Skip to content

Skip to table of contents

La husik buat ida “troka lalais imi-nia hanoin neʼebé loos”!

La husik buat ida “troka lalais imi-nia hanoin neʼebé loos”!

“Maun-alin sira, . . . ami husu imi atu la husik ema seluk troka lalais imi-nia hanoin neʼebé loos.”—2 TESALONIKA 2:1, 2, MF.

1, 2. Ohin loron tanbasá mak ema barak bosok no lohi? Ema uza saida deʼit atu halo nuneʼe? (Haree dezeñu iha pájina neʼe.)

 OHIN loron, ema barak iha mundu neʼe koʼalia lia-bosok no lohi ema seluk. Maibé ida-neʼe la halo ita hakfodak. Bíblia hatete ho klaru katak Diabu Satanás mak ukun-naʼin ba mundu neʼe no nia matenek atu lohi ema. (1 Timoteo 2:14; 1 Joao 5:19) Nuʼudar mundu aat neʼe besik atu ramata, Satanás sai hirus liután tanba “nia hatene katak nia loron sira toʼo ona rohan”. (Apokalipse 12:12) Tan neʼe, ita hatene katak ema neʼebé Diabu mak book sei la hatudu laran-moos no bosok liután. No ema sira-neʼe sei koko makaʼas atu lohi liuliu sira neʼebé adora Jeová.

2 Kuandu notísias fó sai kona-ba Testemuña ba Jeová no ita-nia fiar, dala ruma sira fó informasaun loos uitoan deʼit, no sira mós bosok kedan kona-ba ita. Ema uza jornál sira, programa iha televizaun no internét atu habelar istória bosok sira. Ema balu sai hirus tanba sira fiar ba lia-bosok sira-neʼe hodi la buka didiʼak saida mak lia-loos.

3. Saida mak bele ajuda ita atu la husik buat ruma lohi ita?

3 Maibé, ita bele proteje ita-nia an husi Satanás nia lia-bosok sira. Hodi nia la lohi ita, ita hotu bele uza Bíblia tanba neʼe mak diʼak “atu hadiʼa buat hotu”. (2 Timoteo 3:16, MF) Buat neʼebé apóstolu Paulo hakerek hatudu katak ema kristaun balu iha Tesalónika fiar lia-bosok. Nia hakerek ba sira hodi dehan: “Ami husu imi atu la husik ema seluk troka lalais imi-nia hanoin neʼebé loos.” (2 Tesalonika 2:1, 2, MF) Husi Paulo nia avizu neʼe, saida mak ita bele aprende no oinsá mak ita bele halo tuir avizu sira-neʼe iha ita-nia moris?

AVIZU SIRA BA OHIN LORON

4. Oinsá mak ema kristaun iha Tesalónika hetan avizu kona-ba “Jeová nia loron” no oinsá mak ita hetan avizu?

4 Iha apóstolu Paulo nia karta primeiru ba ema kristaun sira iha Tesalónika, nia fó avizu ba sira kona-ba Jeová nia loron neʼebé sei toʼo mai. Nia lakohi ninia maluk sira atu hela iha nakukun laran hodi la prepara an. Nia dehan katak sira “naroman nia oan” depois nia hatutan tan katak sira presiza “matan-moris no oin-moos”. (Lee 1 Tesalonika 5:1-6.) Ohin loron, ita hein ba Babilónia Boot, katak relijiaun falsu hotu atu lakon. Kuandu ida-neʼe akontese, Jeová nia loron boot mak sei foin komesa. Ita kontente tanba ita komprende oinsá Jeová sei kumpre ninia hakarak. No mós, iha kongregasaun laran, ita simu matadalan neʼebé ajuda ita atu prepara an ba Jeová nia loron. Se ita rona beibeik ba avizu sira-neʼe, ita bele hametin ita-nia hakarak atu serbí Maromak ho ita-nia “kbiit atu hanoin”.—Roma 12:1 MF.

Paulo hakerek karta sira hodi fó avizu ba ema (Haree parágrafu 4, 5)

5, 6. (a) Paulo hakerek kona-ba saida iha ninia karta segundu ba ema kristaun iha Tesalónika? (b) Lakleur tan, Jesus sei halo saida, no pergunta saida deʼit mak ita tenke husu ba ita-nia an?

5 Paulo hakerek karta segundu ba ema iha Tesalónika. Iha karta neʼe, nia hakerek kona-ba terus boot neʼebé sei akontese kuandu Jesus sei halaʼo Maromak nia kastigu ba “sira hotu neʼebé la simu Maromak no lakohi simu ita Naʼi Jesus Kristu nia evanjellu”. (2 Tesalonika 1:6-8) Iha kapítulu 2 husi karta neʼe, Paulo hakerek katak ema balu iha kongregasaun laran sai laran-taridu no taʼuk kona-ba Jeová nia loron hodi fiar katak loron neʼe besik ona. (Lee 2 Tesalonika 2:1, 2.) Ema kristaun sira iha tempu neʼebá ladún komprende ho klaru oinsá Jeová nia hakarak sei sai loos. Kona-ba profesia, Paulo hakerek: “Basá ita hatene maibé la loloos, no ita halo profesia maibé la tomak, maibé wainhira buat loloos sei mosu mai, buat neʼebé la loloos sei mohu lakon.” (1 Korinto 13:9, 10) Maski sira ladún komprende ho klaru, sira bele laran-metin nafatin hodi rona ba avizu sira neʼebé Jeová haruka ba Paulo, apóstolu Pedro, no irmaun kose-mina sira seluk atu hakerek iha tempu neʼebá.

6 Atu hadiʼa sira-nia hanoin, Maromak haleno apóstolu Paulo atu esplika katak antes Jeová nia loron, sei iha ema neʼebé kontra lia-loos no “mane neʼebé aat” sei toʼo mai. a (Haree nota iha kraik.) Depois neʼe, iha tempu neʼebé Maromak hili tiha ona, Jesus sei halakon sira hotu neʼebé fiar ba “mane neʼebé aat”. Paulo esplika katak sira sei lakon tanba sira “lakohi hadomi lia-loos”. (2 Tesalonika 2:3, 8-10, MF) Ita presiza husu ba ita-nia an: ‘Haʼu hadomi duni lia-loos ka lae? Haʼu lee beibeik ita-nia livru sira, hodi bele komprende ho klaru dalan neʼebé ita-nia organizasaun komprende Bíblia nia hanorin agora daudaun ka lae?

KUIDADU HO EMA NEʼEBÉ KONTRA LIA-LOOS

7, 8. (a) Ema kristaun sira iha tempu uluk hasoru perigu saida deʼit? (b) Ohin loron, saida mak perigu ba ema kristaun sira?

7 Ema kristaun sira iha mós perigu seluk, laʼós deʼit hanorin sira husi ema neʼebé kontra lia-loos. Apóstolu Paulo hakerek ba Timóteo katak “domin ba osan mak buat aat hotu nia hun”. Nia mós hatete katak “iha ema balun neʼebé, tan tuir nia, husik ona fiar loloos hodi fó ba sira-nia klamar kanek boot oioin”. (1 Timoteo 6:10) Isin nia hahalok sira sei babeur nafatin sira.—Galasia 5:19-21.

8 Paulo fó avizu ba ema kristaun iha Tesalónika kona-ba ema neʼebé nia bolu nuʼudar “apóstolu bosok”. Sira balu “hateten buat aat oioin atu dada sai eskolante sira ba sira-nia sorin”. (2 Korinto 11:4, 13; Apostolu 20:30) Jesus gaba kongregasaun iha Efeso tanba sira la simu ema aat iha kongregasaun. Ema iha kongregasaun neʼe hatudu ona katak ema sira-neʼe mak apóstolu falsu sira no bosok-teen sira. (Apokalipse 2:2) Iha Paulo nia karta segundu ba ema iha Tesalónika, nia fó konsellu ida-neʼe: “Agora ami fó mandamentu ba imi maun-alin sira, iha Naʼi Jesus Kristu nia naran, atu imi hasees an husi maun-alin sira neʼebé la laʼo tuir dalan neʼebé loos no la tuir toman neʼebé imi simu husi ami.” Depois nia koʼalia kona-ba ema kristaun sira neʼebé “lakohi serbisu”. (2 Tesalonika 3:6, 10, MF) Se sira tenke hasees an husi ema neʼebé baruk-teen no lakohi serbisu, importante liután atu hasees an husi ema neʼebé komesa kontra lia-loos. Sin, iha tempu Bíblia nian, perigu tebes atu gasta tempu hamutuk ho ema hanesan neʼe. Nuneʼe mós ho ohin loron.—Provérbios (Amsal) 13:20.

9. Tanbasá mak ita tenke kuidadu ba ema neʼebé siʼik kona-ba buat neʼebé Bíblia la fó sai, ka kritika Jeová nia organizasaun?

9 Agora daudaun ita besik liu ba terus boot no mundu aat neʼe nia rohan. Avizu sira neʼebé Jeová fó iha apóstolu sira-nia tempu mak importante liu ba ita ohin loron. Ita lakohi duni atu “simu Maromak nia grasa leet deʼit”. Se ida-neʼe akontese, ita sei lakon oportunidade atu hetan moris rohan-laek. (2 Korinto 6:1) Tan neʼe, ita tenke kuidadu tebes se ema neʼebé tuir ita-nia reuniaun sira koko atu halo ita siʼik kona-ba buat ruma neʼebé Bíblia la fó sai, ka kritika katuas kongregasaun sira no ema seluk neʼebé serbí Maromak.—2 Tesalonika 3:13-15.

KAER METIN BA HANORIN SIRA

10. Paulo hakarak ema kristaun sira iha Tesalónika atu tuir lisan ka hanorin saida?

10 Apóstolu Paulo dehan ba ninia maluk sira iha Tesalónika atu “laran-metin bá” no atu kontinua halo buat neʼebé sira aprende. (Lee 2 Tesalonika 2:15.) Saida mak lisan ka toman sira neʼebé sira aprende? Neʼe mak Jesus nia hanorin sira no mós buat neʼebé Maromak nia espíritu santu haleno Paulo no sira seluk atu hakerek. Nia la koʼalia kona-ba lisan sira neʼebé relijiaun falsu mak hanorin. Paulo gaba ninia maluk sira iha kongregasaun iha Korinto tanba sira kaer metin ba hanorin sira neʼebé nia fó ba sira. (1 Korinto 11:2) Hun ba hanorin sira-neʼe mak loos no bele tau fiar.

11. Buat rua saida deʼit mak bele akontese kuandu ema husik buat ruma atu lohi sira?

11 Kuandu Paulo hakerek ba ema ebreu sira, nia koʼalia kona-ba dalan rua neʼebé bele halo ema kristaun lakon sira-nia fiar no la hatudu laran-metin ba Jeová. (Lee Ebreu 2:1; 3:12.) Nia hakerek kona-ba ema neʼebé “laʼo dook” husi Jeová no ema neʼebé hili atu “hadook an” husi Jeová. Porezemplu, se Ita iha ró laran, susar atu hatene kuandu neineik-neineik ró laʼo dook husi tasi ninin tanba bee mak lori. Maibé ema iha ró laran mós bele hili rasik atu lori ró hodi hadook nia husi tasi ninin. Ezemplu rua neʼe hatudu saida mak akontese kuandu ema ida husik buat ruma lohi nia ka husik nia fiar sai fraku.

12. Saida mak bele estraga ita-nia relasaun ho Jeová?

12 Karik ema kristaun balu iha Tesalónika husik buat ruma atu lohi sira. Ida-neʼe bele akontese ohin loron ka lae? Iha atividade barak neʼebé bele hadau ita-nia tempu. Hanoin kona-ba oras barak neʼebé ema gasta hodi uza sítiu sira iha internét atu habelun ho ema seluk, ka lee no haruka mensajen sira, ka haree beibeik rezultadu foun kona-ba desportu. Atividade sira-neʼe bele dada ema kristaun nia atensaun no halo ninia laran-manas atu serbí Jeová sai fraku. Ikusmai saida mak rezultadu? Karik nia sei para ona atu halo orasaun ba Maromak husi laran. Karik ninia tempu atu estuda Bíblia, tuir reuniaun sira no bá haklaken sai menus. Saida mak ita bele halo hodi buat ruma la troka lalais ita-nia hanoin neʼebé loos?

PROTEJE ITA-NIA HANOIN NEʼEBÉ LOOS

13. Bíblia fó-hatene nanis katak ema barak sei iha hanoin saida? Saida mak bele proteje ita-nia fiar?

13 La haluha katak Satanás nia mundu besik ona atu ramata. Perigu tebes atu ransu hamutuk ho ema neʼebé la fiar katak ita moris iha “loron ikus sira”. Kona-ba ita-nia tempu, apóstolu Pedro hakerek: “Ema sira neʼebé moris deʼit tuir sira-nia isin nia laran-aat sei mosu. Sira-neʼe sei dehan: ‘Naʼi neʼebé hakotu lia atu hiʼit an mai fali iha neʼebé? Hori tempu neʼebé ita-nia beiʼala sira mate ona, buat hotu hanesan deʼit wainhira mundu neʼe hahú.’” (2 Pedro 3:3, 4) Hodi lee no estuda Bíblia loroloron bele ajuda ita atu hanoin nafatin katak ita moris iha “loron ikus sira”. Bíblia fó-hatene nanis katak ema neʼebé kontra lia-loos komesa iha tempu uluk no kontinua toʼo ohin loron. “Mane neʼebé aat” katak, ulun-naʼin sira iha relijiaun kristaun falsu, sei iha nafatin no kontra Maromak nia atan sira. Tanba razaun sira-neʼe, ita tenke matan-moris nafatin katak Jeová nia loron besik ona.—Sofonias (Zefanya) 1:7.

Hodi prepara didiʼak no bá haklaken ajuda ita hodi la husik buat ruma troka lalais ita-nia hanoin neʼebé loos (Haree parágrafu 14, 15)

14. Se ita hola parte beibeik iha serbisu haklaken, ida-neʼe bele ajuda ita oinsá?

14 Hodi hola parte beibeik iha serbisu haklaken mak dalan seluk atu la husik buat ruma troka lalais ita-nia hanoin neʼebé loos. Tan neʼe, kuandu Jesus Kristu haruka atu halo dixípulu sira husi nasaun hotu no atu hanorin sira halo tuir buat neʼebé Jesus hanorin, nia fó konsellu neʼebé proteje sira. (Mateus 28:19, 20) Atu halo tuir mandamentu neʼe, ita presiza laran-manas ba serbisu haklaken. Ita bele fiar katak irmaun-irmán sira iha Tesalónika nunka haklaken liafuan diʼak tan deʼit sente obriga atu halo ida-neʼe. La haluha Paulo nia liafuan ba sira: “Keta hanetik espíritu nia serbisu iha imi. Keta haree liafuan profeta nian nuʼudar buat neʼebé la iha folin.” (1 Tesalonika 5:19, 20, MF) Sin, profesia sira neʼebé ita estuda no fahe ho ema seluk mak buat neʼebé fó laran-manas duni mai ita!

15. Ita bele prepara saida deʼit durante ita-nia adorasaun família nian?

15 Ita hotu hakarak ajuda ita-nia família atu sai matenek liu iha dalan neʼebé sira haklaken. Atu halo nuneʼe, família barak uza parte husi sira-nia adorasaun família nian atu fó treinu kona-ba haklaken ka halo vizita fali. Porezemplu, Ita sei koʼalia saida? Ita bele hatete saida hodi uma-naʼin hakarak aprende liután? Saida mak tempu neʼebé diʼak liu atu vizita fali? Ema barak mós uza parte husi sira-nia adorasaun família nian atu prepara ba reuniaun sira. Ita-nia família mós bele halo nuneʼe ka lae? Se Ita hola parte iha reuniaun sira, ida-neʼe sei hametin Ita-nia fiar, no sei ajuda Ita atu la husik buat ruma troka lalais Ita-nia hanoin neʼebé loos. (Salmo [Mazmur] 35:18) Adorasaun família nian sei proteje ita hodi la siʼik kona-ba buat neʼebé Bíblia la fó sai no la iha dúvida kona-ba lia-loos.

16. Saida mak book ema kose-mina sira atu la husik buat ruma troka lalais sira-nia hanoin neʼebé loos?

16 Jeová fó bensaun ba ninia povu hodi halo sira komprende liután profesia sira iha Bíblia. Ida-neʼe halo ita fiar-metin katak Bíblia nia profesia kona-ba futuru neʼebé kapás sei sai loos. Ema kose-mina sira hein atu hamutuk ho Kristu iha lalehan. Klaru katak sira-nia esperansa neʼe ajuda sira atu la husik buat ruma troka lalais sira-nia hanoin neʼebé loos. Buat neʼebé Paulo hakerek ba ema iha Tesalónika mós kona ema kose-mina sira ohin loron: “Ita tenke fó-agradese nafatin ba Maromak tanba imi, maun-alin sira neʼebé Naʼi hadomi, basá Maromak fihir imi . . . husi espíritu neʼebé halo imi sai santu no husi fiar iha lia-loos.”—2 Tesalonika 2:13.

17. Oinsá mak 2 Tesalonika 3:1-5 fó laran-manas ba Ita?

17 Sira neʼebé iha esperansa atu moris iha rai mós tenke kuidadu atu la husik buat ruma troka lalais sira-nia hanoin neʼebé loos. Se Ita-nia esperansa mak atu moris iha rai, hakaʼas an atu halo tuir Paulo nia liafuan neʼebé nia hakerek ba ema kose-mina sira iha Tesalónika. (Lee 2 Tesalonika 3:1-5.) Ita agradese ba liafuan sira-neʼe. Karta sira ba ema kristaun iha Tesalónika fó avizu ba ita atu kuidadu hodi la siʼik kona-ba buat neʼebé Bíblia la fó sai no la tau fiar iha ema nia ideia oioin. Tan neʼe, ita kontente atu simu no hafolin avizu sira-neʼe, nuʼudar mundu nia rohan sai besik liu daudaun.

a Iha Apostolu 20:29, 30, ita bele lee Paulo nia avizu ba kongregasaun kristaun sira: “Ema balun sei hamriik hodi hateten buat aat oioin atu dada sai eskolante sira.” Liutiha tempu balu, ema neʼebé ulun iha kongregasaun komesa sai la hanesan ho membru sira seluk iha kongregasaun. Husi tinan 200, ulun-naʼin sira iha relijiaun kristaun falsu barak nuʼudar grupu, hetan naran “mane neʼebé aat”.—Haree Menara Pengawal, 1 Fevereiru 1990, pájina 10-14.