Skip to content

Skip to table of contents

Halaʼo ita-nia moris nuʼudar “ema laʼo-rai”

Halaʼo ita-nia moris nuʼudar “ema laʼo-rai”

“Haʼu husu ba imi neʼebé hanesan malae no laʼo-rai, atu hadook an husi isin nia hakarak aat sira.”—1 PED 2:11.

1, 2. Pedro nia liafuan “ema neʼebé Maromak hili” mak kona-ba sé? Tanbasá mak nia bolu sira “ema laʼo-rai”?

MAIZUMENUS tinan 30 depois Jesus saʼe tiha ba lalehan, apóstolu Pedro hakerek karta ba “ema laʼo-rai neʼebé namkari iha Ponto, Galásia, Kapadósia, Ásia, no Bitínia, ba ema neʼebé Maromak hili”. (1 Ped 1:1, MF) Klaru katak “ema neʼebé Maromak hili” mak kona-ba ema neʼebé hetan kose-mina ho espíritu santu hodi ‘hafoun ba esperansa moris foun nian’ atu ukun hamutuk ho Kristu iha lalehan. (Lee 1 Pedro 1:3, 4.) Maibé, tanbasá mak Pedro bolu sira nuʼudar ema “hanesan malae no laʼo-rai”? (1 Ped 2:11) No oinsá mak Pedro nia liafuan neʼe kona ita hotu ohin loron maski ema uitoan deʼit mak dehan katak sira ema kose-mina?

2 Liafuan “ema laʼo-rai” mak kona-ba ema kose-mina sira iha apóstolu sira-nia tempu no restu husi ema kose-mina sira ohin loron. Sira sei la hela kleur iha mundu neʼe. Apóstolu Paulo, neʼebé mós parte husi “bibi luhan kiʼik”, nia esplika: “Ita-nia moris loloos mak iha lalehan; husi neʼebá ita hein ita Naʼi no Maksoin, Jesus Kristu, nia hiʼit an mai.” (Lc 12:32; Flp 3:20) Sin, tanba ema kose-mina sira-nia “moris loloos mak iha lalehan”, kuandu sira mate, sira husik mundu aat neʼebé Satanás mak ukun, no sira hetan moris rohan-laek iha lalehan. (Lee Filipe 1:21-23.) Tan neʼe, ema kose-mina sira moris duni nuʼudar “ema laʼo-rai” iha mundu neʼe.

3. Kona-ba “bibi seluk”, ita iha pergunta saida?

3 Maibé, oinsá ho “bibi seluk”? (Joao 10:6) Bíblia hatete katak sira-nia esperansa mak atu hela metin ba nafatin iha rai. Maski nuneʼe, tanbasá mak ita bele hatete katak “bibi seluk” mós moris daudauk nuʼudar ‘ema laʼo-rai’?

“MUNDU TOMAK HAKILAR TANIS”

4. Ema la bele halakon saida?

4 Iha Satanás nia mundu aat neʼe, ema hotu, inklui mós ema kristaun, hasoru susar oioin nuʼudar rezultadu husi Satanás nia hahalok neʼebé kontra hasoru Jeová. Roma 8:22 hatete: “Ita hatene katak ohin neʼe mós mundu tomak hakilar tanis hanesan feto neʼebé atu tuur ahi.” Maski ema barak koko atu hadiʼa ema nia situasaun hodi uza polítiku, siénsia, ka osan, maibé sira la bele halakon ema nia problema hotu.

5. Husi tinan 1914, ema rihun ba rihun hili ona atu halo saida?

5 Tan neʼe, husi tinan 1914, ema rihun ba rihun hili ona atu sai povu ba Kristu Jesus, Liurai neʼebé Maromak foti ona. Sira la iha hakarak atu hola parte ka apoia Satanás nia mundu neʼe. Duké halo nuneʼe, sira uza sira-nia moris no mós buat neʼebé sira iha atu apoia Maromak nia Ukun.—Rom 14:7, 8.

6. Tanbasá mak Testemuña ba Jeová halaʼo sira-nia moris hanesan “ema laʼo-rai”?

6 Maski Testemuña ba Jeová hela iha rai hamutuk 200 liu no sira halo tuir rai ida-idak nia lei, maibé sira halaʼo sira-nia moris hanesan “malae” ka “ema laʼo-rai”. Sira nafatin neutrál kona-ba buat polítiku nian. Sira haree sira-nia an nuʼudar sidadaun husi mundu foun neʼebé Maromak promete iha futuru. Tan neʼe, sira kontente atu halaʼo sira-nia moris nuʼudar ema laʼo-rai iha mundu neʼebé besik atu ramata.

7. Bainhira mak Maromak nia povu sei la halaʼo tan moris nuʼudar “ema laʼo-rai”?

7 Lakleur tan, Jesus Kristu sei halakon Satanás nia mundu aat neʼe. Kristu nia governu neʼebé perfeitu sei halakon ema nia sala no terus, no mós halakon ema hotu neʼebé kontra hasoru Jeová nia direitu atu ukun. Iha tempu neʼebá mak sira neʼebé laran-metin ba Maromak bele hela metin iha mundu foun. (Lee Apokalipse 21:1-5.) Ikusmai, sira sei “sai husi situasaun atan nian neʼebé sei dodok”, no sira hotu sei sai “nuʼudar Maromak nia oan”.—Rom 8:21.

EMA KRISTAUN LOOS TENKE HALAʼO SIRA-NIA MORIS OINSÁ?

8, 9. Esplika toʼok Pedro nia liafuan “hadook an husi isin nia hakarak aat” katak sá.

8 Pedro esplika kona-ba buat neʼebé ema kristaun tenke halo, hodi dehan: “Doben sira, haʼu husu ba imi neʼebé hanesan malae no laʼo-rai, atu hadook an husi isin nia hakarak aat sira.” (1 Ped 2:11) Maski Pedro hatoʼo konsellu neʼe liuliu ba ema kristaun kose-mina sira, maibé Jesus nia bibi seluk mós presiza halo tuir konsellu neʼe.

9 Halo tuir isin nia hakarak balu, neʼe la sala, naran katak ita halo ida-neʼe iha dalan neʼebé halo tuir Kriadór nia hakarak. Tuir loloos, buat sira-neʼe halo ita-nia moris kontente liután. Porezemplu, ita hotu gosta atu han hahán neʼebé diʼak no hemu, hakarak halimar hodi sente kmaan, no ransu malu ho família ka belun sira. Hakarak atu haksolok hodi halo relasaun seksuál ho ita-nia kaben mós la sala. (1 Kor 7:3-5) Maibé, iha eskritura neʼe, Pedro hatete ba ema kristaun atu hadook an husi “isin nia hakarak aat”. Neʼe katak ita tenke hadook an husi isin nia hakarak neʼebé la tuir Maromak nia hakarak no bele estraga ita-nia relasaun ho Nia. Se lae, ida-neʼe bele lori perigu ba ita-nia esperansa atu moris ba nafatin.

10. Satanás uza lasu saida deʼit atu book ema kristaun atu sai parte husi ninia mundu aat neʼe?

10 Satanás nia hakarak mak atu halo fraku ita-nia hakarak atu moris nuʼudar “ema laʼo-rai” iha mundu neʼe. Atu halo ida-neʼe, Satanás uza lasu oioin hanesan buka deʼit rikusoin, hahalok imorál, naran-boot, buka uluk ita rasik nia hakarak, ka hanoin katak ita-nia nasaun mak diʼak liu fali nasaun seluk. Tan neʼe, ita tenke matan-moris nafatin atu hatene kedas lasu sira-neʼe. Hodi hadook an husi isin nia hakarak aat sira-neʼe, ita hatudu ho momoos katak ita lakohi sai parte husi Satanás nia mundu aat neʼe. Ita kontente atu moris nuʼudar “ema laʼo-rai” tanba ita-nia hakarak mak atu hela metin iha Maromak nia mundu foun neʼebé nakonu ho justisa.

HATUDU HAHALOK DIʼAK

11, 12. Dala ruma ema haree oinsá kona-ba ema estranjeiru sira? Ema balu haree oinsá kona-ba Testemuña ba Jeová?

11 Kona-ba buat neʼebé ema kristaun tenke halo nuʼudar “ema laʼo-rai” iha mundu neʼe, Pedro kontinua esplika iha versíkulu 12: “Hatudu hahalok diʼak deʼit iha jentiu sira leet, atu wainhira sira koʼalia kona-ba imi nuʼudar ema aat, sira sei haree imi-nia hahalok diʼak hodi [fó] glória ba Maromak iha loron nia mosu mai.” Dala ruma, ema koʼalia aat kona-ba ema estranjeiru sira tan deʼit sira la hanesan. Baibain, ema estranjeiru sira-nia dalan atu koʼalia, hahalok, no hatais la hanesan ho ema rai-naʼin. Maibé, kuandu ema estranjeiru sira-neʼe hatudu hahalok diʼak, ema neʼebé haree ida-neʼe hatene katak sira la iha razaun atu koʼalia ladiʼak kona-ba ema estranjeiru sira maski sira-nia hahalok la hanesan.

12 Nuneʼe mós ho ema kristaun neʼebé loos, sira la hanesan ho ema seluk kona-ba buat balu, hanesan dalan neʼebé sira koʼalia ka hili atividade halimar nian. Dalan neʼebé sira hatais no hadiʼa an mós haree la hanesan ho ema seluk. Dala ruma ida-neʼe halo ema hanoin sala hodi duun Testemuña sira nuʼudar ema aat. Maski nuneʼe, iha mós ema neʼebé gaba ita tanba ita hatudu hahalok diʼak.

13, 14. Oinsá mak “matenek hatudu an loloos hodi ninia hahalok sira”? Fó toʼok ezemplu.

13 Loos duni, liuhusi ita-nia hahalok diʼak ita bele book ema atu la koʼalia aat kona-ba ita. Diʼak atu hanoin-hetan katak maski Jesus halo tuir Maromak iha dalan neʼebé perfeitu, maibé ema koʼalia aat kona-ba nia. Sira bolu nia nuʼudar “kaan-teen, lanu-teen, publikanu no maksalak sira belun”. Maibé, Jesus nia hahalok diʼak hatudu sai katak sira-nia liafuan mak laloos. Jesus hatete: “Matenek hatudu an loloos hodi ninia hahalok sira.” (Mt 11:19) Nuneʼe mós ohin loron, porezemplu, ema balu neʼebé hela besik iha Betel iha sidade Selters, rai-Alemaña, haree ladiʼak ba ema kristaun sira neʼebé serbí iha Betel tanba sira la hanesan ho ema seluk. Maibé, administradór iha área neʼe defende ita-nia maluk sira hodi dehan: “Testemuña sira neʼebé serbisu iha neʼebá halaʼo sira-nia moris iha dalan neʼebé la hanesan ho ita-nian, maibé sira-nia moris la atrapalla ema seluk nia moris iha área neʼe.”

14 Ezemplu ida seluk mak Testemuña ba Jeová iha sidade Moskovu iha rai-Rúsia. Uluk, ema balu duun matak katak Testemuña sira estraga família, book ema atu oho an, ka la simu tratamentu médiku. Maibé, iha fulan-Juñu 2010, Tribunál Europeu ba Direitus Umanus iha Strasbourg, rai-Fransa, foti desizaun katak sidade Moskovu la iha direitu atu hanetik Testemuña sira atu halaʼo sira-nia adorasaun no halibur an ho livre. Tribunál Europeu mós hatete katak tribunál sira iha rai-Rúsia la iha razaun neʼebé loos atu duun Testemuña sira nuʼudar grupu neʼebé halo hahalok la diʼak, no mós katak tribunál sira-neʼe nia desizaun mak la tuir justisa.

HAMTAʼUK UKUN-NAʼIN SIRA

15. Ema kristaun loos iha mundu tomak halo tuir Bíblia nia konsellu saida?

15 Testemuña ba Jeová iha mundu tomak mós halo tuir Pedro nia konsellu tuirmai neʼe: “Halo tuir naʼi-ulun sira bá, liurai boot aas liu, no mós liurai kiʼik sira.” (1 Ped 2:13, 14) Maski ita nuʼudar ema kristaun neʼebé loos la hola parte iha mundu aat neʼe, maibé ita prontu atu halo tuir ukun-naʼin sira, naran katak sira-nia lei la kontra hasoru Maromak nia ukun-fuan.—Lee Roma 13:1, 5-7.

16, 17. (a) Saida deʼit mak hatudu katak ita la kontra governu sira? (b) Ukun-naʼin balu rekoñese saida kona-ba Testemuña ba Jeová?

16 Testemuña ba Jeová halaʼo sira-nia moris nuʼudar “ema laʼo-rai” iha mundu aat neʼe, maibé neʼe laʼós atu kontra governu. La hanesan ho relijiaun sira seluk, Testemuña sira la mete kona-ba buat polítiku nian no la hapara ema seluk atu halo desizaun rasik kona-ba neʼe, no sira mós nunka koko atu obriga ukun-naʼin sira atu troka sira-nia dalan atu ukun. Testemuña sira nunka hanoin atu kontra hasoru governu ka book ema seluk atu estraga governu!

17 Hodi halo tuir Pedro nia konsellu atu “hamtaʼuk liurai boot”, ema kristaun sira hatudu respeitu ba ukun-naʼin sira-nia pozisaun. (1 Ped 2:17) Dala ruma, ukun-naʼin sira rekoñese katak sira la iha razaun neʼebé loos atu hanoin barak kona-ba Testemuña ba Jeová. Porezemplu, polítiku-naʼin ida iha rai-Alemaña, naran Steffen Reiche, hatete katak iha tempu neʼebé Hitler nia governu fó-terus ba Testemuña ba Jeová, sira hamriik metin iha sira-nia fiar no hatudu hahalok diʼak ba maluk dadur sira. Nia mós dehan katak hahalok sira hanesan neʼe importante tebes ba nasaun Alemaña, liuliu tanba ohin loron ema barak hatudu hahalok ladiʼak ba ema estranjeiru sira no mós ba ema neʼebé iha fiar la hanesan no hanoin la hanesan kona-ba buat polítiku nian.

HATUDU DOMIN

18. (a) Tanbasá mak la susar ba ita atu hadomi malu nuʼudar maun-alin? (b) Ema balu rekoñese saida kona-ba Testemuña ba Jeová?

18 Apóstolu Pedro mós hatete: “Hadomi imi-nia maluk bá nuʼudar maun-alin. Hamtaʼuk Maromak bá.” (1 Ped 2:17) Nuʼudar Testemuña ba Jeová, ita hotu taʼuk ba Maromak hodi lakohi halo nia laran-triste, no ida-neʼe book ita atu halo tuir ninia hakarak. Ita sente kontente tanba ita sai parte husi família boot iha mundu tomak neʼebé ho laran ida deʼit serbí Jeová hamutuk. Tan neʼe, la susar ba ita atu ‘hadomi ita-nia maluk nuʼudar maun-alin’. Kuandu ita hatudu domin hanesan neʼe, neʼebé ema baibain la hatudu iha mundu aat, ida-neʼe halo ema hakfodak. Porezemplu, feto ida neʼebé serbisu ho kompañia amerikanu ida, kuandu nia lori turista Testemuña sira atu halo viajen, nia hakfodak hodi haree domin neʼebé Testemuña sira hatudu ba sira-nia maluk neʼebé mai husi rai seluk iha reuniaun boot internasionál iha tinan 2009 neʼebé halaʼo iha rai-Alemaña. Nia hatete katak maski nia lori turista sira tinan barak ona, maibé nia seidauk haree hahalok furak hanesan neʼe. Kona-ba feto neʼe, Testemuña ida hatete: “Buat hotu neʼebé nia koʼalia kona-ba ami, nia koʼalia iha dalan neʼebé hatudu katak nia hakfodak no kontente.” Iha reuniaun boot neʼebé ita tuir, ita mós rona ema hakfodak kona-ba ita hanesan neʼe ka lae?

19. Ita hakaʼas an atu halo saida? Tanbasá?

19 Hanesan ita aprende ona, nuʼudar Testemuña ba Jeová, ita hatudu iha dalan oioin katak ita “ema laʼo-rai” duni iha Satanás nia mundu aat neʼe, no ita hakaʼas an atu kontinua moris hanesan neʼe. Ita halo nuneʼe tanba ita iha esperansa katak lakleur tan ita sei hela metin iha Maromak nia mundu foun neʼebé iha justisa. Ita rasik mós hein ba tempu neʼe ka lae?