Skip to content

Skip to table of contents

Halo didiʼak knaar atu hanorin

Halo didiʼak knaar atu hanorin

Halo didiʼak knaar atu hanorin

“IMI bolu haʼu Mestre no Naʼi; imi dehan loos: haʼu nuneʼe duni.” (Joao 13:13) Jesus nia liafuan neʼe ba ninia dixípulu sira hatudu kona-ba ninia knaar nuʼudar mestre. Antes Jesus saʼe ba lalehan, nia haruka ninia dixípulu sira: “Neʼe duni, laʼo bá, hanorin nasaun hotu-hotu; . . . hanorin sira atu halo tuir buat hotu neʼebé haʼu haruka imi.” (Mt 28:19, 20) Apóstolu Paulo mós hatudu katak importante atu sai mestre kona-ba Maromak nia Liafuan. Nia fó konsellu ba katuas kristaun ida naran Timóteo: “Lee eskritura ba ema sira, haklaken no hanorin. . . . Halo didiʼak ó-nia knaar, saran ó-nia an tomak ba nia, atu ema hotu bele haree oinsá ó laʼo ba oin.”—1 Tim 4:13-15.

Ohin loron, hanesan iha tempu uluk, hanorin mak parte importante iha ita-nia serbisu haklaken no iha ita-nia reuniaun kristaun sira. Oinsá mak ita bele halo didiʼak ita-nia knaar atu hanorin? No oinsá mak ida-neʼe sei ajuda ita atu laʼo ba oin nuʼudar mestre kona-ba Maromak nia Liafuan?

Halo tuir Mestre Boot

Jesus nia dalan atu hanorin halo ema barak hakarak rona. Haree toʼok oinsá mak ninia liafuan kona sira neʼebé iha sinagoga iha Nazaré. Evanjellu Lucas hatete: “Sira hotu koʼalia diʼak kona-ba nia; hodi hakfodak, tan liafuan kmoʼok neʼebé sai husi nia ibun.” (Lc 4:22) Jesus nia dixípulu halo tuir sira-nia Mestre Boot nia ezemplu iha sira-nia serbisu haklaken. Tan neʼe, apóstolu Paulo fó laran-manas ba ninia maluk kristaun: “Imi buka halo tuir haʼu-nia hahalok, nuʼudar haʼu halo tuir Kristu.” (1 Kor 11:1) Tanba Paulo halo tuir Jesus nia dalan atu hanorin, nia sai mestre neʼebé diʼak atu ‘hanorin iha ema hotu nia oin no husi uma ba uma’.—Apos 20:20, MF.

Hanorin “iha lurón boot”

Iha Apostolu kapítulu 17, ita bele haree Paulo nia ezemplu diʼak kona-ba oinsá atu hanorin ho matenek iha ema barak nia oin. Iha neʼebá ita bele lee kona-ba Paulo nia vizita ba sidade Atenas, iha rai-Grésia. Fatin hotu neʼebé Paulo haree iha sidade neʼe, hanesan iha dalan, no iha fatin públiku, sempre iha estátua no lulik sira. Ita bele fiar katak ida-neʼe halo Paulo la kontente! Maski nuneʼe, nia la sai hirus demais. Maibé, nia koʼalia ho ema “iha sinagoga . . . no loron-loron iha lurón boot ho ema naran deʼit neʼebé hela iha neʼebá”. (Apos 17:16, 17) Neʼe mak ezemplu diʼak tebes ba ita! Kuandu ita koʼalia ba ema naran deʼit iha dalan neʼebé hatudu respeitu, laʼós atu duun sira, ita bele book sira atu rona lia-loos, no ikusmai sira bele sai livre husi relijiaun falsu.—Apos 10:34, 35; Apok 18:4.

Ema sira neʼebé rona Paulo nia haklaken iha merkadu, barak lakohi simu ninia mensajen. Ema balu mak filózofu, ka ema matenek, neʼebé iha hanoin neʼebé la hanesan ho lia-loos neʼebé Paulo haklaken. Kuandu Paulo nia rona-naʼin iha hanoin neʼebé la hanesan ho nia, nia hatudu nafatin respeitu. Ema balu bolu nia “manu-loriku”. Balu seluk dehan: “Nia hanorin kona-ba lulik malae ruma.”—Apos 17:18.

Maski nuneʼe, Paulo la hanoin demais kona-ba ninia rona-naʼin nia liafuan neʼebé hatún nia. Tuir loloos, kuandu ema husu Paulo atu esplika kona-ba buat neʼebé nia hanorin, nia uza oportunidade neʼe atu hatoʼo diskursu neʼebé diʼak, no ida-neʼe hatudu ninia matenek atu hanorin. (Apos 17:19-22; 1 Ped 3:15) Mai ita hanoin didiʼak kona-ba Paulo nia diskursu no haree oinsá mak ida-neʼe bele ajuda ita atu hadiʼa ita-nia matenek atu hanorin.

Uza informasaun neʼebé rona-naʼin gosta

Paulo hatete: “Ema Atenas sira, haʼu haree katak imi hotu hamtaʼuk Maromak. Basá wainhira haʼu . . . haree didiʼak imi-nia fatin santu sira, haʼu hetan altár ida ho liafuan hirak-neʼe: ‘Ba Maromak neʼebé ema la hatene’. Neʼe duni, ida neʼebé imi adora hodi la hatene, haʼu haklaken ba imi.”—Apos 17:22, 23.

Paulo haree didiʼak buat hotu neʼebé haleʼu nia. Husi buat neʼebé nia haree, nia aprende buat barak kona-ba ninia rona-naʼin sira. Ita mós bele aprende buat ruma kona-ba ita-nia rona-naʼin kuandu ita haree didiʼak buat neʼebé haleʼu ita. Porezemplu, sasán iha uma oin ka sinál sira iha odamatan bele hatudu buat barak. Se ita hatene rona-naʼin nia situasaun, ita sei bele uza liafuan neʼebé loos no koʼalia iha dalan neʼebé diʼak.—Kol 4:6.

Paulo la koʼalia iha dalan neʼebé duun ninia rona-naʼin. Nia haree katak maski ema Atenas “hamtaʼuk Maromak”, maibé ida-neʼe la tuir hanorin neʼebé loos. Paulo hatudu ho klaru kona-ba oinsá mak sira bele halaʼo sira-nia adorasaun ba Maromak neʼebé loos. (1 Kor 14:8) Tan neʼe, kuandu ita haklaken lia-foun diʼak Reinu nian, importante tebes ba ita atu koʼalia ho klaru no iha dalan neʼebé la duun ita-nia rona-naʼin!

Hatudu respeitu no la hili ema

Paulo kontinua hatete: “Maromak neʼebé halo mundu no buat hotu neʼebé iha nia, lalehan no rai nia Naʼi, la horik iha kadunan neʼebé ema nia liman mak halo; Nia la kuran ema nia liman atu serbí Nia basá Nia la kuran buat ida. Maibé Nia mak fó moris no iis no buat hotu.”—Apos 17:24.

Paulo dada nia rona-naʼin nia atensaun ba Maromak Jeová nuʼudar Ida neʼebé Fó Moris, nia halo ida-neʼe ho matenek hodi koʼalia kona-ba Aman Jeová nuʼudar “lalehan no rai nia Naʼi”. Ajuda ema laran-moos husi relijiaun no kultura oioin atu komprende katak moris hotu mai husi Maromak Jeová mak serbisu neʼebé espesiál tebes ba ita!—Sal 36:9.

Tuirmai Paulo hatete: “Husi ema ida deʼit, Nia halo ema tomak, . . . no Nia mak tau tempu sira no ida-ida nia fatin, atu ema hotu bele buka Maromak, maski sira raba iha nakukun laran atu bele hetan Nia, maski loloos nia la dook husi ita ida-ida.”—Apos 17:25-27.

Dalan neʼebé ita hanorin bele hatudu ba ema seluk ita adora Maromak hanesan saida. Maromak Jeová la hili ema, nia husik ema husi nasaun hotu atu buka no “bele hetan Nia”. Nuneʼe mós, ita hakarak atu koʼalia ba ema hotu neʼebé ita hasoru. Ita hakaʼas an atu ajuda ema sira neʼebé fiar ba Kriadór atu hakbesik ba nia no ida-neʼe bele lori bensaun neʼebé ba nafatin. (Tgo 4:8) Maibé, oinsá mak ita bele ajuda ema sira neʼebé ladún fiar katak Maromak iha? Ita halo tuir Paulo nia ezemplu. Haree toʼok buat neʼebé nia hatete tuirmai.

“Iha Nia ita moris, no book no hetan ita an, nuʼudar imi-nia poeta balun dehan tiha, ‘Basá ita mós Nia oan sira.’ Neʼe duni, tan ita Maromak nia oan, ita labele hanoin katak Maromak neʼe hanesan ilas neʼebé ema nia liman no matenek halo ho osan-mean ka osan-mutin ka fatuk.”—Apos 17:28, 29.

Atu Paulo nia rona-naʼin hatudu interese no simu buat neʼebé nia hatete, nia uza liafuan husi poeta sira neʼebé ema Atenas hatene ona. Ita mós hakarak atu koʼalia kona-ba buat ruma neʼebé ita-nia rona-naʼin hatene ona. Porezemplu, karik ita mós bele uza ilustrasaun iha Paulo nia karta ba ema ebreu: “Ema harii uma ida-ida, maibé Maromak harii buat hotu-hotu.” (Ebr 3:4) Hodi book ita-nia rona-naʼin atu hanoin kona-ba ilustrasaun neʼe bele ajuda sira atu rekoñese katak buat neʼebé ita hatoʼo mak loos. Mai ita haree dalan seluk tan husi Paulo nia diskursu hodi ita mós bele hanorin ho diʼak. Paulo hatoʼo diskursu hodi book rona-naʼin atu halo buat ruma.

Hatudu katak ita moris iha tempu ikus

Paulo hatete: “Maromak taka matan ba tempu neʼebé ema sei beik, maibé ohin Nia hakarak hodi kbiit katak ema hotu-hotu hakribi sala basá Nia marka tiha loron iha neʼebé Nia sei tesi lia ba mundu ho justisa husi ema ida neʼebé Nia foti.”—Apos 17:30, 31.

Hodi husik buat aat ba tempu uitoan, Maromak fó ita oportunidade atu hatudu sai saida mak loloos iha ita-nia laran. Tan neʼe, importante tebes atu ita fó sai katak ita moris duni iha tempu ikus no atu koʼalia ho laran-manas kona-ba bensaun neʼebé Maromak nia Reinu sei lori mai iha tempu neʼebé besik.—2 Tim 3:1-5.

Ema simu lia-loos iha dalan oioin

“Wainhira sira rona kona-ba moris-hiʼas husi mate sira leet, balun hahú hamnasa, maibé sira seluk hateten: ‘Ami hakarak rona ó koʼalia kona-ba buat neʼe dala seluk tan.’ Nuneʼe Paulo husik sira. Maibé balun tuir nia, hodi sai fiar-naʼin.”—Apos 17:32-34.

Ema balu karik simu kedas buat neʼebé ita hanorin, maibé ema seluk karik presiza tempu atu bele fiar. Hodi hanorin iha dalan neʼebé klaru no simples ita bele ajuda ema ida atu hatene lia-loos kona-ba Maromak Jeová. Ita sei sente kontente tebes tanba hatene katak Maromak uza ita atu dada ema seluk ba ninia Oan!—Joao 6:44.

Buat neʼebé ita bele aprende

Hodi hanoin didiʼak kona-ba Paulo nia diskursu, ita bele aprende buat barak kona-ba oinsá atu esplika lia-loos husi Bíblia ba ema seluk. Se ita iha knaar atu hatoʼo diskursu públiku iha kongregasaun, ita bele hakaʼas an atu halo tuir Paulo nia ezemplu hodi esplika lia-loos husi Bíblia iha dalan neʼebé fasil ba ema foun sira atu komprende no simu. Maski ita hakarak atu hatoʼo lia-loos iha dalan neʼebé klaru, maibé se karik iha ema foun neʼebé tuir ita-nia reuniaun, ita presiza kuidadu atu la hatún sira-nia fiar. Nuneʼe mós iha ita-nia serbisu haklaken, ita hakaʼas an atu hatudu respeitu ba ema no koʼalia iha dalan neʼebé book sira-nia laran. Hodi halo nuneʼe, ita hatudu katak ita halo tuir duni Paulo nia konsellu hodi kontinua ‘halo didiʼak knaar’ atu hanorin.

[Dezeñu iha pájina 30]

Paulo hanorin iha dalan neʼebé klaru, simples, no hatudu respeitu

[Dezeñu iha pájina 31]

Ita halo tuir Paulo hodi hanoin kona-ba ita-nia rona-naʼin nia sentimentu