Skip to content

Skip to table of contents

GOVERNU NEʼEBÉ BELE HADIʼA SUSAR NEʼE

“Dame sei la iha rohan”

“Dame sei la iha rohan”

Mane ida naran Maher Nasser hatete iha jornál UN Chronicle katak iha rai hotu “klima troka, krime aumenta liután, ema kiak aumenta ba beibeik, konflitu, ema barak tenke husik sira-nia uma, terrorizmu iha fatin oioin, moras aat oioin, no buat seluk tan”. Tan neʼe Nasoins Unidas anima ema hotu iha mundu tomak atu serbisu hamutuk, respeitu direitu umanu no proteje ambiente.

Ema balu mós sente hanesan neʼe no sira hakarak atu iha governu ida deʼit iha mundu. Neʼe inklui matenek-naʼin, hakerek-naʼin no polítiku-naʼin ida naran Dante husi rai-Itália (tinan 1265-1321), no mós matenek-naʼin seluk naran Albert Einstein (tinan 1879-1955). Dante fiar katak kuandu iha governu barak, mundu neʼe sei nunka bele seguru. Dante temi Jesus Kristu nia liafuan neʼebé hatete katak “nasaun ida sei lakon se ninia povu funu malu”.​—Lucas 11:17.

Durante Funu Mundiál Segundu, ema uza bomba nukleár. Lakleur depois akontesimentu neʼe, Albert Einstein hakerek karta ida ba membru importante sira husi Nasoins Unidas. Nia hatete: “Nasoins Unidas tenke halo buat ruma ho lalais atu bele kria seguransa hodi halo governu ida deʼit iha mundu tomak.”

Maibé ita bele fiar katak polítiku-naʼin sira neʼebé sai parte ba governu hanesan neʼe sei nunka halo korrupsaun, ukun ho didiʼak no la haterus ema ka lae? Ka sira sei halo hahalok aat hanesan ukun-naʼin seluk? Lord Acton, istória-naʼin husi rai-Inglaterra hatete: “Kbiit bele estraga no kbiit tomak estraga buat hotu.”

Tuir loloos, atu ema hotu bele moris ho dame, ita presiza duni unidade. Maibé oinsá mak ita bele kumpre ida-neʼe? Neʼe bele akontese ka lae? Bíblia hatán sin, bele duni. Oinsá? Laʼós liuhusi ema nia governu neʼebé la susesu, maibé liuhusi governu ida neʼebé Maromak mak harii. Maromak sei uza ninia direitu atu ukun hodi lori buat diʼak ba ema hotu. Governu neʼe hanesan saida? Bíblia bolu governu neʼe “Maromak nia Ukun”.​—Lucas 4:43.

“HALO ITA-NIA UKUN TOʼO MAI RAI”

Jesus Kristu hanoin kona-ba Maromak nia Ukun bainhira nia hanorin atu halo orasaun: “Halo Ita-nia Ukun toʼo mai rai. Halo Ita-nia hakarak sai loos iha rai.” (Mateus 6:9, 10) Loos, Maromak nia Ukun sei kumpre Maromak nia hakarak ba rai, laʼós ema kaan-teen nia hakarak.

Maromak nia Ukun mós bolu nuʼudar “Ukun lalehan nian”. (Mateus 5:3) Tanbasá? Governu neʼe sei ukun mundu tomak husi lalehan, laʼós husi mundu. No governu neʼe la presiza apoiu husi ema nia osan. Ida-neʼe sei halo ema sente kmaan tebes.

Liurai ida mak sei ukun governu neʼe, nia mak Jesus Kristu neʼebé hetan autoridade husi Maromak. Kona-ba Jesus, Bíblia hatete:

  • “Ukun mak sei iha ninia kabaas . . . Ninia ukun sei aumenta ba nafatin no dame sei la iha rohan.”​—Isaias 9:6, 7.

  • “Nia simu kbiit nuʼudar liurai, simu dignidade, no simu ukun ida, atu nuneʼe povu, nasaun no ema neʼebé koʼalia língua oioin, sira hotu tenke serbí nia. . . . Ninia ukun sei nunka lakon.”​—Daniel 7:14.

  • “Agora ita-nia Naʼi no ninia Kristu mak ukun mundu tomak.”​—Apokalipse 11:15.

Hanesan Jesus nia orasaun, Maromak nia Ukun sei kumpre Maromak nia hakarak ba mundu. Ema mós sei aprende oinsá atu tau matan ba planeta mundu hodi nuneʼe mundu sai diʼak fali.

Buat neʼebé importante liu hotu mak Maromak nia Ukun sei hanorin Maromak nia matadalan ba ema. Sei la iha konflitu no fronteira neʼebé haketak ema. “Sira sei la halo buat aat ida no mós la estraga buat ida . . . Tanba mundu tomak sei nakonu ho koñesimentu kona-ba Jeová hanesan bee taka tasi tomak.”​—Isaias 11:9.

Ema iha mundu tomak sei moris ho dame no unidade, neʼe mak buat neʼebé kleur ona Nasoins Unidas hakarak kumpre. Salmo 37:11 hatete: “Sira sei hetan ksolok boot ho dame neʼebé barak.” Iha tempu neʼebá, ita sei la rona tan liafuan hanesan “krime”, “poluisaun”, “kiak” no “funu”. Maibé bainhira mak ida-neʼe sei akontese? Bainhira mak Maromak nia governu sei ukun mundu tomak? Saida mak Ukun neʼe sei halo? No oinsá mak Ita bele hetan buat diʼak husi Ukun neʼe? Ita sei buka-hatene kona-ba neʼe.