Skip to content

Skip to table of contents

Saida mak Bíblia fó sai nanis kona-ba rai-nakdoko makaʼas?

Saida mak Bíblia fó sai nanis kona-ba rai-nakdoko makaʼas?

 Tinan-tinan, iha rai-nakdoko rihun ba rihun neʼebé akontese. Balu mak kiʼik deʼit, maibé iha mós rai-nakdoko boot neʼebé estraga buat barak, lori susar ba ema, no oho ema. Dala ruma, rai-nakdoko hamosu tsunami neʼebé estraga área sira besik tasi-ibun no rezultadu mak ema barak lakon sira-nia moris. Bíblia fó-hatene nanis kona-ba rai-nakdoko makaʼas hanesan neʼe ka lae?

Iha informasaun neʼe

 Bíblia fó sai profesia kona-ba rai-nakdoko ka lae?

 Bíblia fó sai Jesus nia profesia kona-ba rai-nakdoko. Profesia neʼe hakerek iha livru tolu husi Bíblia hanesan tuirmai:

 “Nasaun ida sei kontra nasaun seluk no ukun ida sei kontra ukun seluk, no rai-hamlaha no rai-nakdoko sei mosu iha fatin oioin.”Mateus 24:7.

 “Nasaun ida sei kontra nasaun seluk no ukun ida sei kontra ukun seluk, rai-nakdoko sei mosu iha fatin oioin, no rai-hamlaha.”—Marcos 13:8.

 “Sei mosu rai-nakdoko makaʼas, no sei mosu moras-peste oioin no rai-hamlaha iha fatin oioin.”—Lucas 21:11.

 Jesus fó-hatene nanis katak “rai-nakdoko makaʼas” sei akontese iha “fatin oioin” no iha tempu neʼebé hanesan ho akontesimentu sira seluk hanesan funu, rai-hamlaha, no moras-peste. Bainhira buat sira-neʼe akontese hamutuk, neʼe sai nuʼudar sinál neʼebé hatudu katak ita moris iha tempu neʼebé Bíblia bolu nuʼudar “mundu neʼe nia rohan”, ka “loron ikus sira”. (Mateus 24:3; 2 Timóteo 3:1) Bainhira ita kalkula tempu tuir Bíblia, “loron ikus sira” hahú iha tinan 1914 no seidauk remata toʼo agora.

 Rai-nakdoko neʼebé akontese iha ita-nia tempu kumpre Bíblia nia profesia ka lae?

 Sin. Jesus nia profesia inklui buat neʼebé nia fó sai kona-ba rai-nakdoko sai loos daudauk ohin loron. Husi tinan 1914, rai-nakdoko neʼebé boot tebes akontese ona dala 1.950 liu, no ema naʼin-millaun rua liu mak mate. a Hanoin toʼok ezemplu balu.

 2004—Oseanu Índiku. Rai-nakdoko boot ho magnitude 9,1 hamosu tsunami neʼebé estraga nasaun barak, no maizumenus ema naʼin-225.000 mak mate.

 2008—Xina. Rai-nakdoko boot ho magnitude 7,9 estraga knua no sidade barak, maizumenus ema naʼin-90.000 mak mate, ema naʼin-375.000 hetan kanek, no ema millaun ba millaun lakon hela-fatin.

 2010—Haití. Akontese rai-nakdoko boot ho magnitude 7,0 no tuirmai akontese tan rai-nakdoko balu tuituir malu. Ema naʼin-300.000 liu mak mate no ema naʼin-millaun ida liu mak lakon hela-fatin.

 2011—Japaun. Tanba rai-nakdoko boot ho magnitude 9,0 no tsunami, ema maizumenus naʼin-18.500 mak mate, no ema rihun ba rihun lakon hela-fatin. Tsunami mós estraga sentru eletrisidade neʼebé uza forsa nukleár iha Fukushima, no ikusmai nukleár nia radiasaun sai husi fatin neʼe. Liutiha tinan 10, maizumenus ema naʼin-40.000 mak seidauk bele fila ba sira-nia uma iha área neʼebá tanba radiasaun neʼebé perigu ba sira-nia moris.

 Bíblia nia profesia kona-ba rai-nakdoko signifika saida mai ita?

 Bíblia nia profesia kona-ba rai-nakdoko fó avizu ba ita kona-ba buat neʼebé lakleur tan sei akontese. Jesus dehan: “Bainhira imi haree buat sira-neʼe akontese, imi hatene bá katak Maromak nia Ukun besik ona.”—Lucas 21:31.

 Bíblia esplika katak Maromak nia Ukun mak governu ida iha lalehan no Jesus Kristu mak ukun nuʼudar Liurai. Jesus hanorin ninia dixípulu sira atu halo orasaun kona-ba Ukun neʼe.—Mateus 6:10.

 Bainhira Maromak nia Governu ukun mundu tomak, Maromak sei hapara dezastre naturais inklui rai-nakdoko atu labele estraga ema nia moris. (Isaias 32:18) Laʼós neʼe deʼit, Maromak sei halakon impaktu aat hotu neʼebé rai-nakdoko hamosu, hanesan problema saúde no emosaun. (Isaias 65:17; Apokalipse 21:3, 4) Atu hatene liután, lee informasaun “Saida mak Maromak nia Reinu sei halo?

a Dadus sira-neʼe foti husi Global Significant Earthquake Database husi National Geophysical Data Center iha Estadus Unidus.