Skip to content

Skip to table of contents

Tuir Kristu, ita-nia Ulun-Naʼin

Tuir Kristu, ita-nia Ulun-Naʼin

Tuir Kristu, ita-nia Ulun-Naʼin

DALA barak, ema neʼebé tuir ulun-naʼin iha mundu neʼe ikusmai sente la kontente. Maibé, neʼe la hanesan ho ema neʼebé tuir Kristu nuʼudar sira-nia Ulun-Naʼin. Jesus hatete: “Mai besik haʼu, imi hotu neʼebé kole no terus; haʼu sei fó kmaan ba imi. Simu haʼu-nia ukun bá hodi banati-tuir haʼu, tan haʼu laran-kmaus no haraik-an; no imi sei hetan hakmatek ba imi-nia klamar.” (Mt 11:28, 29) Jesus nia ukun fó kmaan no haksolok ba ema neʼebé tuir nia. Jesus hanoin ema kiʼik no ema neʼebé iha susar laran, no nia konvida sira atu simu ninia ukun. Maibé oinsá mak ita bele hatudu katak ita tuir Jesus nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin?

Apóstolu Pedro hakerek: “Kristu rasik terus tanba imi, hodi fó ezemplu ba imi atu imi mós laʼo tuir nia ain-fatin.” (1 Ped 2:21) Laʼo tuir Jesus nia ain-fatin, neʼe importante duni ka lae? Hanoin toʼok katak Ita tenke hakat liu rai neʼebé ema hakoi tiha bomba barak, no iha ema barak hamutuk ho Ita. Iha Ita-nia grupu, iha ema ida deʼit neʼebé hatene dalan atu laʼo liu fatin neʼe hodi la sama bomba sira. Ita sei hakaʼas an atu laʼo tuir ema neʼe nia ain-fatin, loos ka lae? Hanesan neʼe mós, atu ita bele moris ba nafatin, ita presiza duni atu halo tuir Jesus nia ezemplu iha ita-nia moris loroloron nian. Ita halo ida-neʼe hodi rona no halo tuir Jesus no mós ema neʼebé reprezenta nia.

Rona no halo tuir

Jesus ramata ninia diskursu iha foho ida hodi dehan: “Ema neʼebé rona haʼu-nia liafuan hirak-neʼe hodi moris tuir, nia hanesan ema matenek neʼebé harii nia uma iha fatuk leten; udan tau, mota tun, anin huu hasoru uma neʼe, maibé uma la monu basá hamriik iha fatuk leten.”—Mt 7:24, 25.

Jesus bolu ema neʼebé rona no moris tuir ninia liafuan nuʼudar “ema matenek”. Ita hatudu katak Ita respeitu no hafolin Kristu nia ezemplu hodi moris tuir ninia liafuan ka lae? Ka, Ita gosta atu halo tuir deʼit Jesus nia ukun-fuan balu neʼebé fasil ba Ita? Jesus hatete: “Haʼu halo nafatin buat neʼebé fó ksolok ba [Maromak].” (Joao 8:29) Mai ita hakaʼas an atu halo tuir ezemplu neʼe.

Jesus nia apóstolu sira hatudu ezemplu diʼak mai ita kona-ba halo tuir Kristu nuʼudar Ulun-Naʼin. Loron ida, Pedro dehan ba Jesus: “Ami husik buat hotu hodi tuir Ita.” (Mc 10:28) Loos, apóstolu sira hafolin duni Jesus nuʼudar sira-nia Ulun-Naʼin, no tan neʼe sira prontu atu husik buat barak hodi tuir nia.—Mt 4:18-22.

Halo tuir ema neʼebé reprezenta Kristu

Foin antes Jesus mate, nia esplika kona-ba dalan seluk atu ita bele tuir nia nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin. Jesus hatete: “Ema neʼebé simu ida neʼebé haʼu haruka simu haʼu.” (Joao 13:20) Jesus bolu ema kose-mina sira neʼebé sei reprezenta nia nuʼudar ninia “alin”. (Mt 25:40) Depois Jesus fila tiha ba lalehan, ninia “alin” sira simu knaar atu serbí nuʼudar “Kristu nia manu-ain” hodi konvida ema seluk atu hadame malu ho Maromak Jeová. (2 Kor 5:18-20) Sin, hodi simu Kristu nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin, ita presiza duni atu halo tuir ninia “alin” sira.

Tan neʼe, importante ba ita atu hanoin kona-ba oinsá ita halo tuir Bíblia nia matadalan sira neʼebé ita simu liuhusi ita-nia livru sira. Hodi estuda Bíblia no tuir reuniaun, ita hetan ajuda atu hanoin nafatin kona-ba Kristu nia liafuan. (2 Ped 3:1, 2) Ita hatudu katak ita agradese duni ba hanorin sira-neʼe hodi simu beibeik ho laran informasaun neʼebé ita lee no rona. Maibé oinsá se ita rona dala barak ona kona-ba konsellu ruma? Porezemplu, Maromak nia Liafuan haruka ema kristaun sira atu kaben deʼit “iha Naʼi”. (1 Kor 7:39) Ba tinan atus ida liu, Livru Haklaken esplika beibeik kona-ba matadalan neʼe. Klaru katak Kristu nia alin sira hanoin duni ita-nia relasaun ho Maromak hodi hakerek informasaun kona-ba neʼe no mós kona-ba konsellu seluk husi Bíblia. Hodi simu hanorin sira-neʼe, ita bele hatudu katak ita tuir Jesus Kristu nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin.

Provérbios 4:18 hatete: “Ema loos sira-nia dalan mak hanesan loro-matan nia naroman neʼebé kontinua sai nabilan liu toʼo loron fahe-rua.” Sin, Jesus ukun ninia povu iha dalan neʼebé ajuda sira atu laʼo ba oin nafatin. Tan neʼe, dalan seluk atu halo tuir Jesus nia “alin” sira mak hodi simu ho laran informasaun foun husi ‘atan laran-metin no matenek’ neʼebé esplika kona-ba oinsá atu komprende lia-loos husi Bíblia.—Mt 24:45.

Ita mós hatudu respeitu ba Kristu nia “alin” sira hodi halo tuir irmaun sira neʼebé simu knaar atu tau matan ba kongregasaun kristaun. Apóstolu Paulo hatete: “Rona imi-nia naʼi-ulun sira no halo tuir buat neʼebé sira dehan ba imi, basá sira tau matan ba imi.” (Ebr 13:17) Porezemplu, karik katuas ida esplika ba Ita kona-ba tansá mak importante atu halaʼo Adorasaun Família nian semana-semana ka koʼalia kona-ba oinsá mak Ita bele hadiʼa Ita-nia serbisu haklaken. Ka, karik katuas neʼebé iha knaar atu vizita kongregasaun sira fó matadalan husi Bíblia kona-ba oinsá atu halaʼo ita-nia moris nuʼudar ema kristaun. Kuandu ita simu no halo tuir konsellu hanesan neʼe, ita hatudu katak ita tuir Jesus nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin.

Iha mundu neʼe, ema barak la kontente ho dalan neʼebé ulun-naʼin sira halaʼo sira-nia ukun. Maibé Kristu halaʼo ninia ukun ho domin no ita haksolok atu tuir nia! Tan neʼe, mai ita tuir Kristu nuʼudar ita-nia Ulun-Naʼin no respeitu sira hotu neʼebé nia uza daudauk ohin loron.

[Dezeñu iha pájina 27]

Ita simu Bíblia nia konsellu kona-ba kaben ho ema neʼebé fiar la hanesan ka lae?