Skip to content

Skip to table of contents

Jeová dirije serbisu haklaken iha mundu tomak

Jeová dirije serbisu haklaken iha mundu tomak

“Haʼu, Jeová, mak ó-nia Maromak, Ida neʼebé hanorin ó atu hetan buat neʼebé diʼak, Ida neʼebé halo ó laʼo iha dalan neʼebé ó tenke laʼo.”—ISAÍAS (YESAYA) 48:17.

1. Atu haklaken, Estudante Bíblia sira hasoru problema saida deʼit?

HANOIN fali tinan 130 liubá, Jeová nia povu hasoru problema barak hodi bele haklaken liafuan diʼak. * (Haree nota iha kraik.) Sira hahú ho ema uitoan deʼit hanesan iha apóstolu sira-nia tempu, ema barak la gosta mensajen neʼebé sira haklaken ba ema, no ema balu hatete katak sira-nia edukasaun seidauk toʼo. Lakleur, sira mós hasoru terus boot liután bainhira Diabu Satanás soe tun tiha mai mundu. (Apokalipse 12:12) No komesa husi tempu neʼebá, sira haklaken “iha loron ikus sira . . . neʼebé susar atu tahan”.—2 Timóteo 3:1.

2. Tanbasá mak ita bele dehan katak ho Jeová nia ajuda mak serbisu haklaken bele laʼo ba oin iha ita-nia tempu?

2 Jeová nia hakarak mak ninia povu haklaken ninia liafuan diʼak toʼo mundu tomak no la iha buat ida mak bele hapara ninia hakarak neʼe laʼo ba oin. Hanesan iha tempu antigu oinsá nia salva ema Izraél husi Babilónia, ohin loron mós nia salva ita husi Babilónia Boot ka relijiaun falsu hodi ita bele adora nia iha dalan neʼebé loos. (Apokalipse 18:1-4) Jeová hanorin ona buat barak mai ita, tanba nia hakarak ita moris ho diʼak. Nia hanorin ita oinsá bele moris ho dame, no nia mós hakarak ita hanorin fali ema seluk kona-ba ninia hanorin sira-neʼe. (Lee Isaías [Yesaya] 48:16-18. *) Maibé neʼe la dehan katak, tanba atu kumpre ninia hakarak, nia sempre troka mundu nia situasaun neʼe hodi ita bele haklaken ba ema hotu. Dala ruma situasaun apoia duni ita-nia serbisu haklaken, maibé, se laʼós Jeová mak ajuda, ita sei nunka tahan hasoru terus ka problema ema halo mai ita hodi bele kontinua haklaken nafatin iha Satanás nia mundu neʼe.—Isaías (Yesaya) 41:13; 1 João 5:19.

3. Oinsá mak koñesimentu neʼebé loos bele sai barak ohin loron?

3 Liuhusi profeta Daniel, Jeová fó-hatene nanis katak “koñesimentu neʼebé loos” sei sai barak iha loron ikus nian. (Lee Daniel 12:4. *) Uluk, antes loron ikus nian hahú, Jeová ajuda Estudante Bíblia sira hodi komprende Bíblia nia hanorin importante sira neʼebé relijiaun kristaun falsu subar ho sira-nia doutrina falsu sira. Agora daudauk, Jeová uza ninia povu hodi fó sai koñesimentu loos ida-neʼe iha mundu tomak. Buat neʼebé Jeová hatete iha Daniel sai loos duni ohin loron, tanba agora ita haree iha maizumenus ema naʼin-8.000.000 mak hetan ona lia-loos no haklaken tutan fali ba ema iha mundu tomak. Entaun, saida deʼit mak ajuda Jeová nia povu bele haklaken toʼo mundu tomak ohin loron?

TRADUSAUN BÍBLIA NIAN APOIA SERBISU HAKLAKEN

4. Iha tinan 1800 toʼo 1900 nia laran ema tradús ona Bíblia ba língua hira?

4 Se kompara ho tempu uluk, situasaun iha ita-nia tempu agora apoia tebes ita-nia serbisu haklaken, tanba kuaze ema hotu iha ona Bíblia. Maibé uluk la hanesan neʼe. Uluk, ulun-naʼin relijiaun kristaun sira lakohi haree ema lee Bíblia. No se sira mak kaer toman ema ida tradús Bíblia, ema neʼe kaer ba oho kedas. Iha tinan 1800 toʼo 1900 hanesan neʼe mak organizasaun sira seluk foin halo Bíblia ba ema. No sira halo Bíblia hamutuk maizumenus ba língua 400 hanesan neʼe. No ikusmai mak ema foin komesa iha sira-nia Bíblia rasik. Maibé problema ida mak, sira la komprende lia-loos neʼebé Bíblia hanorin.

5. Iha área tradusaun Bíblia nian, Testemuña ba Jeová sira halo ona saida deʼit?

5 Jeová nia povu sira hatene katak sira tenke haklaken ba ema hotu, tan neʼe sira nunka sente kole atu haklaken ba ema seluk. Foufoun, sira uza Bíblia naran deʼit neʼebé sira iha hodi haklaken no fahe ba ema seluk. Maibé, hahú husi tinan 1950, sira tradús rasik Eskritura Sagrada Tradusaun Mundu Foun ba língua 120 liu. Balu sira tradús ba Bíblia tomak, no balu, sira tradús Eskritura Lia-Gregu deʼit. Foin daudauk, iha tinan 2013, sira mós halo revista ida ba Tradusaun Mundu Foun lia-inglés nian hodi halo fasil ba ema atu komprende lalais liu liafuan iha Bíblia laran. Edisaun revista nian neʼe halo fasil tebes hodi uza ba tradús fali ba língua seluk. Ho Bíblia neʼebé ema hotu bele komprende lalais mós ajuda tebes ba ita-nia serbisu haklaken.

DAME APOIA SERBISU HAKLAKEN

6, 7. (a) Iha tinan 100 liubá nia laran, funu saida deʼit mak akontese iha mundu neʼe? (b) Oinsá mak situasaun dame iha nasaun balu apoia ita-nia serbisu haklaken?

6 Iha tinan 100 liubá, liuliu iha Funu Mundiál Primeiru no Segundu nian, ema barak mak mate iha funu laran. Iha tinan 1942, iha tempu neʼebé Funu Mundiál Segundu mós manas tebes, irmaun Knorr neʼebé tau matan ba Testemuña ba Jeová nia organizasaun fó diskursu ida iha reuniaun boot ba loron tolu ho títulu “Dame bele tahan nafatin ka lae?” Iha diskursu neʼe nia esplika husi Apokalipse kapítulu 17 katak funu neʼe sei la lori Armajedón mai, maibé se funu daudauk neʼe remata tiha, sei iha tempu dame.—Apokalipse 17:3, 11.

7 Maibé, neʼe la dehan katak Funu Mundiál segundu remata tiha, mundu tomak sei sai hakmatek, tanba ikusmai mós sei iha funu barak. Tuir buat neʼebé ema konta, sira hatete katak husi tinan 1946 toʼo 2013, funu kiʼik-kiʼik sira sura hamutuk iha 331. Ema juta ba juta mak mate ona iha funu sira-neʼe. Maibé iha tinan sira-neʼe nia laran, iha nasaun barak mós situasaun dame hela. Entaun, Testemuña ba Jeová sira aproveita situasaun iha nasaun sira-neʼe hodi haklaken ba ema. Rezultadu mak, se kompara ho tinan 1944, haklaken-naʼin ema 110.000 mós la toʼo, maibé agora, besik ona toʼo 8.000.000! (Lee Isaías [Yesaya] 60:22. *) Ita bele haree duni katak tempu dame mós apoia ita hodi haklaken ba ema hotu.

TRANSPORTE APOIA SERBISU HAKLAKEN

8, 9. Iha área transportasaun nian, oinsá mak neʼe mós fó apoia ba ita-nia serbisu haklaken?

8 Iha área transportasaun mós apoia Jeová nia povu nia serbisu haklaken. Iha tinan 1900, tinan 21 ona husi ita halo The Watch Tower (Livru Haklaken), iha Estadus Unidus tomak iha deʼit karreta hamutuk 8.000, no estrada diʼak uitoan deʼit. Maibé agora, iha mundu tomak, iha karreta hamutuk biliaun 1,5 liu no kuaze iha fatin hotu estrada diʼak ona. Ho transporte no estrada neʼebé diʼak, ita mós bele haklaken toʼo fatin neʼebé uluk ita la bele bá ho ain. Maski agora iha fatin balu mak ita la bele bá ho karreta ka motór, ita hakaʼas an nafatin laʼo toʼo fatin sira-neʼe hodi haklaken ba ema.—Mateus 28:19, 20.

9 Ita mós aproveita transporte oioin hodi halaʼo ita-nia serbisu. Ita uza kamioneta boboot, ró-ahi boboot, no komboiu hodi tula ita-nia livru ba irmaun-irmán sira iha fatin dodook iha tempu badak nia laran. Katuas área nian, Koordenadór Sukursál, misionáriu sira mós semo bá-mai ho aviaun hodi bele bá tuir reuniaun boot ka halaʼo knaar ruma iha kongregasaun sira. Grupu Administradór no irmaun balu husi sede-jerál mós uza aviaun hodi bele semo bá-mai hodi anima ka hanorin irmaun-irmán iha sira-nia nasaun ida-idak. Husi neʼe, transportasaun mós apoia Jeová nia ema hodi iha unidade.—Salmo (Mazmur) 133:1-3.

LÍNGUA APOIA SERBISU HAKLAKEN

10. Tanbasá mak ita bele hatete katak inglés mak língua internasionál nian?

10 Uluk, ema neʼebé moris iha ema Roma nia ukun, barak mak koʼalia lia-gregu naran koine. Iha ita-nia tempu, barak mak koʼalia língua inglés. Tuir livru ida kona-ba lia-inglés (English as a Global Language) hatete katak: “Iha mundu tomak, porsentu 25 husi mundu nia populasaun mak koʼalia ka komprende inglés.” Ema barak aprende inglés hodi bele halo kontratu ka halaʼo buat polítiku nian iha mundu. Iha área siénsia ka teknolojia mós barak mak uza inglés.

11. Oinsá mak lia-inglés ajuda ho ita-nia serbisu haklaken?

11 Ema nia komprende kona-ba inglés mós apoia ita haklaken lia-loos ba ema. Foufoun, ita-nia Livru Haklaken no livru sira seluk halo deʼit iha língua inglés. Lia ofisiál neʼebé ita uza iha sede-jerál mós inglés. No irmaun-irmán sira neʼebé mai husi nasaun seluk hodi simu treinu iha Patterson, Novaiorke mós tenkesér komprende inglés.

12. Ita tradús ona ita-nia livru sira ba língua hira? No oinsá mak teknolojia ajuda ita?

12 Tanba ita-nia responsabilidade atu haklaken Maromak nia Liafuan ba ema iha mundu tomak mak ita tradús ita-nia livru sira ba língua hamutuk 700 liu. Oinsá mak ita tradús livru sira-neʼe? Ita uza teknolojia oioin, hanesan MEPS (Multilanguage Electronic Publishing System). Komputadór nia programa ida-neʼe ajuda tebes ita hodi tradús no habelar Bíblia nia mensajen. Ida-neʼe mós ajuda Jeová nia povu iha mundu tomak hodi bele komprende kona-ba “língua neʼebé moos” no hametin sira-nia unidade.—Lee Sofonias (Zefanya) 3:9. *

LEI SIRA APOIA SERBISU HAKLAKEN

13, 14. Oinsá mak lei no desizaun husi tribunál sira apoia ita-nia liberdade?

13 Iha apóstolu sira-nia tempu, ema kristaun aproveita ho Roma nia lei sira hodi halaʼo sira-nia serbisu haklaken. Ohin loron, ita mós aproveita nasaun sira-nia lei hodi halaʼo serbisu haklaken nian. Porezemplu, lei Estadus Unidas fó garantia ba ema iha neʼebá hodi hili sira rasik nia relijiaun, livre koʼalia ba ema kona-ba sira-nia fiar, no halibur hamutuk. Neʼe katak ita-nia maluk sira iha Estadus Unidas mós iha liberdade hodi halaʼo reuniaun sira no haklaken. Neʼe mós dehan katak ita-nia sede-jerál iha neʼebá bele iha liberdade hodi organiza serbisu haklaken iha mundu tomak. Maibé, dala ruma ita mós presiza bá tribunál hodi defende ita-nia direitu atu bele haklaken. (Filipe 1:7) No dala ruma tribunál mós koko hanetik ita-nia direitu hodi haklaken. Se ida-neʼe mak akontese, ita lori fali kazu neʼe ba tribunál boot rekursu nian no baibain sira fó fali ita-nia direitu neʼe hodi haklaken ho livre.

14 Iha nasaun balu, iha mós tribunál barak mak apoia ita-nia direitu hodi adora Jeová no haklaken ho liberdade. Iha tempu neʼebé ita lakon kazu ruma, ita lori fali kazu neʼe ba tribunál internasionál nian. Porezemplu, liuhusi Tribunál Europeu ba Direitus Umanus, toʼo fulan Juñu 2014, ita manán ona kazu hamutuk 57 no nasaun Europa sira seluk mós tenke rona ba desizaun husi tribunál neʼe. Maski nasaun barak mak odi ita, maibé sira-nia lei apoia ita-nia direitu hodi halaʼo adorasaun neʼebé loos.—Mateus 24:9.

BUAT SELUK TAN NEʼEBÉ APOIA SERBISU HAKLAKEN

Ita halo livru sira kona-ba Bíblia atu ema barak tan iha mundu tomak bele lee

15. Dalan ema inventa mákina print iha mudansa saida deʼit? No oinsá mak mudansa sira-neʼe ajuda ita?

15 Dalan ema inventa mákina print mós ajuda ita hodi bele haklaken ba ema hotu. Porezemplu, iha tinan 1450 Johannes Gutenberg inventa dalan ida hodi print surat-tahan neʼebé ema uza ba tinan barak tebes. Maibé, tinan 200 liubá husi ita-nia tempu, ema inventa mákina print foun neʼebé halai lalais no ho kualidade diʼak tebes. Ho dalan print ida-neʼe, ita mós bele halo ita-nia livru barak liután ho kualidade neʼebé diʼak iha tempu badak nia laran. Porezemplu, iha tinan 1879 mak ita primeiravés print ita-nia Livru Haklaken iha inglés. Livru Haklaken neʼe kór laiha no print hamutuk 6.000 deʼit. Maibé agora, tinan 136 liu tiha, Livru Haklaken edisaun ida deʼit ita bele print toʼo 50.000.000 liu. Ita mós print toʼo língua hamutuk 200 liu ho dezeñu kór oioin.

16. Husi buat sira neʼebé ema inventa, buat saida deʼit mak ajuda ona ita hodi haklaken toʼo mundu tomak? (Haree dezeñu iha pájina 24.)

16 Iha tinan 200 nia laran, ema inventa ona buat barak no Jeová nia povu sira mós aproveita ho buat sira-neʼe hodi haklaken liafuan diʼak ba ema. Uluk ita temi kona-ba komboiu, karreta, no aviaun sira. Maibé iha mós bisikleta, mákina hakerek, mákina hodi hakerek letra ba matan-delek, telegrama, telefone, kámera, gravasaun, vídeo, rádiu, televizaun, filme, komputadór, no internét. Buat sira-neʼe ajuda ona ita dala barak hodi kumpre ita-nia knaar hanorin ema sai Jesus nia dixípulu. Ida-neʼe halo ita hanoin fali profesia ida husi Bíblia neʼebé dehan katak Jeová nia povu sei “hemu nasaun sira-nia susu-been”. Ida-neʼe hatudu katak ita aproveita buat sira neʼebé ema inventa hodi halo Bíblia no ita-nia livru sira ba língua oioin no haklaken toʼo mundu tomak.—Lee Isaías (Yesaya) 60:16. *

17. (a) Serbisu haklaken bele laʼo ba oin hatudu evidénsia saida? (b) Tanbasá mak Jeová hakarak ita sai ninia “maluk serbisu-naʼin”?

17 Husi lisaun neʼe, ita haree katak ita iha evidénsia barak neʼebé hatudu katak Jeová mak dirije hela ita-nia serbisu haklaken iha mundu tomak. Jeová fó serbisu neʼe mai ita laʼós tanba nia la iha kbiit atu halo serbisu neʼe rasik, maibé tanba nia hadomi ita. Nia hakarak ita serbisu hamutuk ho nia nuʼudar ninia “maluk serbisu-naʼin”. Liuhusi serbisu neʼe mós ita bele hatudu ita-nia domin ba nia no ba ema seluk. (1 Korinto 3:9; Marcos 12:28-31) Mai ita uza oportunidade naran deʼit neʼebé ita iha hodi halaʼo serbisu importante ida-neʼe hodi habelar Maromak nia mensajen ba ema hotu. Keta haluha mós katak Jeová mak dirije hela ita-nia haklaken. Entaun, mai ita hotu hatoʼo ba Jeová husi laran, ita-nia agradese ba bensaun furak nia haraik mai ita hodi haklaken ninia mensajen neʼe!

^ par. 1 Maizumenus husi tinan 1870, Jeová nia povu bolu naran Estudante Bíblia. Toʼo tiha tinan 1931 mak sira foin troka naran ba Testemuña ba Jeová.—Isaías (Yesaya) 43:10

^ par. 2 Isaías 48:16-18: “16 Ukun-Naʼin Boot Liu Hotu, Naʼi Jeová rasik mak haruka haʼu, sin, ninia espíritu. 17 Ida-neʼe mak liafuan husi Jeová, Ida neʼebé Sosa Fali ó, Ida neʼebé Santu ba Izraél: ‘Haʼu, Jeová, mak ó-nia Maromak, Ida neʼebé hanorin ó atu hetan buat neʼebé diʼak, Ida neʼebé halo ó laʼo iha dalan neʼebé ó tenke laʼo. 18 Oh, se ó fó duni atensaun ba haʼu-nia ukun-fuan! Hodi nuneʼe, ó-nia dame sei sai hanesan mota neʼebé suli, no ó-nia justisa sai hanesan laloran tasi.’”

^ par. 3 Daniel 12:4: “Ba ó, Daniel, halo segredu liafuan sira-neʼe, taka metin livru neʼe toʼo tempu nia rohan. Ema barak sei buka ho didiʼak, no koñesimentu neʼebé loos sei sai barak.”

^ par. 7 Isaías 60:22: “Buat neʼebé uitoan sei sai rihun ida, no buat neʼebé kiʼik sei sai nasaun neʼebé forte. Haʼu Jeová rasik mak sei halo ida-neʼe ho lalais tuir ninia tempu.”

^ par. 12 Sofonias 3:9: “Iha tempu neʼebá haʼu sei halo mudansa hodi fó ba ema língua neʼebé moos, atu sira hotu bele bolu Jeová nia naran, hodi bele serbí nia hamutuk ida deʼit.”

^ par. 16 Isaías 60:16: “Imi sei hemu nasaun sira-nia susu-been, no husi liurai sira-nia susun mak imi sei hemu, no imi sei hatene katak haʼu Jeová mak imi-nia Salvadór, Ida neʼebé iha Kbiit Boot husi Jacob neʼebé mak sosa fali imi.”.