Skip to content

Skip to table of contents

Ajuda ema atu “hadeer”

Ajuda ema atu “hadeer”

Ajuda ema atu “hadeer”

“Imi hatene ona tempu; oras neʼe tempu ona ba imi atu hadeer.”—ROM 13:11.

ITA BELE HATÁN?

Tanbasá mak importante atu ita hadeer hela iha dalan espirituál?

Tanbasá mak ita presiza haree ema nia situasaun?

Tanbasá mak ita presiza hatudu laran-diʼak ba ema kuandu ita haklaken?​

1, 2. Ema barak presiza hadeer liuliu iha dalan saida?

TINAN-TINAN, ema rihun ba rihun lakon sira-nia moris tanba sira sai matan-dukur kuandu sira lori karreta no ikusmai asidente mosu. Ema seluk lakon sira-nia serbisu tanba sira la hadeer sedu atu bá serbisu tuir oras, ka dukur hela durante serbisu. Maibé matan-dukur iha dalan espirituál bele lori rezultadu aat liu. Tan neʼe, Bíblia hatete: “Rahun-diʼak ba ema neʼebé hadeer hela.”—Apok 16:14-16.

2 Nuʼudar Jeová nia loron boot besik daudaun, ema barak iha mundu sei toba-dukur hela iha dalan espirituál. Igreja nia ulun-naʼin balu mós hatete katak sira-nia ema “toba-dukur hela”. Entaun, toba-dukur iha dalan espirituál katak sá? Tanbasá mak importante ba ema kristaun loos atu hadeer hela no matan-moris? Oinsá mak ita bele ajuda ema atu hadeer iha dalan espirituál?

TOBA-DUKUR IHA DALAN ESPIRITUÁL KATAK SÁ?

3. Ema neʼebé toba-dukur iha dalan espirituál hatudu hahalok saida?

3 Baibain, ema neʼebé toba-dukur la book an. Maibé, ema neʼebé toba-dukur iha dalan espirituál, karik sira okupadu tebes ho buat neʼebé la bele ajuda sira atu iha relasaun diʼak ho Maromak. Karik sira okupadu ho moris loroloron nian ka buka haksolok, naran-boot, ka rikusoin. Tan neʼe, sira ladún hanoin kona-ba sira-nia presiza atu hametin sira-nia relasaun ho Maromak. Maibé, ema neʼebé matan-moris iha dalan espirituál hatene katak ita moris iha “loron ikus”, tan neʼe sira hakaʼas an atu halo tuir Maromak nia hakarak.—2 Ped 3:3, 4; Lc 21:34-36.

4. Iha dalan saida deʼit mak ita bele “toba-dukur nuʼudar ema seluk”?

4 Lee 1 Tesalonika 5:4-8. Iha eskritura neʼe, apóstolu Paulo hatete ba ema kristaun sira atu “labele toba-dukur nuʼudar ema seluk”. Iha dalan saida deʼit mak ita bele “toba-dukur”? Dalan ida mak hodi la hafolin Jeová nia matadalan kona-ba morál. Dalan ida seluk tan mak hodi la hanoin katak tempu neʼebé Jeová sei halakon ema aat sira besik ona atu mai. Nuneʼe, ita tenke kuidadu duni atu la husik ema neʼebé toba-dukur iha dalan espirituál book ita atu hanoin hanesan sira ka atu halo tuir sira-nia hahalok.

5. Ema neʼebé toba-dukur iha dalan espirituál iha hanoin sala saida deʼit?

5 Ema balu hanoin sala katak Maromak la iha no nia sei la tesi lia ba sira-nia hahalok. (Sal 53:1) Ema seluk hanoin katak Maromak la hanoin ita ema, tan neʼe la presiza hanoin kona-ba Maromak. Ema seluk tan hanoin katak bá igreja toʼo ona atu sai belun ho Maromak. Ema sira neʼebé iha hanoin hanesan neʼe, sira toba-dukur iha dalan espirituál. Sira presiza hadeer. Entaun, oinsá mak ita bele ajuda sira?

ITA RASIK PRESIZA HADEER HELA

6. Tanbasá mak importante ba ema kristaun atu hadeer hela iha dalan espirituál?

6 Atu fanu ema neʼebé toba hela, ita rasik presiza hadeer hela. Nuneʼe, atu ita bele hadeer hela iha dalan espirituál, ita presiza halo saida? Ita presiza hadook an husi “hahalok nakukun nian”, hanesan han resin, lanu, sala-foʼer, hahalok naranaran deʼit, halakon malu no laran-moras ba malu. (Lee Roma 13:11-14.) Atu hadook an husi hahalok aat sira-neʼe, importante duni atu ita matan-moris nafatin. Ema neʼebé lori karreta tenke hanoin-hetan katak se nia matan-dukur, nia bele mate. Nuneʼe mós ho ema kristaun, ita labele haluha katak matan-dukur iha dalan espirituál bele halo ita mate!

7. Saida mak bele akontese ba ita se ita hanoin sala kona-ba ema iha ita-nia haklaken-fatin?

7 Porezemplu, karik ema kristaun ida hanoin sala katak ema hotu iha ninia haklaken-fatin lakohi ona atu simu lia-foun diʼak. (Prov 6:10, 11) Karik nia hanoin: ‘Se la iha ema ida neʼebé simu lia-loos, tansá mak ita presiza hakaʼas an atu ajuda ema?’ Maski ema barak toba-dukur hela iha dalan espirituál, maibé sira-nia situasaun ka hanoin bele troka. Ema balu hadeer no simu lia-loos. Liután neʼe, ita bele ajuda sira se ita rasik mak matan-moris hodi buka dalan oioin atu hatoʼo mensajen kona-ba Maromak nia Reinu, ka ukun. Loos duni, atu matan-moris nafatin, ita rasik presiza hanoin-hetan tansá mak ita-nia serbisu haklaken importante tebes.

TANSÁ IMPORTANTE ATU HAKLAKEN?

8. Tanbasá mak ita-nia serbisu haklaken importante tebes?

8 Ita presiza hanoin-hetan katak maski ema lakohi rona, ita-nia serbisu haklaken fó hahiʼi ba Jeová no katak nia uza serbisu neʼe atu kumpre ninia hakarak. Lakleur tan, Maromak sei tesi lia ba ema neʼebé la simu lia-foun diʼak neʼebé ita haklaken. (2 Tes 1:8, 9) Liután neʼe, sala atu hanoin katak ita la presiza haklaken tanba deʼit “ema diʼak no ema aat sei moris hiʼas” iha futuru. (Apos 24:15) Ita hatene husi Maromak nia Liafuan katak ema neʼebé simu tesi-lia nuʼudar “bibi-timur” sei lakon ba nafatin. Maibé, liuhusi ita-nia serbisu haklaken, Maromak hatudu ninia laran-sadiʼa ba ema no loke dalan ba sira atu troka sira-nia hahalok hodi bele hetan “moris rohan-laek”. (Mt 25:32, 41, 46; Rom 10:13-15) Se ita la haklaken, oinsá mak ema bele hetan oportunidade atu rona mensajen neʼebé bele salva sira-nia moris?

9. Oinsá mak serbisu haklaken lori diʼak ba ita no mós ba ema seluk?

9 Serbisu haklaken mós lori diʼak ba ita-nia an rasik. (Lee 1 Timoteo 4:16.) Porezemplu, kuandu ita koʼalia kona-ba Jeová no ninia Ukun, ida-neʼe hametin liután ita-nia fiar no domin ba Maromak. Serbisu haklaken mós ajuda ita atu haburas hahalok diʼak nuʼudar ema kristaun. Liután neʼe, hola parte iha serbisu haklaken halo ita sente haksolok tanba ida-neʼe fó oportunidade ba ita atu hatudu ita-nia domin ba Maromak. Ema barak neʼebé iha esperiénsia kona-ba hanorin lia-loos ba ema seluk, sira haksolok atu haree oinsá Maromak nia espíritu santu ajuda sira-nia estudante atu hadiʼa sira-nia moris.

HAREE EMA NIA SITUASAUN

10, 11. (a) Ezemplu diʼak saida mak Jesus no Paulo hatudu kona-ba haree ema nia situasaun? (b) Kuandu haklaken, oinsá mak ita bele haree ema nia situasaun?

10 Ita bele ajuda ema atu simu lia-loos hodi hatoʼo lia-foun diʼak ba ema iha dalan oioin. Tan neʼe, kuandu ita haklaken, ita presiza haree ema ida-idak nia situasaun. Jesus fó ezemplu diʼak mai ita kona-ba ida-neʼe. Nuʼudar ema neʼebé perfeitu, Jesus hatene oinsá ema fariseu ida sente iha ninia laran maski ema neʼe la hatete buat ida. Jesus mós hatene katak feto-aat ida hakribi ona ninia sala husi laran, no hatene mós katak feto-faluk ida fó buat hotu neʼebé nia iha. (Lc 7:37-50; 21:1-4) Jesus bele ajuda ema ho didiʼak tanba nia hatene saida mak ema ida-idak presiza. Maski ita ema sala-naʼin, maibé ita bele haree ema ida-idak nia situasaun. Apóstolu Paulo mós haklaken iha dalan oioin hodi bele ajuda ema hotu tuir sira-nia situasaun.—Apos 17:22, 23, 34; 1 Kor 9:19-23.

11 Hodi hakaʼas an atu haree ema nia situasaun oinsá, hanesan Jesus no Paulo halo, ita bele hatene dalan diʼak liu oinsá atu koʼalia ba ema neʼebé ita hasoru. Porezemplu, kuandu ita laʼo atu hakbesik uma-naʼin, karik ita bele haree buat ruma neʼebé hatudu saida mak sira gosta, ka hatudu kona-ba sira-nia kultura, situasaun família nian, hanesan se sira iha oan barak. Karik ita mós bele haree buat neʼebé sira halo daudauk no koʼalia uitoan kona-ba ida-neʼe antes ita fó sasin ba sira.

12. Kuandu ita haklaken, tanbasá mak ita presiza kuidadu kona-ba buat neʼebé ita koʼalia ho ita-nia maluk?

12 Hodi bele haree buat oioin neʼebé ajuda ita atu hatene saida mak ema ida-idak nia situasaun, ita labele husik buat ruma dada ita-nia atensaun. Porezemplu, maski ita kontente atu koʼalia ho ita-nia maluk neʼebé laʼo hamutuk ho ita iha serbisu haklaken, maibé ita labele haluha katak ita halaʼo serbisu neʼe hodi haklaken ba ema seluk. (Ecle 3:1, 7) Tan neʼe, ita presiza kuidadu atu la husik ita-nia koʼalia ba malu hanetik ita-nia serbisu haklaken. Kuandu ita laʼo hamutuk ho ita-nia maluk, diʼak atu koʼalia kona-ba saida mak ita sei hatoʼo ba uma-naʼin sira neʼebé ita atu hasoru. Liután neʼe, maski telefone bele ajuda ita iha ita-nia serbisu haklaken, maibé ita presiza kuidadu atu labele husik telefone atrapalla ita kuandu ita koʼalia ba uma-naʼin.

RONA DIDIʼAK BA EMA

13, 14. (a) Oinsá mak ita bele hatene kona-ba buat neʼebé ema gosta atu koʼalia? (b) Kuandu ita haklaken, ita bele koʼalia kona-ba saida deʼit?

13 Importante tebes atu ita rona didiʼak ba ema neʼebé ita hasoru kuandu ita haklaken. Pergunta saida deʼit mak ita bele husu ba sira atu sira bele fó sai sira-nia hanoin? Sira sente laran-susar kona-ba relijiaun barak, violénsia iha ninia área, ka governu la konsege rezolve problema oioin? Karik ita bele ajuda ema atu hatene kona-ba Maromak hodi koʼalia kona-ba buat furak neʼebé Maromak kria ho matenek, ka hatudu ba sira oinsá Bíblia nia konsellu ajuda ita iha ita-nia moris. Ema husi kultura oioin, no mós ema neʼebé la fiar Maromak, gosta atu koʼalia kona-ba orasaun. Sira barak hakarak hatene resposta ba pergunta hanesan: ‘Maromak rona ita-nia orasaun ka lae?’ ‘Maromak rona ba orasaun hotu-hotu ka lae?’ ‘Se Maromak la rona ba orasaun hotu, ita presiza halo saida atu nia rona ba ita-nia orasaun?’

14 Ita bele aprende oinsá atu koʼalia ba ema iha dalan neʼebé diʼak hodi haree ezemplu husi ita-nia irmaun-irmán sira neʼebé iha esperiénsia barak. Haree didiʼak oinsá sira husu pergunta ba uma-naʼin sira iha dalan neʼebé hatudu respeitu hodi la halo sira sente moe ka la buka-hatene kona-ba sira-nia moris. Diʼak atu haree oinsá sira koʼalia ho lian kalma no oin-midar hodi hatudu katak sira hanoin uma-naʼin no hakarak komprende ninia hanoin.—Prov 15:13.

HATUDU LARAN-DIʼAK NO MATENEK

15. Tanbasá mak importante atu hatudu laran-diʼak ba ema kuandu ita haklaken?

15 Kuandu ita toba-dukur hela, oinsá ita sente se ema fanu ita? Baibain kuandu ema fanu ita derrepente deʼit, ita la kontente no sai bilán. Tan neʼe, ita gosta liu mak atu ema fanu ita ho lian neineik no mós iha dalan neʼebé hatudu laran-diʼak. Nuneʼe mós kuandu ita ajuda ema atu hadeer iha dalan espirituál. Porezemplu, bainhira ita haklaken, se ema ruma hirus ba ita, saida mak ita bele halo? Ita nafatin hatudu laran-diʼak, no hatudu katak ita respeita oinsá ema neʼe sente. Depois, ita sai husi uma neʼe ho kalma. (Prov 15:1; 17:14; 2 Tim 2:24) Se ita nafatin hatudu laran-diʼak ba ema neʼe, ida-neʼe bele book nia atu simu ita iha dalan neʼebé diʼak iha loron seluk.

16, 17. Oinsá mak ita bele uza matenek iha serbisu haklaken?

16 Iha situasaun seluk, karik ita bele kontinua koʼalia uitoan ba ema. Porezemplu, se ema ida hatete mai ita: “Haʼu iha ona relijiaun”, ka “Haʼu lakohi koʼalia kona-ba relijiaun”, karik ita bele uza tempu uitoan atu koʼalia ho ema neʼe. Dala ruma, uma-naʼin hatete hanesan neʼe tanba nia lakohi koʼalia. Iha situasaun hanesan neʼe, ita bele hatudu laran-diʼak no matenek hodi husu pergunta ida neʼebé bele ajuda nia atu hakarak hatene saida mak Bíblia hatete.—Lee Koloso 4:6.

17 Dala ruma, ita hasoru ema neʼebé okupadu tebes no la iha tempu atu rona ita. Se nuneʼe, ita presiza hatudu respeitu ba sira-nia situasaun no husu lisensa hodi fila. Maibé, iha mós situasaun seluk neʼebé karik ita bele koʼalia uitoan deʼit. Porezemplu, irmaun-irmán balu hatene hatoʼo mensajen badak hodi uza Bíblia, lee eskritura ida, no husu pergunta ida iha minutu ida deʼit nia laran atu bele hatán iha loron seluk. Liafuan badak hanesan neʼe, dala ruma bele halo uma-naʼin hakarak fó tempu uitoan tan atu rona ita. Ita mós bele koko atu haklaken iha dalan hanesan neʼe.

18. Oinsá mak ita bele prepara atu haklaken iha situasaun naran deʼit?

18 Liután neʼe, se ita prepara atu bele haklaken iha situasaun naran deʼit, ita bele ajuda ema neʼebé ita hasoru iha ita-nia atividade loroloron nian atu hakarak hatene kona-ba Maromak. Porezemplu, irmaun-irmán barak lori livru ka tratu balu iha sira-nia bolsu ka pasta. Sira mós prepara eskritura ida husi Bíblia atu lee ba ema kuandu sira hetan oportunidade. Karik diʼak atu ita koʼalia ho katuas haklaken nian ka pioneiru sira iha ita-nia kongregasaun atu ajuda ita prepara oinsá atu haklaken iha situasaun naran deʼit.

AJUDA ITA-NIA FAMÍLIA ATU HADEER

19. Tanbasá mak ita presiza koko nafatin atu ajuda ita-nia família?

19 Ita hotu mós hakarak ajuda ita-nia família atu simu lia-loos. (Jos 2:13; Apos 10:24, 48; 16:31, 32) Se ita-nia família foufoun la simu kuandu ita uluk haklaken ba sira, ida-neʼe bele halo ita sente katak lalika koko fali. Karik ita hanoin katak ita la bele halo buat ida ka hatete buat ida atu troka sira-nia hanoin. Maski nuneʼe, buat ruma bele akontese neʼebé troka sira-nia moris ka sira-nia hanoin. Karik ita mós hadiʼa tiha ona ita-nia matenek atu esplika lia-loos hodi bele hetan rezultadu diʼak liután.

20. Tanbasá mak ita presiza hatudu respeitu ba ita-nia família nia sentimentu kuandu ita fó sasin ba sira?

20 Ita presiza hatudu respeitu nafatin ba ita-nia família nia sentimentu. (Rom 2:4) Ita presiza koʼalia ba sira ho laran-diʼak hanesan ita halo ba ema seluk kuandu ita haklaken husi uma ba uma. Kuandu ita fó sasin ba ita-nia família, ita tenke halo ida-neʼe ho respeitu no laran-maus. Maski ita la bele koʼalia beibeik ba sira kona-ba lia-loos, maibé liuhusi ita-nia hahalok, ita bele hatudu oinsá mak lia-loos ajuda ita atu troka ita-nia moris. (Ef 4:23, 24) Halo fasil ba sira atu haree katak agora ita moris diʼak liu fali uluk tanba Jeová hanorin ita. (Isa 48:17) Hatudu ba ita-nia família sira liuhusi ita-nia ezemplu oinsá atu moris nuʼudar ema kristaun.

21, 22. Konta toʼok esperiénsia neʼebé hatudu katak ita presiza hakaʼas an nafatin atu ajuda ita-nia família atu aprende kona-ba Jeová.

21 Foin daudauk, irmán ida hakerek: “Haʼu sempre koko atu fó sasin ba haʼu-nia maun, biin no alin sira hamutuk naʼin-13. Tinan-tinan, haʼu hakerek karta ba sira hotu. Maski nuneʼe, ba tinan 30, haʼu mesak mak Testemuña iha haʼu-nia família.”

22 Irmán neʼe hatutan tan: “Loron ida, haʼu telefone haʼu-nia biin ida neʼebé hela dook. Nia hatete mai haʼu katak nia husu ninia ulun-naʼin igreja atu estuda Bíblia ho nia, maibé ulun-naʼin igreja neʼe nunka estuda ho nia. Kuandu haʼu hatete katak haʼu kontente atu estuda ho nia, nia hatete: ‘Bele, maibé haʼu hatete ba ó: Haʼu sei la sai Testemuña ba Jeová.’ Haʼu haruka livru Tuir Loloos, Saida mak Bíblia Hanorin? ba biin liuhusi korreiu, depois haʼu telefone nia dala balu. Maski nuneʼe, nia seidauk loke livru neʼe. Ikusmai, haʼu husu nia atu foti ninia livru, no liuhusi telefone ami lee no koʼalia kona-ba eskritura sira neʼebé temi iha livru neʼe durante minutu 15. Ami halo hanesan neʼe dala balu tan, depois nia husu haʼu se ami bele estuda minutu 15 tan. Tuirmai, nia mak komesa telefone haʼu atu estuda, dala ruma iha oras dadeer-saan neʼebé haʼu seidauk tun husi kama, no dala ruma nia mós telefone haʼu loron ida dala rua. Tinan tuirmai, nia hetan batizmu, no depois tinan ida liu tiha, nia komesa serbisu pioneiru.”

23. Tanbasá mak ita presiza hakaʼas an nafatin atu ajuda ema hadeer iha dalan espirituál?

23 Atu ajuda ema atu hadeer iha dalan espirituál, ita presiza uza matenek no hakaʼas an. Maibé, tanba ita-nia hakaʼas-an neʼe, ema barak simu daudauk lia-loos. Fulan-fulan, maizumenus ema naʼin-20.000 liu hetan batizmu nuʼudar Testemuña ba Jeová. Tan neʼe, mai ita halo tuir apóstolu Paulo nia konsellu ba Arquipo, neʼebé hatete: “Kaer didiʼak knaar neʼebé ó simu iha Naʼi, atu ó bele haree oinsá ó bele halaʼo nia didiʼak.” (Kol 4:17) Iha lisaun tuirmai, ita sei koʼalia kona-ba oinsá mak ita bele haklaken ho urjente.

[Pergunta estudu nian]

[Kaixa iha pájina 13]

OINSÁ ITA BELE HADEER HELA

▪ Fó tempu atu halo Maromak nia hakarak

▪ Hadook an husi hahalok nakukun nian

▪ Kuidadu kona-ba perigu atu sai matan-dukur iha dalan espirituál

▪ Nafatin hanoin loos kona-ba ema iha ita-nia haklaken-fatin

▪ Uza dalan oioin atu haklaken

▪ Hanoin-hetan katak serbisu haklaken importante tebes