Skip to content

Skip to table of contents

“Fó kmaan ba sira hotu neʼebé tanis”

“Fó kmaan ba sira hotu neʼebé tanis”

“Fó kmaan ba sira hotu neʼebé tanis”

“Jeová kose mina haʼu . . . atu fó kmaan ba sira hotu neʼebé tanis.”—ISA 61:1, 2.

1. Jesus halo saida ba ema neʼebé tanis no triste? Tanbasá?

JESUS KRISTU hatete: “Haʼu-nia ai-han mak halo tuir Ida neʼebé haruka haʼu mai nia hakarak, hodi halaʼo nia serbisu.” (Joao 4:34) Nuʼudar Jesus halaʼo serbisu neʼebé Maromak fó ba nia, nia haleno ninia Aman nia hahalok furak sira, hanesan domin boot neʼebé Maromak Jeová hatudu ba ema. (1 Joao 4:7-10) Apóstolu Paulo koʼalia kona-ba dalan ida neʼebé Maromak Jeová hatudu domin hodi bolu Nia nuʼudar “Maromak ksolok hotu nian”. (2 Kor 1:3) Jesus hatudu domin hanesan neʼe hodi kumpre liafuan neʼebé profeta Isaías hatete nanis. (Lee Isaías 61:1, 2. *) Jesus lee liafuan neʼe iha sinagoga iha Nazaré no hatete katak liafuan neʼe sai loos ba nia rasik. (Lc 4:16-21) Durante tempu neʼebé nia halaʼo ninia knaar iha rai, nia fó kmaan ba ema neʼebé tanis no triste hodi fó aten-brani ba sira no ajuda sira atu sente dame iha laran.

2, 3. Tanbasá mak ema kristaun presiza halo tuir Jesus nia ezemplu hodi fó ksolok no kmaan ba ema seluk?

2 Ema kristaun hotu presiza halo tuir Jesus nia ezemplu hodi fó ksolok no kmaan ba ema neʼebé triste. (1 Kor 11:1) Paulo hatete: “Fó aten-barani ba malu, hametin malu.” (1 Tes 5:11) Ema iha mundu neʼe presiza duni atu hetan kmaan liuliu tanba ita moris iha ‘loron ikus sira neʼebé iha susar barak’. (2 Tim 3:1) Iha mundu tomak, ema neʼebé laran loos hetan susar no terus husi ema aat nia hahalok no liafuan, no sira sente laran-kraik no triste kona-ba neʼe.

3 Hanesan Bíblia fó-hatene nanis, iha loron ikus sira-neʼe, ema barak “hanoin deʼit sira an hodi buka osan; loko-an, no foti-an; abuzadór; sira sei refila sira-nia aman inan sira, la hatene fó-agradese, la hatene Maromak; la hatene sadiʼa maluk no laran-nakali, konta ema nia vida, la tuir ukun-fuan, fuik no buat diʼak hotu nia funu-balun, traidór, bulak tan loko-an, hodi hakarak deʼit buka sira rasik nia ksolok liu fali hadomi Maromak”. No ema nia hahalok aat sira-neʼe sai “aat ba aat liu”.—2 Tim 3:2-4, 13.

4. Ohin loron, situasaun iha mundu neʼe sai oinsá?

4 Buat sira-neʼe la halo ita hakfodak tanba Maromak nia Liafuan hatete ho klaru katak “mundu tomak sei iha aat-naʼin nia ukun”. (1 Joao 5:19) “Mundu tomak” neʼe inklui polítika, relijiaun no negósiu, no mós dalan oioin neʼebé Satanás uza atu habelar ninia lia-bosok. Ita la duvida katak Diabu Satanás mak “ukun-naʼin mundu neʼe nian” no “maromak mundu neʼe nian”. (Joao 14:30; 2 Kor 4:4) Situasaun iha mundu neʼe sai aat ba beibeik tanba nia laran-nakali tebes hodi hatene katak ninia tempu besik ona rohan. (Apok 12:12) Ita sente kmaan duni hodi hatene katak lakleur tan Maromak sei halakon Satanás ho mundu aat neʼe, no katak lia neʼebé Satanás hasaʼe kona-ba Jeová nia direitu atu ukun sei rezolve!—Gênesis kapítulu 3; Jó kapítulu 2.

Lia-foun diʼak haklaken iha mundu tomak

5. Oinsá mak Jesus nia liafuan kona-ba serbisu haklaken sai loos daudauk?

5 Iha tempu susar sira-neʼe, Jesus nia liafuan tuirmai sai loos daudauk, nia hatete: “Lia-foun reinu nian neʼe, ema sei haklaken iha mundu tomak hodi fó sasin ba povu hotu. Iha oras neʼebá, buat hotu nia rohan sei toʼo mai.” (Mt 24:14) Ohin loron, Testemuña ba Jeová naʼin-7.500.000 liu iha kongregasaun 107.000 liu iha mundu tomak halaʼo serbisu haklaken no hanorin kona-ba Maromak nia Reinu ka ukun hodi halo tuir Jesus nia ezemplu. (Mt 4:17) Liuhusi serbisu haklaken neʼe, ema barak neʼebé tanis no triste hetan kmaan no ksolok. Iha tinan rua deʼit nia laran, ema naʼin-570.601 hetan batizmu nuʼudar Testemuña ba Jeová!

6. Ita hanoin oinsá kona-ba serbisu haklaken neʼebé halaʼo daudauk?

6 Agora daudauk, Testemuña ba Jeová halo no fahe livru sira neʼebé esplika Bíblia iha língua 500 liu. Toʼo ohin loron, la iha organizasaun seluk neʼebé halo serbisu boot hanesan neʼe! Maski Satanás mak domina mundu aat neʼe, maibé ho ajuda husi Maromak nia espíritu santu, Testemuña sira badinas nafatin halo Maromak nia serbisu no kontinua aumenta ba beibeik. Tanba serbisu haklaken neʼe halaʼo iha mundu tomak, ema hotu neʼebé simu mensajen husi Bíblia hetan kmaan no ksolok hanesan mós ho Jeová nia povu.

Fó ksolok ba maluk fiar-naʼin sira

7. (a) Tanbasá mak Maromak la halakon kedas problema hotu neʼebé ita hasoru? (b) Oinsá mak ita hatene katak ita bele tahan hasoru susar no terus oioin?

7 Iha mundu neʼebé nakonu ho susar, ita hotu sei hasoru terus oioin. Ita la bele hein Maromak atu halakon kedas problema hotu neʼebé ita hasoru ohin loron tanba seidauk toʼo tempu neʼebé nia sei halakon buat aat hotu. Nuʼudar ita hein ba tempu neʼe, karik ema sei fó-terus ba ita tanba ita-nia fiar, no ida-neʼe sei koko ita-nia laran-metin ba Maromak no ba ninia direitu atu ukun. (2 Tim 3:12) Maibé, hodi simu ajuda no ksolok husi ita-nia Aman iha lalehan, ita bele sai hanesan ema kristaun kose-mina sira iha Tesalónika iha tempu uluk, neʼebé tahan hasoru susar no terus oioin ho “laran-metin no fiar”.—Lee 2 Tesalonika 1:3-5.

8. Oinsá mak Bíblia hatudu katak Jeová fó ksolok ba ninia atan sira?

8 Ita la duvida katak Maromak Jeová sei fó ksolok ba ninia atan sira hodi tuir sira ida-idak nia presiza. Porezemplu, kuandu Liurai-Feto Isabel hakarak atu oho profeta Elias, Elias sai taʼuk no halai. Nia laran-tun tebes no hatete katak nia hakarak mate deʼit. Maibé, Jeová la siʼak nia. Jeová fó kmaan no fó aten-brani ba nia atubele kontinua halaʼo ninia serbisu nuʼudar profeta. (1 Reis 19:1-21) Ezemplu ida tan neʼebé hatudu oinsá Jeová fó ksolok ba ninia povu mak hodi ajuda kongregasaun kristaun iha apóstolu sira-nia tempu. Bíblia hatete katak kongregasaun iha Judeia, Galileia no Samaria tomak ‘hetan dame no hamriik metin liután’. No mós, nuʼudar kongregasaun “laʼo hodi taʼuk Naʼi [Jeová], no ho ksolok espíritu santu nian, nia [sai] barak ba beibeik”. (Apos 9:31) Ita agradese tebes ba Jeová katak ohin loron nia mós fó ksolok mai ita liuhusi ninia espíritu santu!

9. Tanbasá mak aprende liután kona-ba Jesus lori kmaan mai ita?

9 Nuʼudar ema kristaun, ita hetan kmaan hodi aprende liután kona-ba Jesus no hodi laʼo tuir ninia ain-fatin. Jesus hatete: “Mai besik haʼu, imi hotu neʼebé kole no terus; haʼu sei fó kmaan ba imi. Simu haʼu-nia ukun bá hodi banati-tuir haʼu, tan haʼu laran-kmaus no haraik-an; no imi sei hetan hakmatek ba imi-nia klamar. Basá haʼu-nia ukun mamar, haʼu-nia naha kmaan.” (Mt 11:28-30) Hodi aprende oinsá mak Jesus hatudu domin no laran-diʼak ba ema, no hodi hakaʼas an atu halo tuir ninia ezemplu, ita bele hetan kmaan maski hasoru susar ruma.

10, 11. Sé deʼit mak bele fó kmaan ba ema seluk iha kongregasaun laran?

10 Ita mós bele hetan kmaan husi ita-nia maluk kristaun sira. Porezemplu, hanoin toʼok oinsá katuas sira iha kongregasaun ajuda irmaun-irmán sira neʼebé iha susar laran. Dixípulu Tiago hatete: “Iha imi-nia leet iha ema ruma neʼebé moras [iha dalan espirituál]? Nia sei bolu katuas sira iha kongregasaun, no sira sei halo orasaun ba nia.” Ida-neʼe bele lori rezultadu diʼak saida? “Orasaun neʼebé ho fiar sei kura ema neʼebé moras, no Jeová sei halo nia hamriik. No mós, se nia halo tiha sala, nia sei hetan perdua.” (Tgo 5:14, 15, MF) Maibé irmaun-irmán seluk mós bele fó kmaan no ksolok ba sira neʼebé presiza ajuda.

11 Porezemplu, dala barak fasil liu ba feto sira atu koʼalia ho feto seluk kona-ba sira-nia problema. Nuneʼe, liuliu irmán sira neʼebé idade ona no iha esperiénsia barak bele fó konsellu diʼak ba irmán sira neʼebé idade kiʼik liu. Karik sira neʼebé idade ona mós uluk hasoru situasaun neʼebé hanesan iha sira-nia moris. Hodi rona didiʼak no hatudu laran-diʼak, sira bele fó kmaan ba irmán joven sira. (Lee Tito 2:3-5.) Klaru katak katuas sira no ita hotu iha kongregasaun bele “fó aten-barani ba sira neʼebé taʼuk” ka sira neʼebé laran-tun, no ita presiza duni atu halo nuneʼe. (1 Tes 5:14, 15) No diʼak mós atu la haluha katak Maromak “fó ksolok mai ita hotu iha ita-nia susar tomak atu ita bele konsola sira neʼebé iha susar laran”.—2 Kor 1:4.

12. Tanbasá mak importante atu tuir reuniaun kristaun sira?

12 Dalan importante ida atu ita hetan kmaan mak hodi tuir reuniaun kristaun sira. Informasaun husi Bíblia neʼebé ita rona iha reuniaun sira-neʼe fó laran-manas mai ita. Porezemplu, Bíblia hatete katak hodi hatoʼo diskursu, Judas no Silas “hametin maun-alin sira ho liafuan barak”. (Apos 15:32) No mós, antes no depois reuniaun, ita iha oportunidade atu fó laran-manas ba malu. Tan neʼe, maski ita iha susar laran, diʼak atu kontinua tuir reuniaun duké hadook an husi ita-nia maluk kristaun sira, tanba ida-neʼe sei la ajuda ita atu rezolve ita-nia problema. (Prov 18:1) Nuneʼe, diʼak atu ita halo tuir apóstolu Paulo nia konsellu, neʼebé dehan: “Ita hanoin oinsá ita bele hakaʼas malu atu hadomi no halo hahalok diʼak, hodi la haluha atu halibur an, nuʼudar balun halo daudaun ona, maibé fó laran-manas ba malu; liuliu tan imi haree katak loron neʼe besik ona mai.”—Ebr 10:24, 25.

Hetan ksolok husi Bíblia

13, 14. Oinsá mak ita bele hetan ksolok husi Bíblia?

13 Maski ita hetan batizmu ona ka foin komesa atu aprende kona-ba Maromak no ninia hakarak, ita bele hetan ksolok husi Maromak nia Liafuan, Bíblia. Paulo hatete: “Basá buat neʼebé uluk hakerek tiha ona, hakerek duni atu hanorin ita, atu ho laran makaʼas iha terus no ho ksolok neʼebé mai husi Eskritura, ita bele hetan esperansa.” (Rom 15:4) Bíblia bele fó ksolok mai ita no ajuda ita atu “hetan kbiit no hadiʼa an ba hahalok diʼak sira”. (2 Tim 3:16, 17) Sin, lia-loos kona-ba Maromak nia hakarak no esperansa kona-ba futuru lori kmaan no ksolok mai ita. Tan neʼe, mai ita kontinua lee no estuda Maromak nia Liafuan no ita-nia livru sira neʼebé fó ksolok ba ita no ajuda ita iha dalan oioin.

14 Jesus fó ezemplu diʼak ba ita kona-ba uza Eskritura sira atu hanorin no fó ksolok ba ema seluk. Porezemplu, kuandu nia moris hiʼas fali, nia mosu ba ninia dixípulu naʼin-rua no “hanorin Eskritura” ba sira. Ida-neʼe halo sira-nia laran manas. (Lc 24:32) Hanesan Jesus, apóstolu Paulo mós hanorin “husi Eskritura”. Iha Bereia, ema neʼebé rona nia “simu liafuan ho laran-haksolok no buka-hatene didiʼak eskritura loron-loron”. (Apos 17:2, 10, 11) Nuneʼe, importante tebes ba ita neʼebé moris iha tempu susar nia laran atu lee Bíblia loroloron no mós ita-nia livru sira hodi simu kmaan no ksolok!

Dalan seluk tan atu fó ksolok ba malu

15, 16. Ita bele halo saida deʼit atu ajuda no fó ksolok ba ita-nia maluk kristaun?

15 Ita bele halo buat barak atu ajuda no fó ksolok ba ita-nia maluk kristaun. Porezemplu, ita bele ajuda irmaun-irmán neʼebé moras ka idade ona hodi bá sosa sasán ba sira. Ita mós bele ajuda ita-nia maluk balu hodi halo serbisu oioin tuir sira-nia presiza. Hodi halo nuneʼe, ita bele hatudu katak ita buka sira-nia diʼak. (Flp 2:4) Karik ita mós bele gaba ita-nia maluk fiar-naʼin nia hahalok diʼak, hanesan domin, aten-brani, no fiar.

16 Atu fó ksolok ba irmaun-irmán neʼebé idade ona, ita bele vizita sira no rona kona-ba sira-nia esperiénsia iha tempu uluk no kona-ba bensaun sira neʼebé sira hetan iha sira-nia serbisu ba Jeová. Rezultadu mak sira bele fó laran-manas no fó ksolok fali mai ita! Ita mós bele lee Bíblia ka ita-nia livru ruma hamutuk ho sira. Karik ita bele estuda hamutuk lisaun husi Livru Haklaken ka informasaun neʼebé ita sei uza iha Estudu Bíblia iha Kongregasaun ba semana neʼe. Ita bele haree DVD kona-ba Bíblia hamutuk. Karik ita mós bele lee ka konta esperiénsia balu husi ita-nia livru sira neʼebé fó laran-manas ba sira.

17, 18. Tansá mak ita bele fiar katak Maromak Jeová sei ajuda ita no fó ksolok mai ita?

17 Se ita hatene katak ita-nia irmaun ka irmán ida presiza hetan ksolok, ita bele halo orasaun kona-ba nia. (Rom 15:30; Kol 4:12) Nuʼudar ita rasik hasoru susar oioin iha ita-nia moris no mós hakaʼas an atu fó kmaan ba ema seluk, ita bele iha fiar hanesan David neʼebé dehan: “Soe ó-nia todan ba Jeová, no nia rasik sei apoia ó. Nia sei nunka husik ema loos atu monu.” (Sal 55:22) Sin, Maromak Jeová sempre ajuda ita no fó ksolok mai ita neʼebé laran-metin ba nia.

18 Maromak hatete ba ninia atan sira iha tempu uluk: “Haʼu, haʼu mak Ida neʼebé fó ksolok ba imi.” (Isa 51:12) Ohin loron mós, Jeová fó ksolok ba ita, no nia haraik bensaun ba ita-nia hakaʼas-an atu fó ksolok ba ema seluk neʼebé iha susar laran. Maski ita iha esperansa atu bá lalehan ka moris ba nafatin iha rai, ita ida-idak bele hetan kmaan husi apóstolu Paulo nia liafuan neʼebé nia hakerek ba ema kristaun kose-mina sira: “Ita Naʼi Jesus Kristu rasik, no Maromak, ita Aman, neʼebé hadomi ita no haraik tiha mai ita ksolok rohan-laek no esperansa loloos husi grasa, fó ksolok ba imi-nia fuan no hametin imi iha buat hotu neʼebé imi halo eh dehan.”—2 Tes 2:16, 17.

[Nota–rodapé]

^ par. 1 Isaías 61:1, 2: “1 Espíritu Naʼi Jeová Ukun-Naʼin Boot Liu nian iha haʼu, tanba Jeová kose mina haʼu atu hatoʼo lia-foun diʼak ba sira neʼebé laran-maus. Nia haruka haʼu atu falun ema neʼebé laran-kanek, atu fó sai liberdade ba sira neʼebé dadur no loke ema dadur sira-nia matan; 2 atu fó sai Jeová nia tinan rahun-kmanek nian no ita-nia Maromak nia loron hirus nian; atu fó kmaan ba sira hotu neʼebé tanis.”

Ita hanoin-hetan?

• Ita-nia serbisu haklaken halaʼo toʼo neʼebé?

• Ita bele halo saida deʼit atu fó ksolok ba ema seluk?

• Oinsá mak Bíblia hatudu katak Jeová fó ksolok ba ninia atan sira?

[Pergunta estudu nian]

[Dezeñu iha pájina 28]

Ita hola parte atu fó kmaan ba ema neʼebé iha susar laran ka lae?

[Dezeñu iha pájina 30]

Maski joven ka idade ona, ita hotu bele fó laran-manas ba malu