Skip to content

Skip to table of contents

Hakarak hatene?

Hakarak hatene?

Oinsá mak ema judeu sira iha tempu antigu prepara atu hakoi ema mate?

Iha tempu uluk, ema judeu sira lalais atu hakoi ema neʼebé mate. Baibain sira sei hakoi mate-isin neʼe iha loron neʼebé ema neʼe mate. Sira iha razaun rua tansá sira halo neʼe. Primeiru, mate-isin sei sai dois no dodok lalais tanba klima iha neʼebá mak manas. Segundu, tuir ema nia hanoin iha tempu neʼebá, hodi husik mate-isin no la hakoi ba loron barak, neʼe la hatudu respeitu ba ema mate neʼe no ninia família.

Iha Evanjellu no livru Apostolu konta kona-ba ema mate naʼin-haat neʼebé hakoi iha loron neʼebé sira ida-idak mate. (Mateus 27:57-60; Apostolu 5:5-10; 7:60–8:2) Tinan atus ba atus antes neʼe, Jacob nia feen Raquel mate kuandu Jacob no nia família halo hela viajen. Duké lori fali Raquel nia mate-isin ba sira-nia família nia rate fatin, maibé Jacob hakoi nia iha rate “iha dalan atu bá . . . Belém”.—Gênesis (Kejadian) 35:19, 20, 27-29.

Istória sira husi Bíblia hatudu katak ema judeu sira prepara didiʼak mate-isin neʼebé atu hakoi. Ema mate nia família no belun sira fó hariis mate-isin neʼe, kose ho mina neʼebé diʼak no falun nia ho hena. (Joao 19:39, 40; Apostolu 9:36-41) Iha tempu neʼe, viziñu no ema seluk mai hodi fó sai sira-nia sentimentu no konsola mate neʼe nia família.—Marcos 5:38, 39.

Ema hakoi Jesus tuir ema judeu nia kostume ka lae?

Ema judeu barak hakoi ema mate iha fatuk-kuak no rate neʼebé keʼe husi fatuk mamar. Hodi halo nuneʼe, sira halo tuir Abraão, Sara, Isaac, Jacob, no sira seluk neʼebé hakoi iha fatuk-kuak iha Macpela besik Hebron.—Gênesis 23:19; 25:8, 9; 49:29-31; 50:13.

Jesus mós hakoi iha rate neʼebé keʼe tiha husi fatuk. (Marcos 15:46) Baibain, fatin atu tama ba rate kuak mak kloot. Iha laran, sira keʼe fatuk atu halo fatin hodi tau mate-isin. Hanesan kostume iha Jesus nia tempu, kuandu isin dodok hotu ona, sira foti ruin neʼebé maran no tau iha kaixa neʼebé halo husi fatuk. Nuneʼe, iha fatin atu tau ema seluk nia mate-isin.

Moisés nia ukun-fuan kona-ba deskansa iha loron Sábadu bandu atu la hakoi ema iha loron neʼe. Tanba Jesus mate maizumenus oras tolu antes loron Sábadu, José husi rai-Arimateia no ema seluk hakoi Jesus maski sira seidauk prepara didiʼak ninia mate-isin. (Lucas 23:50-56) Tan neʼe, depois loron Sábadu, Jesus nia maluk balun bá ninia rate tanba sira hakarak atu halo kompletu prosesu neʼe.—Marcos 16:1; Lucas 24:1.