo tuir tradisaun balu. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 13) *

13. Tanbasá ema barak la simu Jesus?

13 Iha Jesus nia tempu, João Batista nia dixípulu sira sente konfuzaun tanba Jesus nia dixípulu la halo jejún. Jesus esplika ba sira katak la iha razaun atu halo jejún kuandu nia moris hela. (Mt 9:14-17) Maski nuneʼe, ema Farizeu sira no kontradór sira hatete aat Jesus tanba nia la halo tuir kostume no mós tradisaun sira. Sira sai hirus bainhira nia kura ema iha loron Sábadu. (Mc 3:1-6; João 9:16) Sira hatete katak sira halo tuir loron Sábadu, maibé sira la sente sala atu halo negósiu iha templu. Sira sai hirus loos bainhira Jesus korrije sira. (Mt 21:12, 13, 15) Jesus nia rona-naʼin sira iha sinagoga iha Nazaré sai hirus bainhira Jesus uza ezemplu kona-ba ema Izraél nia istória atu hatudu ba sira katak sira mak ema neʼebé hanoin an deʼit no la iha fiar. (Lc 4:16, 25-30) Ema barak la simu Jesus tanba Jesus nia hahalok la hanesan ho buat neʼebé sira espera.—Mt 11:16-19.

14. Tanbasá Jesus korrije tradisaun sira neʼebé la bazeia ba Bíblia?

14 Saida mak Bíblia hanorin? Jeová hatete liuhusi profeta Isaias: “Povu neʼe hakbesik ba haʼu ho sira-nia ibun deʼit no sira respeitu haʼu ho ibun-tutun deʼit, maibé sira-nia laran dook husi haʼu; no sira hamtaʼuk haʼu tan deʼit ema nia ukun-fuan neʼebé hanorin ona ba sira.” (Isa 29:13) Jesus la halo sala bainhira nia korrije tradisaun sira neʼebé la bazeia ba Bíblia. Bainhira ema sira-neʼe hanoin katak ema nia ukun-fuan no tradisaun sira mak importante liu fali Bíblia, neʼe hatudu katak sira la simu Jeová no ida neʼebé Jeová haruka mai nuʼudar Mesias.

15. Tanbasá ema barak la gosta Testemuña?

15 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ohin loron, ema barak hirus tanba Testemuña la hola parte iha selebrasaun neʼebé la bazeia ba Bíblia, hanesan halo tinan no Natál. Ema seluk hirus bainhira Testemuña sira la hola parte iha loron-boot nasionál ka la halo tuir kostume sira kona-ba hakoi mate neʼebé kontra Bíblia. Ema neʼebé la gosta Testemuña sira tanba la hola parte iha selebrasaun sira-neʼe, karik fiar katak sira adora ona Maromak iha dalan neʼebé Maromak simu. Maibé sira labele halo kontente Maromak se sira hanoin katak mundu nia tradisaun sira mak importante liu fali hanorin husi Bíblia.—Mc 7:7-9.

16. Tuir Salmo 119:97, 113, 163-165, ita presiza halo saida no presiza hasees an husi saida?

16 Saida mak ajuda ita atu la sidi? Ita presiza haburas domin boot ba Jeová nia ukun-fuan no ninia prinsípiu sira. (Lee Salmo 119:97, 113, 163-165.) Bainhira ita hadomi Jeová, ita lakohi hola parte iha tradisaun ruma neʼebé Jeová odi. Ita sei la husik buat ida atu sai importante liu fali ita-nia domin ba Jeová.

(4) JESUS LA KOKO ATU TROKA SISTEMA POLÍTIKU

Ema barak sidi tanba Jesus la interese ho sistema polítiku. Oinsá buat sira-neʼe bele halo ema sidi ohin loron? (Haree parágrafu 17) *

17. Ema barak iha Jesus nia tempu hein Mesias atu halo saida?

17 Ema balu iha Jesus nia tempu hakarak atu troka kedas sistema polítiku. Sira hein Mesias atu halo livre sira husi Roma nia ukun. Tan neʼe, sira koko atu halo Jesus sai nuʼudar sira-nia liurai, maibé Jesus lakohi. (João 6:14, 15) Ema seluk no mós amlulik sira taʼuk katak Jesus sei troka sistema polítiku, tanba ida-neʼe sei halo ema Roma hirus no hadau fali kbiit neʼebé sira fó ona ba amlulik sira. Ema Judeu barak sidi tanba hanoin barak kona-ba buat polítiku nian.

18. Ema barak la interese kona-ba profesia saida deʼit?

18 Saida mak Bíblia hanorin? Maski profesia barak fó-hatene nanis katak ikusmai Mesias sei sai Liurai neʼebé manán funu, maibé profesia sira seluk hatudu katak nia presiza mate uluk ba ita-nia sala. (Isa 53:9, 12) Entaun, tanbasá sira hanoin sala kona-ba Mesias? Ema barak iha Jesus nia tempu la interese ho profesia sira neʼebé la promete atu rezolve kedas sira-nia problema.—João 6:26, 27.

19. Ohin loron, tanbasá ema barak sidi?

19 Neʼe mós akontese ohin loron ka lae? Sin. Ohin loron, ema barak sidi tanba ita neutrál kona-ba buat polítiku. Sira hakarak ita atu vota iha eleisaun. Maibé ita rekoñese katak se ita hili ema atu ukun ita, neʼe katak ita la simu Jeová nia ukun. (1 Sam 8:4-7) Karik ema mós hanoin katak ita presiza harii eskola, ospitál no mós halo atividade karidade sira seluk. Sira sidi tanba ita tau fokus ba serbisu haklaken duké koko atu hadiʼa mundu nia problema.

20. Tuir Jesus nia liafuan iha Mateus 7:21-23, ita tenke tau fokus ba saida?

20 Saida mak ajuda ita atu la sidi? (Lee Mateus 7:21-23.) Ita presiza tau fokus atu halo serbisu haklaken neʼebé Jesus haruka ita atu halo. (Mt 28:19, 20) Ita lalika gasta tempu atu koko hadiʼa problema polítiku no problema sosiál neʼebé akontese. Ita hadomi ema no hanoin sira, maibé ita hatene katak dalan diʼak liu atu ajuda sira mak hodi haklaken kona-ba Maromak nia Ukun no ajuda sira atu iha relasaun diʼak ho Jeová.

21. Ita presiza hakaʼas an atu halo saida?

21 Iha lisaun neʼe, ita koʼalia ona kona-ba razaun haat tanbasá ema barak la simu Jesus no mós tanbasá ohin loron ema balu lakohi simu Testemuña sira. Maibé iha buat seluk tan neʼebé ita presiza hasees an. Iha lisaun tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba razaun haat tan neʼebé halo ema sidi. Mai ita hakaʼas an atu la sidi no hametin ita-nia fiar.

KNANANUK 56 Laʼo ho lia-loos

^ par. 5 Maski Jesus mak Mestre diʼak liu neʼebé moris iha mundu, maibé ema barak iha ninia tempu sidi tanba nia. Tanbasá? Ita sei koʼalia kona-ba razaun haat. Ita mós sei haree tanbasá ohin loron ema barak sidi ho Jeová nia povu nia liafuan no hahalok. Ita mós sei aprende oinsá ita bele fiar metin ba Jesus atu nuneʼe ita la sidi.

^ par. 3 ESPLIKASAUN BA FRAZE: Iha lisaun neʼe no mós lisaun tuirmai, bainhira ita dehan katak ema ida “sidi”, neʼe refere ba ema neʼebé husik buat ruma hanetik nia atu halo tuir Jesus.

^ par. 61 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Filipe anima Natanael atu hasoru Jesus.

^ par. 63 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus haklaken liafuan diʼak.

^ par. 65 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus kura mane ida neʼebé liman sorin matek iha kontradór sira-nia oin.

^ par. 67 ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Jesus laʼo mesamesak ba foho.