Skip to content

Skip to table of contents

Imi hafolin imi-nia liman-rohan espirituál ka lae?

Imi hafolin imi-nia liman-rohan espirituál ka lae?

“Ita simu ona espíritu neʼebé husi Maromak, . . . atu nuneʼe ita bele hatene buat sira neʼebé Maromak haraik ona mai ita ho laran-diʼak.”—1 KORINTO 2:12.

1. Ema barak sente oinsá kona-ba buat neʼebé sira iha?

 DALA ruma ita rona ema koʼalia hanesan neʼe: “Se buat ida ita sei bele haree ho matan, ita ladún hafolin, maibé bainhira buat neʼe lakon mak ita foin hatene buat neʼe afinál importante tebes.” Ita mós sente hanesan neʼe ka lae? Porezemplu, se ema moris mai riku kedas, nia la hatene saida mak kiak. Hanesan neʼe mós ho joven ida, tanba nia seidauk iha esperiénsia barak, nia mós la hatene saida mak importante ba ninia moris.

2, 3. (a) Joven sira presiza sees husi hanoin hanesan saida? (b) Iha lisaun neʼe, saida mak sei ajuda ita hafolin buat neʼebé ita iha ona?

2 Imi joven sira, saida mak imi sente importante ba imi? Dala barak, joven sira hanoin liu kona-ba buka serbisu diʼak, uma diʼak ka hetan sasán eletróniku oioin. Maibé se sira tau uluk sasán iha sira-nia moris, sira falta buat ida neʼebé importante liu, neʼe mak sira-nia relasaun ho Maromak. Se imi-nia inan-aman haboot imi iha lia-loos, neʼe mak hanesan liman-rohan furak ida. (Mateus 5:3) Se imi la hafolin prezente neʼe, karik imi sei simu konsekuénsia, ka rezultadu aat neʼebé kona imi-nia moris tomak.

3 Tuir loloos, imi bele sees husi la simu konsekuénsia aat sira-neʼe. Saida mak bele ajuda imi hafolin imi-nia liman-rohan espirituál neʼe? Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba ezemplu balu husi Bíblia neʼebé hatudu tanbasá matenek atu hafolin buat neʼebé ita iha. Ezemplu sira-neʼe sei ajuda ita hotu, joven ka idade, atu kuidadu didiʼak ho buat neʼebé Jeová fó mai ita.

SIRA LA HAFOLIN SIRA-NIA LIMAN-ROHAN ESPIRITUÁL

4. Saida mak 1 Samuel 8:1-5 hatete kona-ba Samuel nia oan-mane sira?

4 Iha ema balu iha Bíblia laran neʼebé simu liman-rohan espirituál ida neʼebé furak tebes maibé sira la hafolin ida-neʼe. Ezemplu ida mak profeta Samuel nia oan-mane sira. Samuel sei kiʼik bainhira nia komesa serbí Jeová, no nia laran-metin ba nia iha ninia moris tomak. (1 Samuel 12:1-5) Nia hatudu ezemplu diʼak maibé ninia oan sira Joel no Abias, la laʼo tuir ninia ain-fatin. Bíblia hatete katak sira laran-aat no halo korrupsaun.—Lee 1 Samuel 8:1-5. a

5, 6. Saida mak akontese ba Josias nia oan-mane sira no bei-oan?

5 Ezemplu ida tan mak Liurai Josias nia oan-mane sira. Josias mak liurai ida neʼebé hadomi tebes no adora Jeová. Bainhira ema hetan livru kona-ba Maromak nia Ukun-Fuan hodi lee ba Josias, nia halo tuir Jeová nia mandamentu sira. Nia hasai estátua sira hotu no matan-dook nia atividade hotu husi ninia rai, no husu ba ninia povu hodi halo tuir Jeová. (2 Reis [Raja-Raja] 22:8; 23:2, 3, 12-15, 24, 25) Ninia oan-mane sira simu liman-rohan furak duni. Maibé ikusmai, bainhira ninia oan-mane naʼin-tolu no ninia bei-oan ida sai fali liurai, nein ida hafolin buat neʼebé nia simu.

6 Bainhira Josias nia oan Jeoakas sai liurai, “nia halo buat neʼebé aat tebes iha Jeová nia oin”. Jeoakas halaʼo ninia knaar nuʼudar liurai ba fulan tolu deʼit, depois liurai Ejitu nian kaer nia hodi hatama ba komarka toʼo nia mate. (2 Reis [Raja-Raja] 23:31-34) Tuirmai Josias nia oan-mane seluk Jehóakim mak sai fali liurai ba tinan 11 maibé nia mós la hafolin buat neʼebé nia simu husi ninia aman. Tanba ninia hahalok aat tebes, Jeremias halo profesia kona-ba nia dehan: “Ema sei hakoi nia hanesan ema hakoi kuda-burru ida.” (Jeremias [Yeremia] 22:17-19) Josias nia oan Zedekias no bei-oan Joakim mós halo hahalok aat tebes no la halo tuir Josias nia ezemplu diʼak.—2 Reis (Raja-Raja) 24:8, 9, 18, 19.

7, 8. (a) Salomão halo saida hodi hatudu nia la hafolin ninia liman-rohan espirituál? (b) Ita bele aprende saida husi sira neʼebé la hafolin sira-nia liman-rohan espirituál?

7 Liurai Salomão aprende husi ninia aman David atu adora Jeová, maibé ikusmai nia mós la hafolin tan ninia liman-rohan neʼe. Bíblia hatete: “Iha tempu neʼebé Salomão sai katuas ona, ninia feen sira book nia laran atu tuir maromak sira seluk; no nia la fó ona ninia laran tomak ba Jeová, ninia Maromak, hanesan ninia aman David.” (1 Reis [Raja-Raja] 11:4) Tanba ida-neʼe, Jeová la simu tan Salomão.

8 Mane sira hotu iha ezemplu neʼe iha oportunidade atu hatene Jeová no halo buat neʼebé loos iha sira-nia moris. Triste duni sira la aproveita oportunidade neʼe. Maibé laʼós joven hotu hanesan neʼe. Agora ita sei koʼalia kona-ba joven balu neʼebé hatudu ezemplu diʼak ba imi atu banati-tuir.

SIRA NEʼEBÉ HAFOLIN SIRA-NIA LIMAN-ROHAN ESPIRITUÁL

9. Noé nia oan-mane sira hatudu ezemplu diʼak saida? (Haree dezeñu iha pájina 27.)

9 Noé nia oan-mane sira hatudu ezemplu kapás kona-ba hafolin sira-nia liman-rohan. Sira iha knaar espesiál hodi ajuda sira-nia aman harii arka hodi salva ema nia moris. Sira mós hatene sira presiza halo tuir Jeová hodi tama ba ró laran antes rai-nabeen. (Gênesis [Kejadian] 7:1, 7) Neʼe lori rezultadu saida? Bíblia hatete katak sira lori animál hotu tama ba ró laran atu “sira-nia oan bele iha nafatin iha mundu tomak”. (Gênesis [Kejadian] 7:3) Maibé laʼós neʼe deʼit. Tanba Noé nia oan-mane sira hafolin sira-nia liman-rohan espirituál, sira ajuda salva ema hodi ema la bele lakon mohu husi mundu neʼe no harii fali adorasaun neʼebé loos iha rai.—Gênesis (Kejadian) 8:20; 9:18, 19.

10. Oinsá mak mane ebreu naʼin-haat hatudu sira hafolin sira-nia liman-rohan espirituál?

10 Ezemplu diʼak ida tan mak mane ebreu naʼin-haat naran Hananias, Misael, Azarias no Daniel. Ema kaer sira hodi lori ba Babilónia iha tinan 617 molok Kristu maibé sira lakohi moris hanesan ema Babilónia sira neʼebé la adora Maromak. Mane joven sira-neʼe matenek no bonitu no karik sira bele hetan pozisaun aas iha Babilónia. Maibé sira nunka haluha sira mai husi neʼebé no buat neʼebé sira aprende kona-ba Maromak. Tan neʼe Jeová haraik bensaun barak ba sira.—Lee Daniel 1:8, 12, 20. b

11. Oinsá mak Jesus hatudu nia hafolin ninia liman-rohan espirituál?

11 Jesus mak hatudu ezemplu diʼak liu hotu kona-ba hafolin liman-rohan espirituál. Jesus gosta tebes buat neʼebé ninia Aman hanorin ba nia. Ita hatene ida-neʼe tanba nia hatete: “Hanesan Aman hanorin ba haʼu, haʼu koʼalia buat sira-neʼe.” (João 8:28) Nia mós gosta hanorin ema seluk hodi sira mós bele hetan buat diʼak. Nia hatete: “Haʼu tenke haklaken mós liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha sidade seluk, basá tan neʼe mak Maromak haruka haʼu mai.” (Lucas 4:18, 43) Ema iha mundu neʼe la hafolin lia-loos husi Maromak, tan neʼe Jesus fó avizu ba ninia dixípulu sira hodi la bele sai “mundu neʼe nian”.—João 15:19.

HAFOLIN BUAT NEʼEBÉ ITA SIMU ONA

12. (a) Oinsá mak liafuan iha 2 Timóteo 3:14-17 kona joven barak ohin loron? (b) Pergunta saida deʼit mak joven kristaun sira bele husu ba sira-nia an?

12 Se imi hetan lia-loos husi imi-nia inan-aman neʼebé hadomi Jeová, imi simu ona liman-rohan furak ida. Karik Bíblia nia liafuan kona-ba Timóteo mós kona imi. (Lee 2 Timóteo 3:14-17.) Imi-nia inan-aman sira hanorin ona imi kona-ba Jeová no oinsá atu halo nia kontente. Ba imi balu, karik simu hanorin husi kiʼik kedas. Neʼe ajuda imi sai matenek “hodi hetan salvasaun liuhusi fiar iha Kristu Jesus” no mós hodi sai “prontu atu halo serbisu diʼak hotu” ba Maromak. Maibé imi hafolin duni buat neʼebé imi simu tiha ona ka lae? Husu ba imi-nia an: “Haʼu sente oinsá kona-ba haʼu mós testemuña ida hanesan Maromak nia atan barak iha tempu uluk? Haʼu sente sai Testemuña ba Jeová ida, foti haʼu-nia dignidade ka lae? Haʼu sente oinsá tanba Jeová bolu haʼu nuʼudar ninia belun ida husi ema rihun ba rihun iha mundu neʼe? Haʼu hatene ka lae, katak hodi sai Jeová nia testemuña ida, neʼe buat neʼebé espesiál duni?

Imi sente oinsá tanba imi mós testemuña ida hanesan Maromak nia atan barak iha tempu uluk? (Haree parágrafu 9, 10, 12)

13, 14. Joven balu neʼebé boot iha lia-loos, dala ruma sira hetan tentasaun atu koko saida? Maibé tanbasá ida-neʼe hahalok la matenek? Fó toʼok ezemplu.

13 Joven kristaun balu neʼebé boot iha lia-loos karik la rekoñese katak lia-loos mak buat espesiál ida no katak Satanás nia mundu nakukun tebes. Joven balu hetan tentasaun hodi hakarak koko toʼok moris iha Satanás nia mundu mak hanesan saida. Maibé hanoin toʼok kona-ba neʼe, se karreta ida halai hela, Ita hakarak halai ba karreta nia oin hodi koko toʼok Ita bele kanek ka mate ka lae? Neʼe ema bolu Ita beik. Nuneʼe mós, ita la presiza koko buat aat sira iha mundu neʼe hodi bele hatene ita sei hetan susar ka lae.—1 Pedro 4:4.

14 Mane joven ida naran Gener neʼebé hela iha rai-Ásia sai boot iha lia-loos. Nia hetan batizmu bainhira nia tinan 12, maibé toʼo idade joven nian, nia hetan tentasaun hodi hakarak iha liberdade uitoan iha Satanás nia mundu. Gener komesa bosok ba ninia família no iha kotuk nia subar segredu balu. Bainhira nia tinan 15, nia halo tuir ninia kolega sira hodi hemu lanu no tolok. Dala ruma nia fila ba uma kalan boot tanba nia halimar bola guling ho sira no vídeo games kona-ba violénsia. Maibé ikusmai, nia foin hatene katak ninia moris la iha signifika, la iha ksolok. Agora nia fila fali ona ba lia-loos. Nia hatete katak toʼo agora, dala ruma nia hetan tentasaun nafatin, maibé nia hatene katak ba nia, Jeová nia bensaun mak importante liu hotu.

15. Maski ita-nia inan-aman haboot ita iha lia-loos ka lae, diʼak ita hotu hanoin kona-ba saida?

15 Maski imi-nia inan-aman la iha lia-loos, nafatin hanoin kona-ba imi-nia priviléjiu hodi hatene ita-nia Kriadór no serbí nia. Husi ema rihun ba rihun iha mundu neʼe, Jeová dada imi ba ninia an. Neʼe bensaun boot duni. (João 6:44, 45) Se ita aprende lia-loos husi ita-nia inan-aman ka husi ema seluk, ita kontente tebes hodi hatene lia-loos. (Lee 1 Korinto 2:12.) Gener hatete: “Haʼu neʼe sé, atu Jeová, Kriadór ba lalehan no rai hakarak koñese haʼu?” (Salmo [Mazmur] 8:4) Irmán ida hatete: “Alunu sira iha eskola sente kontente bainhira sira-nia mestre rekoñese sira-nia serbisu. Maibé ita sente espesiál liu fali tanba ita-nia Mestre Boot koñese ita!”

IMI SEI HALO SAIDA?

16. Saida mak desizaun matenek ba joven kristaun sira ohin loron?

16 Hanoin kona-ba imi-nia liman-rohan espirituál no hametin imi-nia desizaun hodi serbí Jeová. Banati-tuir ezemplu diʼak husi ema fiar-naʼin sira husi tempu uluk. Neʼe mak matenek liu fali duké halo tuir deʼit joven sira neʼebé la iha esperansa tanba la uza sira-nia moris hodi adora Maromak.—2 Korinto 4:3, 4.

17-19. Saida mak bele ajuda joven sira hodi la moris tuir deʼit mundu nia hakarak?

17 Dala ruma susar atu la halo tuir mundu nia hakarak maibé la halo tuir mak dalan matenek. Hanoin kona-ba ema neʼebé hakarak tuir selesaun ba Olimpíadas. Atu kumpre ninia mehi, nia la bele halo buat barak neʼebé ninia kolega sira halo, tanba neʼe soe deʼit tempu no dada ninia atensaun. Nia hakaʼas an hodi la halo tuir ninia kolega sira hodi nia bele treinu tan no kumpre ninia planu.

18 Ohin loron, ema barak iha mundu la hanoin kona-ba rezultadu ladiʼak husi sira-nia hahalok. Maibé Jeová nia povu la hanesan neʼe. Se ita la halo tuir mundu hodi sees husi hahalok sira hanesan sala-foʼer neʼebé bele estraga ita-nia relasaun ho Jeová, ita bele “kaer metin ba moris neʼebé loloos”. (1 Timóteo 6:19) Irmán neʼebé temi tiha ona hatete: “Se ita kaer metin ba buat neʼebé ita fiar, ita sei sente kontente tebes tanba neʼe hatudu ita iha kbiit hodi kontra Satanás nia mundu. Maibé liután neʼe, ita hatene ita foti Jeová nia oin no ita mós bele sente nia haree ita ho oin-midar. Ida-neʼe mak halo ita sente diʼak duni.”

19 Keta estraga imi-nia moris hodi hanoin beibeik kona-ba hetan ksolok iha mundu neʼe agora. (Eclesiastes [Pengkhotbah] 9:2, 10) Imi hatene ona moris neʼe nia objetivu mak saida, no imi mós hatene ita iha esperansa atu moris ba nafatin. Uza matenek neʼebé imi iha hodi halo desizaun loos no sees husi halo tuir deʼit mundu nia hakarak. Tanba neʼe mak bele fó folin ba imi-nia moris.—Éfeso 4:17; Malaquias (Maleakhi) 3:18.

20, 21. Se ita foti desizaun sira neʼebé diʼak, ita-nia futuru bele sai oinsá? Maibé atu hetan bensaun, Jeová hakarak saida husi ita?

20 Se ita foti desizaun sira neʼebé diʼak, ita bele moris ho kontente agora no moris ba nafatin iha mundu foun. Jeová sei haraik bensaun barak ba ita liu fali buat neʼebé ita mehi. (Mateus 5:5; 19:29; 25:34) Maibé atu hetan bensaun sira-neʼe ita presiza hakaʼas an agora hodi halo tuir nia. (Lee 1 João 5:3, 4.) Fiar bá katak ita-nia hakaʼas-an neʼe sei la sai saugati deʼit!

21 Jeová fó ona buat barak mai ita. Ita bele komprende didiʼak kona-ba ninia Liafuan no lia-loos kona-ba nia no ninia hakarak. Nuʼudar Testemuña ba Jeová, ita iha knaar espesiál hodi lori Jeová nia naran. Maromak promete katak nia sei sempre apoia ita. (Salmo [Mazmur] 118:7) Mai ita hotu, kiʼik ka boot, hatudu katak ita hafolin ita-nia liman-rohan espirituál no hakarak duni atu fó glória ba Jeová ohin no ba nafatin.—Roma 11:33-36; Salmo (Mazmur) 33:12.

a 1 Samuel 8:1-5: “1 Bainhira Samuel katuas ona, nia foti ninia oan sira hodi sai fali juis iha Izraél. 2 Ninia oan-mane boot naran Joel, no oan-mane segundu naran Abias; sira mak juis iha Beer-Seba nian. 3 Maibé ninia oan sira la laʼo tuir ninia ain-fatin, sira sempre buka deʼit sasán ho liman foʼer, sira halo korrupsaun, no halakon justisa. 4 Liutiha tempu balu katuas Izraél sira halibur hamutuk hodi ba hasoru Samuel iha Ramá. 5 Sira hatete ba nia: ‘Rona! Ó katuas ona no ó-nia oan sira la laʼo tuir ona ó-nia dalan sira. Agora foti liurai ida neʼebé atu tesi lia ba ami hanesan nasaun sira seluk hotu.’”

b Daniel 1:8, 12, 20: “8 Maibé Daniel nia laran hakarak metin katak nia sei la husik liurai nia hahán sira ka tua neʼebé nia hemu atu halo foʼer nia. Tan neʼe nia husu lisensa ba xefe palásiu hodi nia la bele hafoʼer ninia an.” “12 ‘Halo favór ida, koko Ita-Boot nia atan sira-neʼe ba loron sanulu, no fó deʼit modo ruma ho bee mai ami han no hemu.’” “20 Buat hotu neʼebé liurai husu ba sira kona-ba matenek no komprensaun, nia haree sira diʼak liu fali amlulik masonik no matan-dook sira iha rai neʼe dala sanulu.”