Skip to content

Skip to table of contents

Mai ita haksolok hamutuk!

Mai ita haksolok hamutuk!

Mai ita haksolok hamutuk!

OHIN loron, susar tebes ba ema atu sente kontente no haksolok. Moris iha tempu modernu halo ema la ransu malu no halo sira moris mesamesak, liuliu iha sidade boot sira. No ema barak sente susar tebes atu fó sai sira-nia sentimentu ba ema seluk.

Matenek-naʼin ida neʼebé estuda kona-ba saúde mentál, naran Alberto Oliverio, hatete: “Sente mesak sai buat neʼebé baibain deʼit.” Nia hatete katak iha sidade boot, ema neʼebé sente mesak aumenta ba beibeik. Nia hatutan tan katak moris iha sidade boot “halo ema la liga sira-nia kolega serbisu, viziñu, ka ema neʼebé serbisu iha loja”. Dala barak, sente mesak bele halo ema hetan moras depresaun.

Maibé, ita ema kristaun la hanesan ho ema iha mundu neʼe. Apóstolu Paulo hakerek: “Haksolok nafatin.” (1 Tes 5:16) Ita iha razaun barak atu sente kontente no haksolok hamutuk tanba ita adora Jeová, Maromak Aas Liu Hotu; ita hatene lia-loos husi Bíblia; ita iha esperansa atu hetan salvasaun no moris rohan-laek; no ita mós bele ajuda ema seluk atu hetan bensaun sira-neʼe.—Sal 106:4, 5; Jer 15:16; Rom 12:12.

Haksolok hamutuk mak hahalok neʼebé importante tebes nuʼudar ema kristaun loos. Tan neʼe, ita apoia Paulo nia liafuan ba maluk kristaun iha Filipe, neʼebé dehan: “Haʼu sei haksolok hodi halo parte imi-nia ksolok, no imi mós sei haksolok no halo parte haʼu-nia ksolok.” (Flp 2:17, 18) Iha eskritura neʼe, Paulo koʼalia dala rua kona-ba haksolok no halo parte iha maluk nia ksolok.

Klaru katak ema kristaun presiza kuidadu atu la hadook an husi maluk kristaun. Se ita hadook an husi ita-nia irmaun-irmán sira, oinsá mak ita bele halo tuir Paulo nia konsellu atu “haksolok iha Naʼi” hamutuk ho sira?—Flp 3:1.

Haksolok hamutuk ho ita-nia maluk fiar-naʼin

Kuandu Paulo hakerek ninia karta ba maluk kristaun iha Filipe, karik nia iha ona dadur laran iha Roma tanba serbisu haklaken. (Flp 1:7; 4:22) Maibé ida-neʼe la halakon ninia laran-manas ba serbisu haklaken. Duké sai laran-tun, nia kontente atu serbí Jeová ho ninia forsa tomak no prontu atu ‘fakar ninia raan’. (Flp 2:17) Paulo hatudu katak ema nia haksolok la depende ba ninia situasaun. Maski nia iha dadur laran, nia hatete: “Haʼu haksolok; haʼu laran la susar ida.”—Flp 1:18.

Paulo harii ona kongregasaun iha Filipe no hadomi tebes nia maluk sira iha neʼebá. Nia mós hatene katak nia bele fó laran-manas ba sira hodi fahe haksolok neʼebé nia hetan hodi serbí Jeová. Tan neʼe, nia hakerek: “Haʼu hakarak katak imi hatene neʼe, maun-alin sira, katak buat neʼebé mosu mai haʼu tulun duni atu habelar evanjellu. Loloos, funu-naʼin sira neʼebé iha pretóriu laran no mós sira neʼebé iha uma boot nia liʼur hatene katak haʼu iha dadur laran tanba Kristu.” (Flp 1:12, 13) Hodi fahe ninia esperiénsia diʼak mak dalan ida neʼebé Paulo haksolok hamutuk ho ninia maluk sira iha Filipe. Ita mós bele fiar katak ema kristaun sira iha Filipe mós sente haksolok hamutuk ho Paulo. Maibé, atu sente haksolok, sira labele sente laran-tun hodi hanoin demais kona-ba susar neʼebé Paulo hasoru. Duké halo nuneʼe, sira presiza halo tuir ninia ezemplu diʼak. (Flp 1:14; 3:17) Liután neʼe, sira mós bele kontinua halo orasaun kona-ba Paulo no halo buat hotu neʼebé sira bele atu ajuda nia.—Flp 1:19; 4:14-16.

Ita mós haksolok hanesan Paulo ka lae? Ita hakaʼas an atu hanoin kona-ba buat diʼak iha ita-nia moris no mós iha ita-nia serbisu kristaun ka lae? Kuandu ita ransu ho ita-nia irmaun-irmán sira, diʼak atu haksolok hamutuk hodi koʼalia kona-ba ita-nia serbisu haklaken. Atu halo nuneʼe, ita la presiza hein toʼo tempu neʼebé ita hetan esperiénsia kapás tebes. Karik ita book ema atu hakarak hatene liután kona-ba ita-nia mensajen hodi uza dalan diʼak atu komesa koʼalia ho nia. Karik ita koʼalia hamutuk ho uma-naʼin kona-ba eskritura ida husi Bíblia. Ka karik ema neʼebé ita hasoru iha ita-nia haklaken-fatin hatene ona katak ita Testemuña ba Jeová, no ida-neʼe deʼit mós bele fó sasin diʼak ba sira. Hodi konta esperiénsia hanesan neʼe ba malu, ita bele haksolok hamutuk.

Ema barak husi Jeová nia povu fó sira-nia tempu no forsa atu apoia serbisu haklaken. Irmaun-irmán barak serbí nuʼudar pioneiru, katuas neʼebé iha knaar atu vizita kongregasaun sira, misionáriu, no mós sira neʼebé serbisu atu harii reuniaun-fatin iha rai seluk. Klaru katak sira haksolok hodi halo nuneʼe. Ita sente kontente no haksolok hamutuk ho sira ka lae? Se nuneʼe, mai ita hatudu katak ita agradese ba sira neʼebé ‘serbisu ba Maromak nia reinu’. (Kol 4:11) Kuandu ita halibur malu iha reuniaun kongregasaun nian ka iha reuniaun boot sira, ita bele fó laran-manas ba sira. Ita mós bele halo tuir sira-nia ezemplu. No ita bele buka “fatin no tempu” atu rona sira-nia esperiénsia no simu laran-manas husi sira hodi hatudu laran-luak ba sira, karik hodi konvida sira atu han hamutuk.—Flp 4:10.

Haksolok hamutuk ho sira neʼebé hasoru susar

Hodi tahan hasoru susar oioin no terus husi ema neʼebé kontra hasoru Paulo, ida-neʼe fó forsa ba Paulo atu laran-metin nafatin ba Jeová. (Kol 1:24; Tgo 1:2, 3) Nia mós hatene katak ninia maluk sira iha Filipe mós sei hasoru susar neʼebé hanesan no sira sei hetan laran-manas husi ninia ezemplu, ida-neʼe halo nia sente kontente no haksolok hamutuk ho sira. Tan neʼe, nia hakerek: “Husi Kristu, imi simu grasa, la’ós deʼit atu fiar iha Kristu, maibé mós atu terus tanba nia. Ohin, imi halo parte iha funu ida deʼit, funu neʼebé imi haree haʼu halo ona no sei halo daudaun.”—Flp 1:29, 30.

Ohin loron mós, ema fó-terus ita tanba ita-nia serbisu haklaken. Dala ruma ita hetan violénsia makaʼas, maibé baibain ita hetan susar iha dalan seluk. Karik ema neʼebé husik lia-loos mak duun matak ita, ita-nia família mak koʼalia aat ita, ka kolega serbisu ka kolega eskola mak goza ita. Jesus fó-hatene nanis katak ita sei hasoru susar sira-neʼe atu ita la hakfodak ka laran-tun, maibé atu ita haksolok. Nia dehan: “Ksolok ba imi wainhira, tanba haʼu, ema hateten aat imi, duni imi no bobar lia-bosok hasoru imi. Imi haksolok bá, foti neon bá, basá imi-nia kolen boot liu iha lalehan.”—Mt 5:11, 12.

Tan neʼe, ita lalika hakfodak no taʼuk kuandu ita rona katak ema fó-terus makaʼas ba ita-nia maluk sira iha rai balu. Duké sente hanesan neʼe, ita presiza haksolok tanba sira laran-metin nafatin. Ita mós bele halo orasaun ba sira hodi husu Jeová nia ajuda atu hametin sira-nia fiar no atu ajuda sira tahan. (Flp 1:3, 4) Maski ita la bele halo buat barak atu ajuda irmaun-irmán sira-neʼe, maibé ita bele ajuda ita-nia maluk sira neʼebé hasoru susar oioin iha ita-nia kongregasaun. Ita bele hakbesik ba sira no ajuda sira. Dala ruma, ita mós bele buka oportunidade atu haksolok hamutuk ho sira hodi konvida sira atu tuir ita-nia Adorasaun Família nian, haklaken hamutuk, ka halimar hamutuk.

Loos duni, ita iha razaun barak atu haksolok hamutuk! Maski ema barak iha mundu neʼe hakarak moris mesamesak, maibé mai ita kontinua haksolok hamutuk ho ita-nia maluk sira. Hodi halo nuneʼe, ita bele haburas domin no unidade iha kongregasaun laran, no mós haksolok hamutuk ho ita-nia maluk kristaun iha mundu tomak. (Flp 2:1, 2) Sin, mai ita halo tuir Paulo nia konsellu neʼebé dehan: “Haksolok iha Naʼi nafatin, dala ida tan haʼu dehan: Haksolok bá!”—Flp 4:4.

[Dezeñu iha pájina 6]

Globe: Courtesy of Replogle Globes