Skip to content

Skip to table of contents

Kontinua atu treinu Ita-nia kbiit atu hanoin

Kontinua atu treinu Ita-nia kbiit atu hanoin

Kontinua atu treinu Ita-nia kbiit atu hanoin

ITA gosta tebes atu haree oinsá ema ne’ebé halo desportu hatudu ninia matenek, loos ka lae? Hanesan ema ne’ebé halo desportu presiza treinu beibeik, Bíblia mós fó laran-manas ba ema kristaun atu treinu sira-nia kbiit atu hanoin.

Iha apóstolu Paulo nia karta ba ema ebreu, nia hatete: “Fó etu tasak ba ema boot, ba sira ne’ebé komprende ona [ka uza beibeik kbiit atu hanoin no treinu hanesan ema ne’ebé halo desportu] atu hatene buat ne’ebé di’ak husi buat ne’ebé aat.” (Ebr 5:14) Tansá mak Paulo fó konsellu ba ema kristaun ebreu atu treinu sira-nia kbiit atu hanoin, hanesan ema ne’ebé halo desportu treinu ninia isin? Oinsá mak ita bele treinu ita-nia kbiit atu hanoin?

“Imi tenke sai ona mestre”

Kuandu Paulo esplika Jesus nia pozisaun nu’udar “Amlulik Boot tuir Melquisedec”, nia hatete: “Kona-ba ida-ne’e [Jesus], ha’u iha buat barak atu hateten ne’ebé susar mai ha’u atu ko’alia momoos, basá imi neineik liu atu komprende. Loloos ohin imi tenke sai ona mestre, maibé imi sei presiza ema seluk atu hanorin imi dala ida tan kona-ba buat hirak ne’ebé uluk liu kona-ba Maromak nia liafuan. Imi sei presiza susubeen, la’ós etu tasak.”—Ebr 5:10-12.

Ida-ne’e hatudu katak iha apóstolu sira-nia tempu, ema judeu kristaun balu seidauk komprende buat barak no seidauk la’o ba oin iha lia-loos. Porezemplu, susar ba sira atu simu hanorin foun kona-ba Ukun-Fuan Moisés nian no sirkunsizaun. (Apos 15:1, 2, 27-29; Gal 2:11-14; 6:12, 13) Susar ba sira balu atu la hola parte ona iha tradisaun kona-ba hala’o tuir Loron Sábadu semana-semana no Loron Halo Dame nian tinan-tinan. (Kol 2:16, 17; Ebr 9:1-14) Nune’e, Paulo fó laran-manas ba sira atu treinu sira-nia kbiit atu hanoin atu sira bele hatene buat ne’ebé di’ak husi buat ne’ebé aat, no atu “la’o ba oin hodi sai ema boot” iha lia-loos. (Ebr 6:1, 2) Karik Paulo nia konsellu ne’e book sira balu atu hanoin didi’ak kona-ba oinsá sira uza sira-nia kbiit atu hanoin, no ida-ne’e ajuda sira atu la’o ba oin iha lia-loos. Oinsá ho ita?

Treinu ita-nia kbiit atu hanoin

Oinsá mak ita bele treinu ita-nia kbiit atu hanoin atu ita bele sai ema kristaun ne’ebé iha esperiénsia iha lia-loos? Hodi uza beibeik ita-nia kbiit atu hanoin. Hanesan ema ne’ebé halo desportu presiza treinu beibeik sira-nia uat no isin atubele hala’o desportu ho didi’ak no matenek, ita mós presiza treinu ita-nia kbiit atu hanoin atubele hatene buat ne’ebé di’ak husi buat ne’ebé aat.

Mestre ida ne’ebé estuda kona-ba kakutak iha Harvard Medical School naran John Ratey hatete: “Buat di’ak liu hotu ne’ebé ita bele halo ba ita-nia kakutak mak halo treinu.” Gene Cohen ne’ebé diretór ba Center on Aging, Health and Humanities iha George Washington University hatete katak “kuandu ita koko atu halo knaar ruma ne’ebé susar ba ita-nia kakutak, sélula sira iha ita-nia kakutak hamosu tan buat ne’ebé hanesan ai-sanak ki’ikoan, no ai-sanak sira-ne’e liga fali ho sélula seluk hodi hato’o informasaun lalais liu”.

Tan ne’e, importante ba ita atu treinu ita-nia kbiit atu hanoin no aumenta ita-nia koñesimentu kona-ba Maromak nia Liafuan. Hodi halo nune’e, sei ajuda ita atu hatene oinsá atu halo di’ak liután “buat ne’ebé Maromak hakarak”.—Rom 12:1, 2.

Haburas hakarak atu estuda Bíblia

Se ita hakarak “la’o ba oin” iha lia-loos, ita presiza husu ita-nia an: ‘Ha’u komprende di’ak liután lia-loos husi Bíblia ka lae? Ema haree ha’u nu’udar ema ne’ebé iha esperiénsia iha lia-loos ka lae?’ Bainhira oan sei bebé, ninia inan kontente atu fó susubeen no fó ai-han mamar ba nia. Maibé hanoin to’ok, oinsá inan ne’e sente se ninia oan ne’e boot ona no lakohi han hahán ne’ebé toos, hanesan etu tasak. Nune’e mós ho ita, ita kontente atu haree ita-nia estudante Bíblia nian la’o ba oin to’o dedika an no hetan batizmu. Maibé, oinsá se depois hetan tiha batizmu ema ne’e la kontinua la’o ba oin iha lia-loos? Ida-ne’e bele halo ita sente laran-tun, loos ka lae? (1 Kor 3:1-4) Ita hotu ne’ebé hanorin mós hakarak ita-nia estudante neineik-neineik atu sai mestre ida.

Atu uza ita-nia kbiit atu hanoin, ita presiza hanoin kle’an, no atu halo ida-ne’e ita presiza haka’as an. (Sal 1:1-3) Ita tenke kuidadu kona-ba atividade sira ne’ebé ita la presiza haka’as an atu uza ita-nia kakutak, hanesan haree televizaun ka halimar seluk. Ita labele husik buat sira-ne’e hapara ita atu hanoin didi’ak kona-ba buat ne’ebé importante liu. Atubele haburas ita-nia kbiit atu hanoin, ita presiza iha hakarak atu estuda Bíblia no livru sira husi atan “laran-metin no matenek”. (Mt 24:45-47) Importante duni atu iha programa atu lee Bíblia loroloron, maibé importante mós atu fó tempu ba Adorasaun Família nian no atu estuda ho didi’ak tema oioin husi Bíblia.

Irmaun Jerónimo, ne’ebé serbí nu’udar katuas ida ne’ebé vizita kongregasaun sira iha rai-Méxiku, hatete katak kuandu nia simu Livru Haklaken, nia estuda kedas. Nia mós fahe tempu atu estuda hamutuk ho nia kaben. Irmaun Jerónimo hatete: “Nu’udar kaben-na’in, ami iha toman atu lee Bíblia hamutuk loroloron, no ami uza livru sira hanesan broxura ‘Negeri yang Baik’ atu ajuda ami komprende buat ne’ebé ami lee.” Irmaun ida naran Ronald hatete katak nia sempre lee Bíblia tuir kongregasaun nia programa semana-semana nian. No mós kuandu nia estuda mesak, nia halo projetu kona-ba tema ida ka rua no buka informasaun durante semana balu nia laran. Ronald hatete: “Projetu sira-ne’e halo ha’u hein namanas ba loron ne’ebé ha’u sei estuda mesak.”

Oinsá ho Ita? Ita fó tempu ne’ebé to’o atu estuda Bíblia no atu hanoin kle’an kona-ba Maromak nia Liafuan ka lae? Ita treinu ita-nia kbiit atu hanoin, no haka’as an atu hetan esperiénsia atubele halo desizaun ruma tuir Bíblia nia matadalan ka lae? (Prov 2:1-7) Mai ita haka’as an atu treinu ita-nia kbiit atu hanoin hodi bele sai ema kristaun ne’ebé iha esperiénsia iha lia-loos, ne’ebé iha koñesimentu no matenek, no hatene buat ne’ebé di’ak husi buat ne’ebé aat!

[Dezeñu iha pájina 23]

Ita treinu hodi uza beibeik ita-nia kbiit atu hanoin