Skip to content

Skip to table of contents

Hakarak hatene?

Hakarak hatene?

Templu Jerusalém harii filafali depois tinan 70 ka lae?

JESUS fó-hatene nanis katak fatuk ida husi Jeová nia templu sei la hela nafatin iha fatuk seluk nia leten. Liafuan sira-neʼe sai loos kuandu Roma nia xefe naran Tito ho ninia tropa sira sobu Jerusalém iha tinan 70. (Mt 24:2) Ikusmai, Roma nia liurai ida naran Flavius Claudius Julianus halo planu atu harii filafali templu.

Ema hatene Julianus nuʼudar ema jentiu ikus neʼebé ukun Roma. Maski Liurai Constantino nia sobriñu neʼe hetan edukasaun tuir hanorin kristaun, maibé kuandu nia sai liurai iha tinan 361, nia lakohi simu tan hanorin kristaun no nia sai fali jentiu. Livru istória sira koʼalia kona-ba nia nuʼudar ema neʼebé husik ona ninia fiar kristaun.

Julianus odi tebes relijiaun kristaun. Karik razaun ida tansá nia sente hanesan neʼe mak kuandu nia tinan neen, nia haree ho matan rasik ema kristaun balu oho ninia aman no família seluk. Tuir igreja nia istória-naʼin sira, Julianus hakaʼas ema judeu sira atu harii filafali sira-nia templu. Tanba nia fiar katak se ema judeu sira halo duni ida-neʼe, neʼe sei hatudu katak Jesus mak profeta falsu. a

Maski istória-naʼin sira la iha dúvida kona-ba Julianus nia planu atu harii fali templu, maibé sira la hatene loloos se nia komesa duni halo ida-neʼe. No se nia komesa duni harii fali templu, sira la hatene tansá serbisu neʼe para. Buat neʼebé istória-naʼin sira hatene ho loos mak la toʼo tinan rua neʼebé Julianus ukun nuʼudar liurai, ema oho nia. No ninia planu atu harii filafali templu mós mate hamutuk ho nia.

Iha parte leten, dezeñu templu nian iha Jesus nia tempu, no iha parte kraik, moru baluk deʼit husi templu uluk nian neʼebé hamriik hela ohin loron

a Jesus nunka dehan katak templu sei nunka harii filafali. Buat neʼebé nia fó-hatene deʼit mak templu sei naksobu, no ida-neʼe mak akontese duni iha tinan 70.