Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 20

Dalan atu halo orasaun neʼebé diʼak liu

Dalan atu halo orasaun neʼebé diʼak liu

“Fakar sai imi-nia laran iha ninia oin.”​—SAL 62:8.

KNANANUK 45 Haʼu medita husi laran

IHA LISAUN NEʼE a

Hakbesik ba Jeová liuhusi halo orasaun beibeik no buka ninia matadalan iha situasaun hotu (Haree parágrafu 1)

1. Jeová konvida ema sira neʼebé adora nia atu halo saida? (Haree mós foto.)

 ITA bele husu ajuda ba sé atu hetan kmaan no matadalan bainhira hasoru susar? Ita hatene resposta ba pergunta neʼe. Ita bele hakbesik ba Maromak Jeová liuhusi orasaun. Nia konvida ita atu halo nuneʼe. Nia hakarak ita atu “halo orasaun beibeik”. (1 Tes 5:17) Ita livre atu hakbesik ba nia liuhusi orasaun no buka ninia matadalan ba situasaun hotu iha ita-nia moris. (Prov 3:5, 6) Tanba Jeová mak laran-luak, nia la tau limite ba dala hira mak ita bele halo orasaun ba nia.

2. Ita sei aprende saida iha lisaun neʼe?

2 Ita hafolin tebes prezente atu halo orasaun. Maibé karik loroloron ita okupadu no susar atu hetan tempu hodi halo orasaun. Karik ita mós hakarak atu hadiʼa liután ita-nia orasaun. Ita agradese tanba ita bele hetan anima no matadalan liuhusi Bíblia. Iha lisaun neʼe, ita sei aprende husi Jesus nia ezemplu kona-ba oinsá atu buka tempu hodi halo orasaun. Ita mós sei aprende pontu lima neʼebé ita bele temi atu halo ita-nia orasaun sai furak liután.

JESUS BUKA TEMPU ATU HALO ORASAUN

3. Jesus komprende saida kona-ba orasaun?

3 Jesus komprende katak Jeová hafolin ema nia orasaun. Tinan barak antes Jesus mai mundu, nia haree oinsá ninia Aman hatán ema laran-metin sira-nia orasaun. Porezemplu, Jesus iha ninia Aman nia sorin bainhira Jeová hatán orasaun husi Ana, David, Elias no mós ema seluk tan. (1 Sam 1:10, 11, 20; 1 Reis 19:4-6; Sal 32:5) Tan neʼe mak Jesus hanorin ninia dixípulu atu halo orasaun beibeik no ho fiar metin.​—Mt 7:7-11.

4. Saida mak ita bele aprende husi Jesus nia toman atu halo orasaun?

4 Jesus hatudu ezemplu kapás ba ninia dixípulu sira kona-ba halo orasaun ba Jeová. Durante Jesus nia serbisu haklaken iha mundu, nia halo orasaun beibeik. Nia presiza fahe tempu atu halo orasaun tanba nia okupadu no ema barak sempre haleʼu nia. (Mc 6:31, 45, 46) Nia hadeer sedu iha dadeer hodi nuneʼe nia bele iha tempu atu halo orasaun mesak. (Mc 1:35) Iha situasaun ida, Jesus halo orasaun kalan tomak antes halo desizaun importante ida. (Lc 6:12, 13) No Jesus halo orasaun fila-fila iha kalan antes nia mate nuʼudar nia hanoin kleʼan kona-ba ninia knaar neʼebé susar tebes.​—Mt 26:39, 42, 44.

5. Oinsá ita bele banati-tuir Jesus bainhira ita halo orasaun?

5 Jesus nia ezemplu hanorin ita katak maski ita okupadu tebes, ita presiza fahe tempu atu halo orasaun. Porezemplu hadeer sedu iha dadeer ka fó tempu uitoan antes toba iha kalan atu halo orasaun. Bainhira ita halo nuneʼe, ita hatudu ba Jeová katak ita hafolin prezente espesiál neʼebé nia fó. Irmán ida naran Lynne hanoin-hetan dala primeiru neʼebé nia hatene kona-ba priviléjiu atu halo orasaun. Nia konta fali: “Foufoun kuandu haʼu hatene katak haʼu bele koʼalia ba Jeová iha tempu naran deʼit, neʼe ajuda haʼu atu haree nia nuʼudar haʼu-nia belun diʼak no haʼu hakarak atu halo orasaun iha dalan neʼebé diʼak liu.” Klaru katak ita barak mós sente hanesan neʼe. Entaun, mai ita koʼalia kona-ba pontu importante lima neʼebé ita bele temi iha ita-nia orasaun.

PONTU IMPORTANTE LIMA NEʼEBÉ ITA BELE TEMI IHA ORASAUN

6. Tuir Apokalipse 4:10, 11, Jeová merese atu simu saida?

6 Hahiʼi Jeová. Liuhusi vizaun kmanek ida, apóstolu João haree katuas naʼin-24 iha lalehan neʼebé adora Jeová. Sira hahiʼi Maromak, no sira rekoñese katak Jeová mak merese atu simu “glória, respeitu no kbiit”. (Lee Apokalipse 4:10, 11.) Anju sira neʼebé laran-metin mós iha razaun oioin atu fó hahiʼi no glória ba Jeová. Sira hamutuk ho Jeová iha lalehan no sira koñese nia didiʼak. Sira haree ninia hahalok furak sira liuhusi buat neʼebé nia halo. Nuʼudar sira haree didiʼak ba Jeová nia hahalok sira, neʼe motiva sira atu hahiʼi nia.​—Job 38:4-7.

7. Ita bele fó hahiʼi ba Jeová kona-ba saida deʼit?

7 Ita mós hakarak atu fó hahiʼi ba Jeová liuhusi orasaun hodi fó sai buat neʼebé ita gosta no hafolin kona-ba nia. Nuʼudar Ita lee no estuda Bíblia, buka toʼok Jeová nia hahalok neʼebé Ita rasik gosta. (Job 37:23; Rom 11:33) Tuirmai fó sai ba Jeová tanbasá Ita gosta ninia hahalok neʼe. Ita mós bele fó hahiʼi ba Jeová tanba nia ajuda ita no ita-nia família espirituál. Nia kontinua tau matan no proteje ita.​—1 Sam 1:27; 2:1, 2.

8. Ita iha razaun saida deʼit atu fó obrigadu ba Jeová? (1 Tesalónika 5:18)

8 Fó obrigadu ba Jeová. Ita iha razaun barak atu fó agradese ba Jeová liuhusi orasaun. (Lee 1 Tesalónika 5:18.) Ita bele fó obrigadu ba nia kona-ba buat diʼak neʼebé ita iha tanba prezente diʼak hotu mai husi nia. (Tgo 1:17) Porezemplu, ita bele fó sai ita-nia agradese ba Jeová kona-ba mundu neʼebé furak no mós kriasaun kmanek sira. Ita bele fó agradese kona-ba ita-nia moris, ita-nia família no mós ita-nia esperansa. No ita hakarak atu fó obrigadu ba Jeová tanba ita bele sai ninia belun.

9. Tanbasá ita presiza haburas sentimentu agradese ba Jeová?

9 Karik ita presiza hakaʼas an atu hanoin kona-ba razaun neʼebé ita iha atu hatoʼo agradese ba Jeová. Ohin loron, ema barak la hatene atu hatoʼo agradese. No dala barak sira tau fokus deʼit ba sira-nia hakarak, duké hatoʼo agradese ba buat neʼebé sira iha. Se ita la kuidadu, hahalok sira-neʼe bele kona ita, no ita sei komesa husu buat barak iha ita-nia orasaun. Atu ida-neʼe la akontese, ita presiza kontinua haburas no fó sai agradese ba buat hotu neʼebé Jeová halo ona mai ita.​—Lc 6:45.

Fó agradese ba Jeová, bele ajuda ita tahan (Haree parágrafu 10)

10. Oinsá sentimentu agradese ajuda irmán ida atu tahan? (Haree mós foto.)

10 Se ita hatene atu hatoʼo agradese, neʼe bele ajuda ita atu tahan hasoru susar. Hanoin toʼok irmán Kyung-sook nia esperiénsia husi Livru Haklaken, 15 Janeiru 2015. Nia hetan moras kankru iha pulmaun. Nia hatete: “Haʼu-nia moras neʼe halo haʼu laran-susar tebes. Haʼu sente haʼu lakon buat hotu no haʼu taʼuk tebes.” Saida mak ajuda nia tahan? Nia dehan katak kalan-kalan antes toba, nia saʼe ba uma kakuluk no halo orasaun kona-ba buat lima neʼebé nia sente agradese tebes iha loron neʼe. Neʼe halo nia sente kmaan no book nia atu fó sai ninia domin ba Jeová. Nia rasik sente ona oinsá Jeová ajuda ninia atan sira neʼebé laran-metin bainhira sira hasoru situasaun susar no nia mós rekoñese katak nia hetan bensaun barak liu duké susar sira. Hanesan Kyung-sook, ita iha razaun barak atu hatoʼo agradese ba Jeová maski karik ita hasoru daudaun susar. Fó sai ita-nia agradese ba Jeová liuhusi orasaun bele ajuda ita atu tahan no sente kmaan.

11. Tanbasá Jesus nia dixípulu presiza aten-brani depois Jesus saʼe ba lalehan?

11 Husu Jeová atu fó aten-brani bainhira haklaken. Antes saʼe ba lalehan, Jesus fó-hanoin ba ninia dixípulu sira katak sira presiza haklaken kona-ba nia “iha Jeruzalein, iha Judeia tomak no iha Samaria, no toʼo rai sira neʼebé dook liu iha mundu”. (Após 1:8; Lc 24:46-48) Maibé lakleur, ulun-naʼin Judeu sira kaer apóstolu Pedro no João no lori sira ba Sinédriu. Sira haruka mane fiar-naʼin sira-neʼe atu para haklaken no mós ameasa sira. (Após 4:18, 21) Saida mak Pedro no João halo?

12. Tuir Apóstolu 4:29, 31, saida mak Pedro no João halo?

12 Bainhira ulun-naʼin relijiaun Judeu ameasa Pedro no João, sira hatete: “Se imi hanoin katak rona ba imi duké rona ba Maromak mak buat loos iha Maromak nia oin, imi rasik deside bá. Maibé ba ami, ami labele para atu koʼalia kona-ba buat neʼebé ami haree no rona ona.” (Após 4:19, 20) Kuandu Pedro no João livre husi komarka, sira halo orasaun ba Jeová kona-ba kumpre ninia hakarak. Iha sira-nia orasaun, sira dehan: “Fó aten-brani ba Ita-nia atan sira atu kontinua haklaken Ita-nia liafuan.” Jeová hatán ba sira-nia orasaun neʼebé sira hatoʼo ho laran.​—Lee Apóstolu 4:29, 31.

13. Ita bele aprende saida husi Jin-hyuk?

13 Ita bele banati-tuir dixípulu sira hodi kontinua haklaken maski governu haruka ita atu para. Hanoin toʼok irmaun Jin-hyuk nia ezemplu. Nia tama komarka tanba nia lakohi tama militár. Iha komarka, nia hetan knaar atu tau matan ba prizioneiru sira neʼebé iha sela izoladu, maibé guarda sira bandu nia atu labele koʼalia kona-ba Bíblia ba ema sira-neʼe. Nia halo orasaun hodi husu aten-brani no matenek atu bele koʼalia kona-ba lia-loos bainhira iha oportunidade. (Após 5:29) Nia dehan: “Jeová hatán haʼu-nia orasaun liuhusi fó aten-brani no matenek atu hahú estudu Bíblia badak ho ema barak iha sela nia odamatan oin. Depois neʼe, iha kalan haʼu hakerek karta no iha loron tuirmai haʼu fó ba sira.” Ita mós bele fiar katak Jeová sei ajuda ita atu kumpre ita-nia serbisu haklaken. Hanesan Jin-hyuk, ita bele halo orasaun atu husu aten-brani no matenek.

14. Saida mak bele ajuda ita bainhira ita hasoru problema? (Salmo 37:3, 5)

14 Husu Jeová nia ajuda atu bele tahan hasoru problema. Ita barak hasoru terus tanba moras, problema ho emosaun, ema neʼebé ita hadomi mate, problema família nian, ema fó-terus ita, ka problema seluk tan. Pandemia no funu mós halo susar liután ba ita atu tahan buat sira-neʼe. Fakar sai Ita-nia laran ba Jeová. Fó sai Ita-nia situasaun susar ba nia hanesan Ita hatete ba belun diʼak ida. Fiar bá katak Jeová ‘sei ajuda ita’.​—Lee Salmo 37:3, 5.

15. Oinsá orasaun bele ajuda ita atu “tahan terus”? Fó toʼok ezemplu ida.

15 Se ita kontinua halo orasaun, neʼe sei ajuda ita atu “tahan terus”. (Rom 12:12) Jeová hatene saida mak ninia atan sira hasoru daudaun no “nia rona sira-nia halerik atu husu ajuda”. (Sal 145:18, 19) Irmán pioneiru ida naran Kristie neʼebé tinan 29 mós sente hanesan neʼe. Derrepente deʼit nia moras todan no neʼe halo nia depresaun makaʼas. Lakleur nia rona katak ninia inan mós moras todan no ikusmai sei mate. Irmán Kristie dehan: “Haʼu harohan makaʼas ba Jeová atu fó haʼu forsa hodi bele tahan loron ida-idak. Haʼu koko makaʼas atu nafatin tuir reuniaun sira no mós estuda mesak.” Nia mós dehan: “Orasaun ajuda haʼu atu tahan situasaun susar sira. Haʼu hatene katak Jeová sempre iha no neʼe fó kmaan ba haʼu. Maski haʼu-nia moras la sai diʼak kedas, maibé Jeová hatán haʼu-nia orasaun hodi fó haʼu dame no laran neʼebé kalma.” Mai ita nunka haluha katak “Jeová hatene oinsá atu salva ema neʼebé laran-metin ba nia husi susar laran”.​—2 Ped 2:9.

Atu tahan hasoru tentasaun, (1) halo orasaun atu husu ajuda, (2) halo tuir ita-nia orasaun, no (3) hametin ita-nia relasaun ho Jeová (Haree parágrafu 16-17)

16. Tanbasá ita presiza Jeová nia ajuda atu tahan hasoru tentasaun?

16 Husu Jeová nia ajuda atu bele tahan hasoru tentasaun. Nuʼudar ema neʼebé la perfeitu, ita tenke kontra hasoru beibeik tentasaun atu halo buat neʼebé sala. Satanás koko buat oioin atu halo susar ba ita atu tahan. Dalan ida mak nia koko hafoʼer ita-nia hanoin liuhusi atividade halimar nian neʼebé la morál. Ida-neʼe bele halo ita-nia neon nakonu ho hanoin la morál neʼebé bele halo ita la moos iha Jeová nia matan no bele book ita atu halo sala sériu.​—Mc 7:21-23; Tgo 1:14, 15.

17. Oinsá ita bele halo tuir ita-nia orasaun kona-ba hadook an husi tentasaun? (Haree mós foto.)

17 Ita presiza Jeová nia ajuda se ita hakarak atu manán hasoru tentasaun atu halo buat neʼebé sala. Jesus mós temi kona-ba neʼe iha ninia orasaun: “Keta husik ami monu ba tentasaun, maibé salva ami husi aat-naʼin.” (Mt 6:13) Jeová hakarak atu ajuda ita, maibé ita presiza husu ninia ajuda. Ita mós presiza halo buat ruma tuir ita-nia orasaun. Ita bele halo buat balu atu ideia oioin iha sistema aat neʼe no hanoin neʼebé sala la fó influénsia ba ita. (Sal 97:10) Ita bele enxe ita-nia neon ho hanoin neʼebé pozitivu liuhusi lee no estuda Bíblia. Tuir reuniaun no haklaken mós sei ajuda proteje ita-nia neon. No Jeová promete katak nia sei la husik ita hetan tentasaun neʼebé liu fali ita-nia kbiit.​—1 Kor 10:12, 13.

18. Kona-ba halo orasaun, saida mak ita hotu presiza halo?

18 Agora mak tempu ba ita ida-idak atu halo orasaun beibeik hodi bele laran-metin nafatin ba Jeová durante loron ikus sira-neʼe. Buka tempu loroloron atu halo orasaun ho laran. Jeová hakarak ita atu ‘fakar sai ita-nia laran’ ba nia liuhusi orasaun. (Sal 62:8) Fó hahiʼi ba Jeová no fó agradese ba nia ba buat hotu neʼebé nia halo. Husu nia atu fó Ita aten-brani atu haklaken. Husu ninia ajuda atu bele tahan hasoru problema no tentasaun oioin. Keta husik buat ida ka ema ruma atu hapara Ita halo orasaun beibeik ba Jeová. Maibé oinsá Jeová hatán ba ita-nia orasaun? Ita sei koʼalia kona-ba neʼe iha lisaun tuirmai.

KNANANUK 42 Maromak nia atan nia orasaun

a Ita hakarak ita-nia orasaun sai hanesan karta ida neʼebé ita hakerek ba ita-nia belun diʼak. Maibé dala ruma la fasil atu buka tempu hodi halo orasaun. No dala ruma ita la hatene atu halo orasaun kona-ba saida. Lisaun neʼe sei koʼalia kona-ba tópiku importante sira-neʼe.